Siirry sisältöön
Haku
Artikkeli

Suurten liikennehankkeiden vaikutukset aluekehitykseen

Uudenmaan liiton koordinoima BSR Access on tarjonnut hankealustan liikennejärjestelmän ja aluekehityksen vuorovaikutuksen kehittämiselle Interreg V B Itämeri -ohjelman hyväksymän kehyksen puitteissa. Tämä tutkimus ”Suurten liikennehankkeiden vaikutukset aluekehitykseen” on osa BSR Access -hankealustaa, ja sen tavoitteena on kuvata ja analysoida valittujen eurooppalaisten rajat ylittävän suurten liikennehankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia.

Liikenteen taloudellisten vaikutusten kustannus-hyötyanalyysistä tullut vakiintunut prosessi, ja sillä on vahva rooli suurten liikennehankkeiden vaikutusten arvioinnissa EU:ssa ja muissa kehittyneissä maissa. Kuitenkin nykyinen yleinen näkemys on, että liikenneinfrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla voi olla myös laajempia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia suorien ulkoisten vaikutusten ulkopuolella.

Yhteenveto tutkimuksesta

EU:n keskeinen tavoite on Euroopan maiden ja alueiden integroiminen mahdollistamalla tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaa liikkuvuus. EU:n sisällä liikenne on ymmärretty talouden ja yhteiskunnan kannalta olennaiseksi välineeksi integraation edistämisessä.

Kustannus-hyöty-analyysi on laajalti käytetty työkalu erityisesti liikennejärjestelmähankkeiden arvioinnissa. Analyysin periaatteena on arvioida projektia sen seurausten perusteella ja punnita hankkeen toteuttamisesta saatavat hyödyt suhteessa sen kustannuksiin. Kustannusten ja hyötyjen suhteuttaminen edellyttää asetelmaa, jossa hankkeen toteuttamisen seurauksia verrataan vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta. Tavallinen tapa on muuntaa edut rahamääräisiksi käyttäen ns. varjohintoja. Tyypillisiä vaikutuksia, joita arvioidaan liikennehankkeen kustannus-hyötyanalyysissä, ovat: matka-ajan säästö, matkakustannusten säästö, vaikutukset ylläpitokustannuksiin ja lipunmyyntiin, julkisen liikenteen tuottajakustannukset, verotulot, liikenneturvallisuus, kasvihuonekaasut sekä paikalliset ympäristövaikutukset.

Liikennehankkeesta voi syntyä laajempia taloudellisia vaikutuksia, koska hyöty liikennejärjestelmän muutoksesta yhteiskunnalle voi poiketa yksittäisten liikenteen käyttäjien kokemasta hyödystä. Käyttäjien suorien hyötyjen ja kustannusten summa ei siis välttämättä edusta yhteiskunnan kokonaishyötyä. Suoran vaikutuksen lisäksi investoinnista johtuvat saavutettavuuden parannukset voivat vaikuttaa yritysten tuottavuuteen suoraan tai välillisesti työmarkkinoiden, tuotemarkkinoiden tai maa- ja kiinteistömarkkinoiden kautta. Pienemmät kuljetuskustannukset voivat alentaa tuotantokustannuksia ja parantaa tuottavuutta. Parempi saavutettavuus voi vaikuttaa kaupunkien koon ja tiheyden kasvuun, mikä voi vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Parempi saavutettavuus voi johtaa suurempiin työmarkkina-alueisiin ja vaikuttaa työllisyysasteeseen ja väestön tuloihin.

Tutkimus perustuu valittujen suurten eurooppalaisten liikennehankkeiden vertailevaan analyysiin. Tapaustutkimuksen hankkeiksi valittiin joukko EU-maiden rajat ylittäviä rautatiehankkeita, jotka sijaitsevat Itämeren alueella tai joilla on vahva yhteys sinne. Kunkin tutkitun hankkeen investointikustannukset ovat yli 5 miljardia euroa, ja ne ovat parhaillaan suunnittelu- tai rakennusvaiheessa tai valmistuneet 2000-luvulla.

Tutkimukseen valitut hankkeet:

  1. Öresundin kiinteä yhteys, joka yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön (otettiin käyttöön v. 2000)
  2. Oslo-Tukholma 2:55 nopea rautatieyhteys Tukholman ja Oslon välillä (suunnitteluvaiheessa, ei toteutuspäätöstä)
  3. Fehmarnbeltin tunneli, joka yhdistää Lollandin saaren (Tanska) ja Fehmarnin saaren (Saksa) (rakenteilla)
  4. Brennerin tunneli Innsbruckin (Itävalta) ja Fortezzan (Italia) välillä (rakenteilla)
  5. Rail Baltica Tallinnasta Varsovaan Latvian ja Liettuan kautta (rakenteilla)
  6. Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli (tehty suunnitelmia ja selvityksiä, ei toteutuspäätöstä).

