Skenaariotyössä hahmotettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia: Millaisiin kehityskulkuihin Uudellamaalla tulee varautua?
Syksyn ja talven aikana tehdyssä skenaariotyössä on pohdittu Uudenmaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia pitkällä aikavälillä. Kolmessa skenaariossa on kuvattu erilaisia kehityskulkuja ja muutosilmiöitä.
Skenaariot ovat kärjistettyjä esimerkkejä siitä, minkälaiseen maailmaan erilaiset kehityspolut voivat johtaa. Niistä minkään ei oleteta toteutuvan sellaisenaan, mutta ne auttavat hahmottamaan mahdollisia tulevaisuuksia. Skenaariot antavat aineksia vuosien 2022–2025 maakuntaohjelman pohjaksi, epävarmaan tulevaisuuteen varautumiseksi ja siihen vaikuttamiseksi, päätöksenteon sekä aluekehittämistyön tueksi.
Skenaarioiden lisäksi selvitettiin megatrendien ja yhteiskunnallisten jännitteiden vaikutuksia Uudellemaalle. Tarkastelussa on otettu huomioon muun muassa teknologian kehitys, globalisaatio, väestökehitys, aluekehitys ja yhteiskunnallinen polarisaatio.
Skenaariotyössä näkökulmana on ollut vahvasti Uudenmaan tulevaisuus koko Suomen tai globaalien kehityssuuntien sijasta. Työhön on osallistunut työpajoissa 59 tulevaisuudesta kiinnostunutta alueen kehittäjää muista Uudenmaan organisaatioista. Skenaariotyön on toteuttanut Uudenmaan liitto yhteistyössä Demos Helsingin kanssa.
Uudenmaan tulevaisuuden menestyksen avaimet
Skenaariotyössä on tunnistettu viisi haastetta ja mahdollisuutta, jotka tulevaisuudessa tulee huomioida niin Uudellamaalla kuin muuallakin Suomessa ja maailmalla. Kaiken toiminnan lähtökohta on ratkaista kolmiosainen ekologinen kriisi eli ilmaston lämpeneminen, luonnon resurssien ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen.
Tulevaisuuden menestyksen avaimena on myös se, että Uusimaa kehittyy ja kasvaa maakuntana kestävästi. Globaalit haasteet ja monipuolinen elinkeinorakenne toimivat talouden menestyksen pohjana. Uudenmaan keskeinen voimavara on osaava ja sivistynyt väestö. Uusimaa uudistuu kansainvälistymisen ja kasvun kautta.
Kolme kuviteltua tulevaisuutta
Skenaarioiden lähtökohtana on erilaiset vaihtoehdot ilmaston lämpenemisen etenemisessä, joiden lisäksi on kuvattu väestö- ja aluerakennetta, taloutta ja työllisyyttä, sekä yleistä ilmapiiriä. Alla esitellään kolme skenaariota Uudestamaasta vuoteen 2050.
Valtiojohtoinen vihreä siirtymä
Nopean vihreän siirtymän toteuttaneella Uudellamaalla vallitsee lähes täystyöllisyys hitaan väestönkasvun takia. Nopean siirtymän onnistuminen on tarkoittanut valtionjohdon tiukentunutta otetta sekä Suomessa että muualla maailmassa.
- Ilmaston lämpeneminen saadaan aktiivisten toimien ansiosta pidettyä 1,5°C. Kestävän ruoantuotannon ja maankäytön ansiosta luontokato vältetään.
- Kiina on ottanut ykköspaikan maailmantaloudessa ja sen poliittinen vaikutusvalta on merkittävä. EU on hajonnut sisäisiin ristiriitoihin.
- Työvoimapula vaivaa Uuttamaata ja tiukan kontrollin kautta alueella vallitsee täystyöllisyys. Uusimaa on kytkeytynyt globaalin talouden verkostoihin.
- Keskeinen haaste Uudellamaalla: tyytymättömyys yhteiskunnan demokratiakehitykseen, yksilön oikeuksien heikkenemiseen ja vihreän siirtymän reiluuteen.
Globaali talouden veturi
Rajun väkiluvun kasvun ja kansainvälistymisen kokenut Uusimaa on globaalin talouden ja teknologian kehityksen veturi. Ilmastokriisiin on herätty maailmalla, vaikkakin myöhässä. Vastaaminen ilmastokriisiin on tapahtunut globaalilla yhteistyöllä ja se on onnistunut vakaan kansainvälinen poliittisen tilanteen ja uusien teknologisten ratkaisuiden ansiosta.
- Ilmasto lämpenee 2°C. Teknologia ja ihmistyö korvaavat luonnollisia ekosysteemejä.
- Globaalin talouden kansainvälinen työnjako on vahvistunut ja kansainvälinen poliittinen tilanne on pysynyt kohtuullisen vakaana.
- Toimialat ja uudisrakentaminen ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Väkiluku on kasvanut rajusti 2,7 miljoonaan sekä työperäisestä maahanmuutosta että ilmastopakolaisuudesta johtuen.
- Keskeinen haaste Uudellamaalla: erilaisista taustoista tulevien ihmisten sopeutuminen paikalliseen elämäntyyliin ja paikallisen elämäntyylin muuttuminen.
Sulkeutuva yhteisöllisyys
Uusimaa selviää ekologisten kriisien keskellä kiertotalouden, paikallisen tuotannon ja yhteisöllisyyden avulla. Kriisien takia maiden suhteet naapurimaihin, paikalliset talousalueet ja kiertotalous korostuvat ympäri maailmaa.
- Ilmasto lämpenee yli 3°C. Ekosysteemien romahdukset ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ruoka-, vesi-, resurssi-, terveys-, ja energiakriisejä.
- Geo- ja kauppapolitiikka on kireää kriisien takia. Maailma on täynnä kilpailevia blokkeja ja hybridivaikuttamista. Materiaalinen elintaso ja elinajanodote on laskenut kaikkialla.
- Pienten keskusten merkitys kasvaa, vaikka maahanmuutto isoihin kaupunkeihin tasaa kehitystä. Väestönkasvu yltää kansainvälisen muuttovoiton ansiosta 2,2 miljoonaan ihmiseen.
- Ihmisten pelko omasta tulevaisuudestaan on kasvanut. Se johtaa tukeutumiseen paikallisiin yhteisöihin, joiden avulla ihmiset kokevat selviävänsä kriisien keskellä.
Tutustu Uusimaa 2050 – Kolme skenaariota tulevaisuuteen -raporttiin (pdf)
Lisätietoja:
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, Uusimaa-ohjelma
Tutustu myös näihin
25.11.2024
EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta teemana Tulevaisuustutka-webinaarissa 12.12.
Keväällä valittiin uudet europarlamentaarikot ja uusi Euroopan komissio aloittaa kohta työnsä. EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta klo 8.15–9.00.
7.11.2024
Tilaisuus peruttu: EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta teemana Tulevaisuustutka-webinaarissa 21.11.
Keväällä valittiin uudet europarlamentaarikot ja uusi Euroopan komissio aloittaa kohta työnsä. EU:n lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta on aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. marraskuuta klo 8.15–9.15.