Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Artikkeli

TEN-T-­­liikenne­verkon kehittäminen vahvistaa Uudenmaan saavutetta­­vuutta ja kilpailu­­kykyä

Pasilan Triplan taloja sekä asema ja raiteita, juna menossa kohti asemalaituria.

Euroopan laajuinen TEN-T-liikenneverkko on koko EU:n kattava väyläverkosto, joka pyritään luomaan vuoteen 2050 mennessä. Verkon suuntaviivoja päivitetään parhaillaan, ja uusi asetusehdotus on käsiteltävänä EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan verkon kehittäminen lisää Uudenmaan saavutettavuutta ja kilpailukykyä, mutta asetusehdotukseen liittyy myös tiukkoja laatuvaatimuksia, jotka asettavat haasteita.

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T-liikenneverkko, Trans-European Transport Network) on koko EU:n kattava rautatie-, sisävesi-, lähimerenkulku- ja maantieverkosto, joka koostuu keskeisten kaupunkien, lentoasemien ja satamien muodostamista solmupisteistä ja niitä yhdistävistä väylistä.

TEN-T-politiikan tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopan laajuinen ja eri liikennemuodot kattava verkko, jolla on korkeat laatuvaatimukset ja joka edistää ihmisten ja tavaroiden kestävää liikkumista, sujuvoittaa liikennevirtoja EU-jäsenvaltioiden välillä sekä tukee alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Uudenmaan liitto tukee näitä tavoitteita ja pitää TEN-T-verkon kehittämistä sekä TEN-T-verkon tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä erittäin tärkeänä Uudenmaan alueen saavutettavuudelle ja kilpailukyvylle.

Euroopan laajuinen TEN-T-verkko ja sen vaatimukset määritellään EU-tason asetuksessa TEN-T-verkon suuntaviivoista. Verkkojen Eurooppa (CEF, Connecting Europe Facility) -ohjelma on yksi EU:n erillisrahoitusohjelmista, ja sen avulla rahoitetaan hankkeita, joilla kehitetään energia-, liikenne- ja digitaalisia yhteyksiä TEN-T-verkon toteuttamiseksi. Tämänkaltaiset infrastruktuurihankkeet edellyttävät aina myös kansallista rahoitusta. Voimassa oleva TEN-T-asetus on peräisin vuodelta 2013, mutta sitä ollaan nyt uudistamassa, jotta se vastaisi tehokkaammin Euroopan komission uusiin painopisteisiin.

Uusi TEN-T-asetusehdotus käsittelyssä

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 asetusehdotuksensa TEN-T-liikenneverkon kehittämisen suuntaviivoista. Komission TEN-T-asetusehdotus julkaistiin osana laajempaa komission tehokkaan ja vihreän liikenteen pakettia, jolla toteutetaan sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman että EU:n kestävän ja älykkään liikkumisen strategian tavoitteita. Uuden EU-asetuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2024 puolella, ja asetuksen käsittely on parhaillaan työn alla EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Koronapandemian ja Ukrainan sodan luomassa uudessa maailmantilanteessa kestävän kehityksen edistäminen ja Euroopan kriisinkestävyyden vahvistaminen ovat entistäkin tärkeämpiä strategisia tavoitteita. Kestävän liikkumisen merkitys kasvaa entisestään, ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen kehittämisen merkitys korostuu. Häiriönsietokykyisyyden parantaminen on yksi EU:n kestävän ja älykkään liikkumisen strategian painopisteistä. Euroopan komission ehdotus TEN-T-liikenneverkon päivitetyistä suuntaviivoista on keskeisessä roolissa yhdenmukaisen, hyvin yhteenliitetyn, multimodaalisen eli erilaisia liikennevälineitä sisältävän ja laadukkaan EU:n laajuisen liikennealueen ja -infrastruktuurin kehittämisessä.

Nykyisessä TEN-T-asetuksessa määritellään kaksi tasoa ja tavoitevuotta liikenneverkon valmistumiselle; keskeisimpien väylien muodostaman ydinverkon tavoitevuosi on 2030, ja kattavan verkon tavoitevuosi on 2050. Komission ehdotuksessa asetetaan vuodelle 2040 uusi välitavoite, laajennettu ydinverkko. Tällä pyritään nopeuttamaan TEN-T-verkon tärkeimpien osien valmistumista ennen vuoden 2050 lopullista määräaikaa. Uutta välitavoitetta sovelletaan laajemman kattavan verkon strategisesti tärkeimpiin osuuksiin.

