Suomalaisten osaamistaso on mahdollista kääntää nousu-uralle
Osaaminen ja sen laskun kääntäminen noususuuntaan oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa keskiviikkona 9. marraskuuta. Osaamisen laskusuunta ei ole pelkästään Suomen haaste, vaan se on maailmanlaajuinen ongelma.
OECD:ssa osastopäällikkönä toimiva Tia Loukkola esittelituoretta Education at a Glance -raporttia, jossa tarkastellaan ja vertaillaan eri maiden koulutusjärjestelmiä. Vuoden 2022 erityisteemana oli korkea-asteen koulutus.
– OECD:ssa me näemme varhaiskasvatuksen merkityksen olevan suuri siinä, miten pärjää jatkossa koulutuksessa ja myös työelämässä. Samoin olemme tuoneet esiin sosiaalis-emotionaalisia taitoja ja hyvinvointia sekä niiden merkitystä koulutuksessa pysymiseen ja menestymiseen.
Hän nosti myös, että opinto- ja uraohjaus, rahoitus sekä aloituspaikkojen määrä vaikuttavat siihen, mihin suuntaan koulutus ja sen tilastot kehittyvät tulevaisuudessa.
Terveys ja hyvinvointi tulevaisuuden taitoja
Maailmallakin laajasti tunnettu koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg toi puheenvuorossaan esiin taustoja oppimiseen liittyen. Hän on tehnyt suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisestikin kiinnostusta herättäneitä kirjoja. Nyt hän työskentelee professorina Australiassa.
– Vain noin kolmasosa oppimistulosten vaihtelusta kansallisesti selittyy kouluun liittyvillä tekijöillä, kuten opetussuunnitelmilla, opettajilla, johtamisella ja resursseilla. Koulun ulkopuolisilla tekijöiden eli kodin ja asuinyhteisön vaikutus on edelleenkin suuri, Sahlberg sanoi.
Oppimistulosten paranemiseksi hänestä tulisi keskittyä siihen, että terveys ja hyvinvointi ovat tulevaisuuden taitoja. Myös digitaalinen hyvinvointi on oppimistulosten parantamisen edellytys.
– Onko PISA väärä kilpailu? Kannattaako Suomen niin hirveästi miettiä sitä, että päästään kärkipaikoille takaisin? Kannattaako tavoitella aidosti uudenlaista koulua? kysyi Sahlberg.
Koulutusratkaisuissa on osattava katsoa pitkälle tulevaisuuteen
Pula osaavasta työvoimasta riivaa yrityksiä. Ne tarvitsevat korkeakoulutettuja, mutta pula ammatillisen koulutuksen käyneistä vaikuttaa korostuvan.
– Maailma muuttuu nopeasti ja tarvitaan jatkuvaa oppimista. Tarvitaan uusia tietoja ja taitoja ja niitä pitää syventää, totesi asiantuntija Mikko Vieltojärvi Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Koulutusjärjestelmämme haasteena on Vieltojärven mukaan nopeasti ratkaistava akuutti osaajapula, mutta on osattava katsoa myös tulevaisuuteen. Hänestä myös väestön ikääntyminen, maahanmuuton lisääntyminen sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi haastavat nykyistä koulutusjärjestelmäämme.
Katso tallenne tilaisuudesta
Tulevaisuustutkat keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-tilaisuudet ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Henna Hyytiä
Erityisasiantuntija
henna.hyytia@uudenmaanliitto.fi
Ennakointi, skenaariotyö, koulutuspolitiikka
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.11.2022
Uudenmaan päästöt pienentyneet 16 vuoden aikana 28 prosenttia – Päästövähennysvauhti hidastui viime vuonna
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
Uutinen
18.11.2022
Komissaari Mariya Gabriel tutustui Uudenmaan innovaatiopotentiaaliin ennen auringonnousua järjestetyssä Slushin oheistapahtumassa
Torstaina 17. marraskuuta juuri ennen Slushin virallista aukeamista pohdittiin startup-yrityksien ja -hengen merkitystä. Before the Break of Dawn -tapahtumassa teemoja pohdittiin erityisesti käsillä olevien kriisien ratkaisemisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Tapahtuma oli osa Uudenmaan yrittäjyysaluevuotta.