Tervetuloa juhlimaan Uusimaa-päivää − kyllä, juuri Sinä!

Uusimaa on vuoden jokaisena päivänä jollekin uusi ja on aina ollut. Jonkun toi juna, toisen lentokone ja kolmannella autoon pakkautui koko perhe, kissat ja koirat. Toisaalta monet ovat viettäneet täällä kaikki syntymäpäivänsä, kirjoittaa Katriina Rosavaara.

Olemme liikkuvaista porukkaa, mökkimatkatkin ovat uusimaalaisilla kaikkein pisimmät. Uudellamaalla on osattu antaa tilaa, jakaa ja ajatella toisiakin. Ei ole aina ollut helppoa eikä mukavaa, mutta aina on yritetty keksiä ratkaisuja ja joskus on löytynyt niin hyviä, että niistä on otettu mallia muuallakin. On opittu, oltu vastahankaisia, pelätty ja toivottu.

Uusimaa on saanut nimensä tänne tulleilta siirtolaisilta, jotka asettuivat asumaan itselleen uudelle alueelle. He olivat rohkeita ja tavallisia. He rakensivat perheilleen elämää niin hyvin kuin pystyivät ja jäivät. Heistä tuli uusimaalaisia.

Uusimaalaisuus on moninaisuutta. Uudellamaalla asuu kolmannes suomalaisista, yli ja alle satavuotiaita ja vauvoja syntyy enemmän, kuin muualla maassa. Meidän juuremme yltävät kaikkialle paitsi Suomessa, myös maailmassa.

Maakuntamme on Suomen kielitaitoisin, täällä puhutaan 158 kieltä. Uusimaalaisuus sisältää myös suomenruotsalaisuutta, city-saamelaisuutta, romani-kulttuuria, positiivista pohjaalaasta kotiseutuylpeyttä, vammaiskulttuuria, karjalaista vieraanvaraisuutta, savolaista huumorintajua, ruukki- ja kartanoperinnettä sekä vuotuiset pride-tapahtumat ja silakkamarkkinat.

Somalialainen, virolainen ja venäläinen kulttuuri ovat myös tuoneet osansa uusimaalaiseen kulttuuriin, ne ovat myös suomen ja ruotsin jälkeen alueen puhutuimpia kieliä yhdessä arabian kanssa. Uuteenmaahan ovat jättäneet jälkensä niin pakolaiset, paperittomat, turistit kuin kutsuvieraatkin.

Meistä jokainen tuo uusimaalaisuuteen rippusia siitä, keitä olemme ja mistä tulemme. Uusimaalaisuus muodostuu meistä kaikista, jotka täällä nyt elämme ja olemme.

Uusimaalaisuus ja uusimaalainen kulttuuri eivät ole jossakin ennalta päätettyjä tai valmiita, vaan on meidän, nykyisten uusimaalaisten on tehtävä rakentaa niitä yhdessä. On meistä kiinni, millaista Uudellemaalle on tänään tulla, millaista täällä on huomenna olla ja haluaako tänne tehdä kodin.

Uusimaalaisia ei tunneta siitä, että jäisimme odottelemaan, vaikka juuret johtavat myös Hämeeseen. Olemme usein aktiivista ja toimeen tarttuvaa porukkaa, vaikka pidämme myös pötköttelystä ja pullasta. Olemme kiinnostuneita ympäristöstämme, omien kaupunginosien ja kylien asioista ja tulevaisuuteen vaikuttamisesta. Haluamme vaalia ja nauttia uusimaalaisesta luonnosta ja taata sen monimuotoisuuden myös tulevaisuudessa.

Uudellamaalla on paljon hyvää. Mutta on myös monta asiaa, jotka voisivat olla paremmin. Yksinäisyys, rasismi, seksuaalinen häirintä, kiusaaminen ja köyhyys painavat monen uusimaalaisen arkea ja mieltä. Vaikka mikään näistä ei osuisi omalle kohdalle, ovat niiden vaikutukset niin laajoja, monisyisiä ja vakavia, että jokaisen on tehtävä osansa niiden vähentämiseksi.

