Siirry sisältöön
Haku
Artikkeli

Tiina Huotari: Uuden EU-rahoituskauden käynnistymistä odotellessa

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kauden 2021–2027 kansallisen ohjelman valmistelu on viime metreillä. Ohjelma on saanut nimekseen Uudistuva ja osaava Suomi. Ohjelmaehdotuksen julkinen kuuleminen on avoinna 16.4. asti, eli vielä tämän viikon ajan. Uusi ohjelmakausi on tarkoitus saada Suomessa käyntiin syksyn aikana.

– Sisällöissä korostuvat läpileikkaavina teemoina hiilineutraalius, digitaalisuus ja muuttuva työelämä, kertoo Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmavalmistelua koordinoiva ohjelmajohtaja Tiina Huotari Uudenmaan liitosta.

Ohjelmassa on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamana yhteensä kuusi toimintalinjaa:

Lopullinen Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma tulee olemaan kolmirahastoinen. Kokonaisuuteen liitetään uutena mukaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), mutta sen osalta valmistelu on vielä kesken.

– Tulossa on iso muutos, kun aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston rinnalle saadaan kolmas rahasto. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuetaan sosioekonomisia haasteita, jotka aiheutuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä, Huotari kertoo.

EAKR:n pääteemoina vihreä talous ja digi

EAKR-varoista kolmekymmentä prosenttia esitetään suunnattavaksi vihreämmän Euroopan toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamiseen. Meillä kansallinen toimintalinja on nimeltään Hiilineutraali Suomi.

– Olemme todella tyytyväisiä, että tulevallakin kaudella vihreän talouden edistäminen säilyy yhtenä ykkösteemana, Huotari sanoo.

Uutena mukaan on tulossa digitaalisuutta tukeva erityistavoite, jolla tavoitellaan digitalisaatioon, datatalouteen ja teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Digitalisaation kehittäminen on keskeistä myös koronakriisistä selviytymisessä.

– EAKR-hankkeilla voidaan edistää esimerkiksi elinkeino- ja työelämälähtöisiä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä, energiatehokkuuden parantamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista, kiertotaloutta ja paikallisen saavutettavuuden lisäämistä, Huotari listaa.

Älykkäällä erikoistumisella vahva paino

Älykkään erikoistumisen toimilla on myös vahva rooli uudessa ohjelmassa. Ohjelmakausi antaa mahdollisuuksia elinkeinorakenteen uudistamiselle ja kestävälle talouskasvulle. Ajatuksena on, että vahvuuksiin keskittymällä tutkimus- ja innovaatiotyöstä saadaan enemmän irti.

– Alue- ja rakennepolitiikan tukea tullaan ohjaamaan merkittävää lisäarvoa tuottavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Etelä-Suomessa tavoitteena on laaja yhteistyö julkisen sektorin, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä, Huotari kertoo.

Alueiden kehittämisen asetuksia koskeva lausuntokierros käynnissä

Uusien aluekehityslakien nojalla tullaan antamaan kolme valtioneuvoston asetusta: toimeenpanoasetus, rahoitusasetus ja tukikelpoisuusasetus.

Toimeenpanoasetuksella määritellään viranomaisten tehtäviä, asiakirjoja ja käytäntöjä. Rahoitusasetus ohjaa tukien myöntämistä. Tukikelpoisuusasetus taas märittelee tuensaajan edellytyksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää asetuksista lausuntoja, joille on aikaa 28.4. asti.

– Kansallista säädösvalmistelua on viivästyttänyt EU-asetusten hyväksymisen lykkääntyminen. Valmistelua tehdään kuitenkin niin, että myös kansallinen lainsäädäntö on valmiina, kun ohjelma käynnistyy Suomessa syksyllä, Huotari lupaa.

Kauden 2014–2020 onnistumiset valokeilassa 27.4.

Rakennerahastokauden 2014–2020 hanketulokset pääsevät vielä ansaitsemaansa valokeilaan Satoa Etelä-Suomesta -verkkotilaisuudessa 27.4. kello 12–15. Myös uusi rahoituskausi puhuttaa.

Pääosassa ovat EAKR-tuella toteutettujen hankkeiden onnistumistarinat kuuden maakunnan alueelta. Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja, keskustelua ja hanke-esittelyjä useasta eri teemasta.

– Etelä-Suomessa on ahkeroitu pitkälle yli 300 aluekehittämisen EU-hankkeessa. Menestyksestä kertoo esimerkiksi se, että Euroopan parhaita EU-hankkeita palkitsevan RegioStars-kilpailun finaalissa on nähty lukuisia eteläsuomalaisia hankkeita, hehkuttaa Huotari.

Etelä-Suomeen kuuluvat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat.

Lisätietoja:

Tiina Huotari

Ohjelmajohtaja

+358 400 418 029

Alue- ja rakennepolitiikan EU-rahoitus, Interreg-ohjelmien valvonta ja kansallinen vastinrahoitus

Avainsanat:

Rahoitus
Kaikki uutiset