Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Suomi on edelläkävijä erilaisten kiertotalousstrategioiden käyttöönotossa ja toimeenpanossa. Joulukuussa julkaistussa raportissa esitellään uusi kiertotalousindeksi, joka kuvastaa haastateltujen yritysten kiertotalousaktiviteetin tasoa ja kasvua. Suomessa kiertotalousindeksi on 25 prosenttia, kun esimerkiksi verrokkimaa Tanskassa se on vain 16 prosenttia. Luvuissa on parantamisen varaa kaikissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Suomen kansallinen kiertotalousstrategia asettaa tavoitteeksi materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistumisen vuodesta 2015 vuoteen 2035 mennessä.
Kiertotalous tuottaa taloudellisia hyötyjä eli tuloja tai säästöjä 43 prosentille tutkimuksen pörssiyhtiöistä, erityisesti korjaus- ja uusiovalmistusstrategioilla. Suomalaiset yritykset loistavat erityisesti korjauspalveluiden integroimisessa liiketoimintaansa sekä hankintojen kriteerien käytössä kiertotalouden vauhdittamiseksi ja markkinoiden luomiseksi.
Miten kiertotalous näkyy suomalaisten yritysten toiminnassa?
– Suomalaiset yritykset uudistavat liiketoimintamallejaan parantaakseen pitkän aikavälin resilienssiä ja merkityksellisyyttä. Ne eivät ainoastaan vastaa globaaleihin markkinatrendeihin ja sääntelymuutoksiin, toteaa VTT:n Kestävän liiketoiminnan vetäjä Michael Hanf.
Yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Fiskars-konsernia, jonka yksi vastuullisuuteen liittyvistä päätavoitteista on, että yli 50 prosenttia liikevaihdosta tulee kiertotalouden mukaisista tuotteista ja palveluista vuoteen 2030 mennessä. Vain muutamassa vuodessa tämä osuus on noussut 24 prosenttiin liikevaihdosta.
Outokummun koko toiminta puolestaan perustuu kiertotalouteen.
– Valmistamamme ruostumaton teräs on tehty 95-prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista ja on käyttöikänsä lopuksi täysin kierrätettävissä. Kaksi vuotta sitten toimme markkinoille innovaation, jonka hiilijalanjälki on jopa 93 prosenttia pienempi kuin alan maailmanlaajuinen keskiarvo. Se on konkreettinen osoitus siitä, millainen vaikutus korkealla kierrätysmateriaaliasteella on päästöjen minimoimisessa, kommentoi Outokummun vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen.
– Nyt pitää varmistaa, että suomalaiset yritykset todella saavat etulyöntiaseman. Julkinen ja yksityinen sektori voivat tukea markkinoita asettamalla tavoitteita ja hankintakriteerejä esimerkiksi kansallisissa Green Deal -sitoumuksissa, kehottaa Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie.
Liiketoiminta, kilpailu ja ilmastonmuutos ohjaavat yrityksiä kiertotalouden kehittämiseen
Raportissa tutkittiin Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin pörssiyrityksiä, niiden kiertotalousnäkymiä sekä sitä, missä määrin ne ovat jo sisällyttäneet kiertotalouden osaksi liiketoimintastrategiaansa ja toimintaansa. Tutkimus kattoi kaikki 809 pörssiyhtiötä kyseisissä maissa. 38 prosenttia yrityksistä osallistui jollain tavalla tutkimukseen joko vastaamalla kyselyyn tai haastatteluun.
Analyysi kertoo, että kiertotaloudesta on nopeasti tulossa yrityksille strateginen välttämättömyys. Toisaalta, lähes kaikki haastatellut yritykset väittävät integroineensa kiertotalouden liiketoimintaansa jollain tasolla, mutta ainoastaan 39 prosenttia on asettanut tavoitteita. Kyselyssä kiertotaloudessa yleisesti käytettyjen R-strategioiden käytöstä erityisesti REMAKE (käyttää 26 prosenttia yrityksistä) ja RETHINK (käyttää 35 prosenttia yrityksistä) osoittautuvat alikäytetyiksi. Ne ovat johtavia kiertotalouden strategioita tulonhankinnassa ja kustannussäästöissä.
Kiertotalous on ratkaisumalli ilmastopäästöjen puolittamiseen
Noin puolet maailman ilmastopäästöistä voidaan poistaa minimoimalla raaka-aineiden ottoa maaperästä sekä maksimoimalla materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Pohjoismaat suoriutuvat tästä huonosti, ja kaikki maat jäävät alle globaalin kiertotalousasteen keskiarvon, joka on 7,2 prosenttia. Tämäkin luku on laskussa. Materiaalivarannot hupenevat globaalisti, ja suurinta osaa materiaalivirroista hallinnoivat yritykset, joten niiden materiaaleja koskevat päätökset ovat keskeisiä.
Raportin julkaisi ruotsalainen ajatushautomo Cradlenet ja valtion tutkimuskeskus RISE yhteistyössä tutkimuslaitosten VTT:n, NORCE:n ja DTI:n kanssa. Suomen haastattelut suoritti VTT. Uudenmaan kiertotalouslaakso oli yksi raportin tilaajista.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Pipsa Salolammi
Projektipäällikkö
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
CIRCULANDIA-hanke, Uudenmaan kiertotalouslaakso
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.
Uutinen
15.10.2026
AKKE-valtionavustus on tuonut kasvua, elinvoimaa ja uusia mahdollisuuksia Uudellemaalle
Uudenmaan liiton myöntämä AKKE-hankerahoitus (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha) on osoittautunut merkittäväksi aluekehityksen vauhdittajaksi.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.