Uusimaa-päivänä on helppoa laittaa hyvä kiertämään. Järjestä työpaikalla tai kotona omat Uusimaa-päivän kevätkahvit ja kutsu mukaan kaikki, joiden ajattelet ilahtuvan kutsusta. Jutunjuureksi voi napata Uusimaa-infon, järjestää visailun, mennä retkelle, askarrella tai katsoa Uusimaa-päivän kevätjuhlaa. Materiaalit löytyvät Uusimaa-päivän nettisivuilta.

Tyyli on vapaa, niin kuin Uudellamaalla yleensä ja jokainen on kutsuttu. Uusimaalaisuutta ei määrittele se, missä on syntynyt, miksi on tänne tullut tai kauanko aikoo täällä olla, vaan se, että on täällä nyt.

Uusimaa on Suomen luovin alue. Kenties juuri edellä mainituista syistä. Suurin osa maamme taiteilijoista asuu ja työskentelee täällä. Uudellamaalla on myös leijonanosa luovan alan yrityksistä ja yrittäjistä. Tämä on erityispiirteemme, joka paitsi tuottaa uusimaalaisille hyvinvointia, elinvoimaa ja elämyksiä, on myös mahdollisuus kestävään kasvuun.

Taide- ja luovat alat tarvitsevat kasvaakseen ympäristön, joka on avoin uudelle ja suhtautuu moninaisuuteen kunnioittavasti. Tässä Uusimaa voi jo nyt olla Suomen paras maakunta, mutta matkaa maailman huipulle on vielä. Siksi heitän tähän loppuun haasteen. Olisiko mahdollista tervehtiä, katsoa hyväksyvästi tai auttaa tuntematonta?

Todennäköisesti meistä useimmille on tavallista moikata kaupan kassalla, hymyillä ohi kävellessä jalkapalloa potkiville lapsille tai pitää ovea auki laukkujen kanssa kulkevalle. Teemme tätä päivittäin ja se tekee kaikkien arjesta mukavampaa.

Uusimaalainen kohteliaisuus ja huomaavaisuus voisi nousta seuraavalle tasolle, jos me uusimaalaiset uskaltaisimme puuttua rasismiin, seksuaaliseen häirintään ja kiusaamiseen aina kun sitä kohtaamme. Se ei ole helppoa, eikä mukavaa ja vaatii rohkeutta, mutta kun teemme sen yhdessä, se on mahdollista. Reiluuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden lisääminen tekee Uudestamaasta entistä turvallisemman ja hauskemman paikan meille kaikille elää ja asua.

Hyvää Uusimaa-päivää!

Katriina Rosavaara

Kulttuuriasiantuntijana työskentelevä kirjoittaja kutsuu kaikki viettämään yhteistä Uusimaa-päivää tapahtumiin osallistuen ja niitä järjestäen. 

Yhteystiedot:

puh. 040 562 2314, katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi

Tutustu myös näihin

Uutinen

22.5.2024

Ensimmäinen Uusimaa-päivä villitsi – Ensi vuoden pääjuhla Vantaalla

Kaikkien aikojen ensimmäinen Uusimaa-päivä villitsi 21. toukokuuta. Eri puolilla Uuttamaata järjestettiin kymmeniä tapahtumia päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, hoivakodeissa, työpaikoilla ja toreilla. Päivä huipentui Lohjalle yhteiseen kevätjuhlaan, katso tallenne jos missasit juhlan!

Uutinen

21.5.2024

Uusimaa-päivää vietetään tänään ympäri Uuttamaata, suora juhlalähetys illalla Yle Areenassa

Kaikkien aikojen ensimmäistä Uusimaa-päivää vietetään tiistaina 21. toukokuuta. Päivän aikana järjestetään kymmeniä tapahtumia ympäri Uuttamaata. Suora juhlalähetys Lohjalta alkaa kello 19 Yle Areenassa.  

Lisää ajankohtaisia aiheita