Satoa Etelä-Suomesta -tilaisuuden tallenne julkaistu: EAKR-hanketulokset valokeilassa
Satoa Etelä-Suomesta – onnistumisia aluekehittämisessä 2014–2020 -tilaisuuden tunnelmiin on vielä mahdollista päästä katsomalla lähetyksen tallenne(Siirryt toiseen palveluun). Kolmetuntiseen studiossa kuvattuun ohjelmaan sisältyi EAKR-hanketulosten esittelyjä, puheenvuoroja, haastatteluja ja keskustelua.
Lähetystä seurasi pari sataa katsojaa ympäri Etelä-Suomea ja myös muualta maasta.
Ohjelmakauden varsin rajallinen rahoitus on onnistuttu hyödyntämään vaikuttavasti, ja kaikkein vaikuttavimmat hankkeet ovat syntyneet yhteistyössä.
– Noin puolet kaikista Etelä-Suomen hankkeista on ollut kahden tai useamman toteuttajan yhteishankkeita. Liikkeelle on saatu vyöryjä, joilla on syntynyt vaikuttavia kokonaisuuksia, totesi juontajana toiminut ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.
Seitsemän vuoden aikana on rahoitettu lähes 400 hanketta. Esittelyjä nähtiin elinvoiman, älykkyyden ja ilmaston teemoista. Yhdeltä hankevetäjältä saatiin oivallinen tiivistys onnistuneen hankkeen reseptiksi.
Uudellamaalla maakuntaohjelman ja älykkään erikoistumisen strategian kantava teema on resurssiviisaus, mikä on heijastunut rahoitettuihin EAKR-hankkeisiin.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja aluekehityksen johtaja Juha Eskelinen Uudenmaan liitosta tuumailivat tilaisuudessa nähdyssä videokeskustelussaan, että vahvuus on etenkin toimenpiteissä, jotka tukevat maakunnan hiilineutraaliuden tavoitetta.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen muistutti, että EAKR-hankkeilla kiinnitetään maakuntaan osaajia, jotka sitten siirtyvät hankkeiden kautta alueen yritysten avainosaajiksi.
Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua tilaisuuteen tuomalla kysymyksiä ja kommentteja viestiseinälle sekä vastaamalla juontajan esittämiin kyselyihin. Yleisö kuvaili ohjelmakautta muun muassa monipuoliseksi ja innovatiiviseksi.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027; uusi ohjelmakausi käyntiin syksyllä
Tilaisuuden loppupuoli oli varattu tulevalle ohjelmakaudelle. Videotervehdyksen katselijoille toi Euroopan parlamentin jäsen Eero Heinäluoma Brysselistä.
Heinäluoma sanoi, että uudella ohjelmakaudella on ratkaisevaa keskittyä vaikuttavuuteen, laatuun ja uusien innovaatioiden hyödyntämiseen, sillä uusilla oivalluksilla on iso vaikutus aluekehitykseen. Heinäluoma kehotti pitämään lipun edelleen korkealla. Tehkää jatkossakin hyvää, vaikuttavaa aluekehittämistyötä, hän sanoi.
Tapani Kojonsaari työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli tulevaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa, jonka nimi on ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027”. Suomeen tulee EAKR:n, ESR:n ja Oikeudenmukaisen siirtymä JTF:n sisältävä kolmirahastoinen ohjelma.
Kojonsaari ei vielä pystynyt lukitsemaan uuden ohjelmakauden aloitusaikaa Suomessa sen tarkemmin kuin, että käynnistys on ”syksyllä”. Alustavasti on puhuttu syyskuun alusta.
Yleisöltä kysyttiin mitä he odottavat uudelta ohjelmakaudelta.
Tilaisuuden päätti katsaus muutoksiin tulevalla ohjelmakaudella. Muutoksia tuovat muun muassa uudistettu järjestelmä rahoituksen hakijalle, EURA2021 sekä yhteishankkeiden muuttuminen ryhmähankkeiksi ja uudet kustannusmallit.
Tallenne
Lisätietoja:
Tiina Huotari
Ohjelmajohtaja
tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi
Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus, Interreg-ohjelmien valvonta ja kansallinen vastinrahoitus
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.3.2026
Verkkokoulutus Interreg-hankkeiden toteuttajille 23.4. – vinkkejä viestintään, raportointiin, valvontaan ja vastinrahoitukseen
Mitä tulee ottaa huomioon, kun puhutaan hankkeiden viestinnästä ja vaikuttavuudesta? Millaiset ovat valvonnan aikataulut ja mitä liitteitä valvojalle tulee toimittaa? Entä miten teen kansallisen vastinrahoituksen maksatushakemuksen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Uudenmaan liiton järjestämässä verkkokoulutuksessa 23.4.2026.
Uutinen
23.3.2026
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät toimia kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Kasvu- ja vientimaakunnat esittävät, että Suomeen laaditaan kansallinen ja alueellinen tilannekuva energiajärjestelmästä sekä vahvistetaan suomalaisten toimijoiden kykyä saada kilpailtua EU:n tutkimus- ja kehittämisrahoitusta. Toimilla vahvistetaan talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.