Johtopäätöksiä

Nykyisin liikennehankkeiden kustannus-hyötyanalyysi on vakiintunut menetelmä. Arviointimenetelmistä keskustellaan kuitenkin harvoin, ja tulosten vertailu ja validointi on vaikeaa. EU:n ja eri maiden arviointiohjeet poikkeavat toisistaan, esimerkiksi laskelmissa käytetty diskonttokorko vaihtelee huomattavasti.

Kustannus-hyötyanalyysissä yksi kriittinen osa on arvio odotetuista matkustaja- ja rahtimääristä oletetuilla hinnoilla. Matkustaja- ja kuljetusmäärät vaikuttavat merkittävästi kuluttajan ylijäämää koskevien laskelmien tuloksiin. Kustannus-hyöty-raportit ja muut asiakirjat eivät ole kaikissa tapauksissa avoimia kysynnän volyymiin liittyvien mallien ja olettamusten suhteen. Tämä herättää kysymyksen ovatko hankesuunnitelmien kuljetus- tai matkustajamäärät joissakin hankkeissa yliarvioituja. Toinen kriittinen tekijä on investointikustannukset, jotka monissa tapauksissa päätyvät huomattavasti suuremmiksi summiksi kuin suunnitteluvaiheessa arvioitiin. Suosittelemme, että kaikissa julkisesti rahoitetuissa suurissa liikennejärjestelmähankkeissa tarkistutetaan matkustaja- ja rahtimääriä sekä investointikustannuksia koskevat ennusteet asiantuntijaelimellä, joka on täysin riippumaton hankkeen omistajista, rahoittajista, suunnittelijoista ja alustavista laskelmista.

Suurten liikennejärjestelmähankkeiden välillä on suuria eroja niiden aikaansaamien laajempien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten suhteen. Näillä vaikutuksilla näyttää olevan vähäinen rooli sellaisten liikennehankkeiden päätöksenteossa, joilla on korkea prioriteetti EU:n liikennestrategiassa. Mahdollisen liikenneinfrastruktuurihankkeen logistinen merkitys joillakin TEN-T-käytävillä on keskeinen tekijä päätöksenteossa ja rahoituksessa.

Hankkeilla, jotka yhdistävät kaksi tai useampia kaupunkeja rautateitse ja jotka keskittyvät matkustajaliikenteeseen, voi olla merkittäviä laajempia vaikutuksia maankäytön kehittymisen sekä työmarkkinoiden kautta. Samalla hankkeiden vaikutusalueen ulkopuolella voi esiintyä myös negatiivisia vaikutuksia, jotka johtuvat väestön, yritysten ja työpaikkojen siirtymisestä alueiden välillä. Suosittelemme, että hankkeilta, joissa matkustajaliikenteellä on tärkeä rooli, edellytetään analyysi laajemmista vaikutuksista ainakin yritysten, työmarkkinoiden, maankäytön ja väestön alueellisten muutosten kannalta. Analyysin olisi sisällettävä mahdollinen toiminnan siirtyminen alueiden välillä ja sekä myönteiset ja kielteiset vaikutukset eri alueilla. Laajempia vaikutuksia analysoitaessa on myös tärkeää tunnistaa olosuhteet ja edellytykset, joilla myönteiset vaikutukset voidaan toteuttaa, esimerkiksi aluekehitysstrategia, alueiden välinen yhteistyö, maankäytön suunnittelu, asemien suunnittelu ja liikenneyhteyksien kehittäminen.

On myös huomattava, että vaikutukset liikennemääriin työmarkkinoiden ja maankäytön muutosten kautta olisi sisällytettävä kustannus -hyötyanalyysiin. Jos esimerkiksi uuden rautatieyhteyden ansiosta saavutettavuuden paraneminen johtaa kiinteistökehitykseen ja uusiin asukkaisiin ja työpaikkoihin asema -alueilla, tämä voi tuoda lisää käyttäjiä ja lisätä rautateiden kysyntää. Tämä voidaan ottaa huomioon, jos kysynnän ennustamista käsitellään iteratiivisena prosessina.

Laajemmilla vaikutuksilla on joka tapauksessa rooli poliittisessa keskustelussa, hankkeen markkinoinnissa ja sen hyväksyttävyyden parantamisessa.

Lue lisää raportista ja sen tiivistelmästä (molemmat englanniksi).

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Sakari Saarinen, puh. +358 40 637 5934
Liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen, puh. +358 40 656 4979

Avainsanat:

Hankkeet
Kaikki uutiset