Ratayhteydet kehittyvät, laatuvaatimukset kiristyvät

Uudenmaan liitto kannattaa komission asetusehdotuksen keskeisiä tavoitteita ja tietyin varauksin useimpia päivitettyihin suuntaviivoihin sisältyviä uudistuksia.

– Kun TEN-T-liikenneverkkoa kehitetään ja rakennetaan suunnitelmien mukaisesti, paranevat Uudenmaan alueen saavutettavuus ja kilpailukyky, sanoo erityisasiantuntija Sakari Saarinen.

– Helsingin asema TEN-T-kaupunkisolmukohtana Skandinavia–Välimeri- ja Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävien risteyksessä kytkee Uudenmaan maakunnan ja koko Suomen Eurooppaan merkittävien maa- ja meriväylien sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Uudenmaan ja Suomen kannalta on tärkeää, että Etelä-Suomeen suunnitellut uudet nopeat rautatieyhteydet on sisällytetty laajennettuun ydinverkkoon, mikä mahdollistaa CEF-rahoituksen hakemisen ratojen suunnitteluun ja rakentamiseen.

– Komission ehdotus sisältää myös kiinteän yhteyden Helsinki–Tallinna-välillä uutena TEN-T-selvityskohteena, mikä on merkittävä mahdollisuus sekä Uudellemaalle että koko Suomelle, Saarinen sanoo.

TEN-T-asetus ja sen vaatimukset vaikuttavat merkittävästi liikenneverkkojen kehittämiseen Suomessa, ja jo nykyinen asetus määrittelee Suomen näkökulmasta haasteellisia laatuvaatimuksia verkon maanteille, rataverkolle ja liikenteen solmupisteille. Komission asetusehdotuksessa kaikkien väylämuotojen ja solmukohtien vaatimuksia tiukennetaan entisestään.

Uudenmaan ja Suomen kannalta on merkityksellistä, että TEN-T-verkkoa koskevia liikenneinfrastruktuurin laatuvaatimuksia voitaisiin soveltaa paikallisesti, mikäli komission asetusehdotuksessa esitetyt laatuvaatimukset johtavat paikallisesti resurssien ylimitoittamiseen ilman vastaavaa hyötyä esimerkiksi liikennemääriltään vähäisemmillä verkon osilla.

– Suomessa liikennemäärät ovat paljon Keski-Eurooppaa vähäisempiä, joten vaatimuksissa olisi huomioitava liikennemäärä ja liikenteen luonne. Tarjottava palvelu ja laatu on voitava suhteuttaa niihin, Saarinen toteaa.

Kaupunkisolmukohdille uusia kriteereitä

Komission asetusehdotuksessa tunnistetaan nykyistä asetusta selvemmin kaupunkisolmujen ja kaupunkiseutujen merkitys kestävän liikenteen edistämisessä.

– Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että kaupunkisolmukohdan määritelmä kattaa keskuskaupungin ohella myös laajemman toiminnallisen kaupunkiseudun, jotta koko vaikutusalue saadaan samojen kehitystavoitteiden piiriin, Saarinen sanoo.

Komission ehdotuksen mukaan TEN-T-kaupunkisolmukohtien on vuoteen 2025 mennessä täytettävä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (SUMP) vaatimukset. Lisäksi kaupunkisolmukohdille on asetusehdotuksessa määritelty esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuriin, digitaalisiin palveluihin ja multimodaalisten rahtiliikenneterminaalien toteuttamiseen liittyviä vaatimuksia, joiden täyttymistä edistävät kansalliset ja alueelliset toimet sekä markkinat.

Suomesta TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdiksi esitetään päivitetyissä suuntaviivoissa Helsinkiä, Turkua, Jyväskylää, Kuopiota, Lahtea, Oulua ja Tamperetta. Nämä kaikki seitsemän kaupunkia ovat solmineet valtion ja kaupunkiseutujen muiden kuntien kanssa maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset, joiden puitteissa ne täyttävät jo varsin hyvin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien vaatimukset.

Uudenmaan liiton kannat käsittelyssä olevaan TEN-T-asetusehdotukseen – niin ruusut kuin risut – saatetaan tiedoksi Euroopan komissiolle sekä komission avoimen ja julkisen palautekanavan kautta että yhteisissä kannanotoissa kansainvälisten kumppanien ja sidosryhmien kanssa.  

Lisätietoja TEN-T-liikenneverkosta:

Sakari Saarinen

Erityisasiantuntija

+358 40 637 5934

Kansainväliset liikenneasiat, liikenteen ympäristövaikutukset, hankehallinnointi ja rahoitusohjelmat, RECIPROCITY- ja BSR Access -hankkeet, Scandria Alliance

Avainsanat:

EdunvalvontaLiikenne
Kaikki uutiset