Työikäisen väestön kasvu ja kaksisuuntainen kotoutuminen Uudenmaan elinvoiman avaimina
Suomen väestökasvu on viimeisen vuosikymmenen ajan perustunut yksinomaan maahanmuuttoon. Maahanmuutto ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, vaan siinä korostuu etenkin kuuden suurimman kaupungin kasvu.
Uudellamaalla pääkaupunkiseudun kolmikko ja KUUMA-kunnat ovat kasvuvoittoisia, mutta monessa muussa kunnassa väki vähenee. Yhdessätoista kunnassa Uudellamaalla oli enemmän kuolemia kuin syntymiä vuosina 2010—2024. Tämä tarkoittaa entistä pienempiä koululaismääriä, ja lähitulevaisuudessa myös matalampia osallistujamääriä peruskoulun jälkeisiin koulutuspolkuihin.
Lapset ja nuoret muuttavat vanhempien työn perässä
Uudenmaan työikäisen väestön kasvu on viime vuosina perustunut erityisesti maahanmuuttoon. Maakunnan vieraskielisestä väestöstä merkittävä osa on työllisiä (42 %). Työluvan mahdollistaessa moni saapuu perheen kera, jolloin lasten ja nuorten määrä kunnassa voi kasvaa.
Työperusteinen maahanmuutto on kuitenkin suhdanneherkkää. Tämänhetkinen vaikea työllisyystilanne on vaikeuttanut monen maahanmuuttaneen mahdollisuutta sitoutua Suomeen ja Uudellemaalle, vaikka henkilöllä perheineen olisi toive pysyvämmästä juurtumisesta tänne.
Pitovoimaan vaikuttaa yhteiskunnan vastaanottavuuden ja uramahdollisuuksien lisäksi myös maahanmuuttopolitiikka.
Työpaikka on suuri vetovoimatekijä myös opiskelijana Suomeen muuttaneille. Työpaikan perässä saatetaan muuttaa jo opintojen aikana, jos omalla opiskelupaikkakunnalla on esimerkiksi vaikea saada opintoihin kuuluvaa harjoittelupaikkaa. Tämän vuoksi työnantajilla on rooli kunnan väestökehityksen ajurina, ja työnantajien rekrytointikyvykkyyteen kannattaa kunnan palveluissa panostaa.
Tämänhetkinen maahanmuuttopolitiikka on kiristänyt pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Kuntien käyttämät resurssit työ- ja koulutusperusteisten maahanmuuttajien puolison työllistymisen edistämiseksi ja perheen jäsenten kielitaidon kartuttamiseksi voivat tällöin valua hukkaan. Pitovoimaan vaikuttaakin yhteiskunnan vastaanottavuuden ja uramahdollisuuksien lisäksi myös maahanmuuttopolitiikka.
Riittääkö Suomelle elinvoimaiset kuutoskaupungit?
Vaikka Uudellamaalla väestökehitys on vielä monessa kunnassa positiivinen, aihetta huoleen on. Nykyiselläkin maahanmuuton tasolla myös työikäisten määrä tulee kääntymään laskuun 2040-luvulla. Tämä tulee haastamaan työvoiman saantia, yrittäjien määrää ja sitä kautta alueen elinvoimaisuutta sekä veto- ja pitovoimaa. Kyse ei ole vain talouskasvusta, vaan myös hyvinvointivaltion rahoituspohjasta ja palvelujen ylläpitämisestä.
Suomessa olisi tärkeää käydä keskustelua siitä, riittääkö Suomelle elinvoimaiset kuutoskaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Näissä kuudessa Suomen suurimmassa kaupungissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista eli yli kolmannes koko maan väestöstä.
Tyhjenevä Suomi on myös turvallisuuskysymys. Tulevaisuuden turvallisuus ei rakennukaan maahanmuuton torjunnasta, vaan sen edistämisestä suunnitelmallisesti ja tutkimustietoon perustuen. Maahanmuuton pelkkä määrällinen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan tulisi huolehtia työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvattamisesta, sekä mahdollistaa tänne muuttaneille väylä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi oikeuksineen ja velvollisuuksineen.
Kanadassa maahanmuuttopolitiikkaa suunnitellaan pitkäjänteisesti, ja väestönkasvua säädellään määrällisten tavoitteiden avulla.
Kanadassa herättiin väestökehitykseen jo 1960-luvulla, ja maa on siitä lähtien tehnyt aktiivisesti toimia väestönkasvun turvaamiseksi maahanmuuton kautta. Maahanmuuttopolitiikkaa suunnitellaan pitkäjänteisesti, ja väestönkasvua säädellään määrällisten tavoitteiden avulla. Valtio muistuttaa asukkaitaan, että yhteiskunnallinen vastaanottavuus on kaikkien vastuu. Valtio myös rahoittaa paikallisia toimia vastaanottavuuden edistämiseksi.
Kanadan maahanmuuttosysteemi ei ole ongelmaton, mutta monelta osin siitä voidaan ottaa oppia, ja soveltaa osia Suomen tilanteeseen sopivaksi.
Kiinnittyminen yhteisöihin tapahtuu arjessa
Uudellamaalla on vahva vetovoima, mutta ilman parempaa pitovoimaa tuhlataan resursseja. Etenkin pienemmissä kunnissa on tarve huomioida maahanmuuton merkitys entistä paremmin alueen väestönkehityksessä, ja viestiä tästä myös kuntalaisille. Tämä edesauttaisi rakentavaa keskustelua siitä, minkälaista yhteistä monimuotoista kuntaa tulevaisuudessa rakennetaan ja miksi.
Monessa kunnassa tehdään jo töitä eriytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Mahdollisuudet matalan kynnyksen positiivisiin kohtaamisiin parantavat väestösuhteita ja rakentavat keskinäistä luottamusta. Lisäksi kuntalaisten ymmärrys siitä, että jokainen heistä on arjessa suomen tai ruotsin kielen opettaja, edistää maahan muuttaneiden kielitaidon karttumista.
Uudellamaalla on vahva vetovoima, mutta ilman parempaa pitovoimaa tuhlataan resursseja.
Koska alueen työnantajat ovat avainasemassa työperusteisten maahanmuuttajien houkuttelussa ja kansainvälisten opiskelijoiden paikallisessa työllistymisessä, on perusteltua panostaa työnantaja- ja oppilaitosyhteistyöhön kunnan työllisyys- ja yrityspalveluissa. Puolison työllistyminen vahvistaa entisestään pitovoimaa, samoin kuin lasten juurtuminen paikallisiin harrastusryhmiin ja koululuokkiin.
Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, kunnissa tulee tunnistaa ja arvostaa identiteettien moninaisuutta. On käytävä keskustelua siitä, minkälainen on uudenlainen kuntalaisidentiteetti, vaikkapa kenialais-tuusulalainen tai intialais-hankolainen, ja miten jokainen voi tuntea olevansa yhtä arvokas uusimaalainen.
Kirjoitus pohjautuu Laura Koivisto-Khazaalin esitelmään “Kanadan maahanmuuttomallista elinvoimaa Uudellemaalle” Uudenmaan Liiton TEPA24-hankkeen lopputapahtumassa 11.12.2025.
Laura Koivisto-Khazaal
Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana julkisen sektorin konsultointiin keskittyneessä MDI:ssä. Hänellä on yli 10 vuoden työkokemus maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvistä aihepiireistä Suomesta ja Kanadasta.
Yhteystiedot:
laura.koivisto-khazaal@mdi.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
2.12.2025
Toimijakartta kuvaa työllisyyden, kasvun ja elinvoiman tekijät Uudellamaalla
TEPA24 Uusimaa -hankkeen toimijaverkon kuvaus on valmistunut. Tavoitteena oli tunnistaa toimijoita ja ilmiöitä, jotka tekevät työllisyyttä, kasvua ja elinvoimaa Uudellamaalla.
Uutinen
25.11.2025
Uudenmaan työttömyystilanne äärimmäisen huolestuttava
Uudellamaalla työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuoteen 2008 ulottuvan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston mukaan koskaan aikaisemmin maakunnassa ei ole ollut lokakuussa yhtä paljon työttömiä työnhakijoita kuin kuluvana vuonna. Työttömyystilanne on synkkä koko maassa, mutta Uudenmaan tilanne on vielä muuta Suomea vaikeampi.