EASWork-hanke: Työelämään pääsy ja kiinnittyminen tukevat Uudenmaan elinvoimaa
Uudenmaan maakuntaohjelma 2026–2029 korostaa kansainvälisen osaamisen hyödyntämistä, työelämän yhdenvertaisuutta ja sujuvaa kotoutumista alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Näitä tavoitteita tuki 2023–2025 toteutettu Interreg Central Baltic -rahoitteinen EASWork-hanke, jossa kehitettiin yhdessä yritysten kanssa ratkaisuja maahanmuuttajien työelämään pääsyn ja kiinnittymisen edistämiseksi Uudellamaalla ja Virossa.
Hankkeen pohjalta valmistui helmikuussa 2026 Helsingin yliopiston maisterintutkielma, Joona-Henrik Sneckin Obstacles in Workforce Integration Observed by Educated Migrants in Finland. Tutkielma syventää ymmärrystä siitä, millaisia esteitä koulutetut maahanmuuttajat kohtaavat suomalaisilla työmarkkinoilla ja millaisia ratkaisuja tarvitaan.
EASWork-hankkeen pääkoordinaattorina toimi ammattikorkeakoulu Arcada. Kumppaneina olivat Suomesta myös Diakonissalaitos sekä Virosta Tarton yliopisto. Hanketta rahoitti Interreg Central Baltic-ohjelma. Suomessa ohjelman kansallisesta kontaktipisteestä, valvonnasta sekä kansallisen vastinrahoituksen myöntämisestä vastaa Uudenmaan liitto.
Sujuva kotoutuminen – kielen oppiminen, työllistyminen, osallisuus ja sosiaaliset verkostot – vahvistavat sekä alueen kilpailukykyä että asukkaiden hyvinvointia.
Konkreettisia ratkaisuja yrityksille työelämään pääsyn ja kiinnittymisen tukemiseen
Rajat ylittävässä yhteistyöhankkeessa haastateltiin 60 maahanmuuttajaa Suomessa ja Virossa sekä tehtiin yhteistyötä yhteensä 24 yrityksen kanssa. Haastatteluissa keskeisiksi teemoiksi nousivat kielivaatimukset, kulttuurierot, tutkintojen tunnustamisen haasteet sekä rekrytointikäytäntöjen jäykkyys.
Yhteistyöyritykset kehittivät hankkeen aikana käytäntöjään muun muassa:
- tarkentamalla työpaikkailmoituksia keskittymään osaamiseen muodollisten pätevyysvaatimusten sijaan
- ottamalla käyttöön strukturoituja haastatteluja ja anonyymin rekrytoinnin malleja
- lisäämällä englanninkielisiä trainee-ohjelmia
- kääntämällä perehdytysmateriaaleja englanniksi
- tarjoamalla sisäistä kielikoulutusta
- perustamalla mentorointimalleja kansainvälisille työntekijöille
- kirjaamalla DEI- eli monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallistamisen periaatteet osaksi henkilöstöpolitiikkaa
Mukana olleet yritykset onnistuivat kehittämään hankkeen aikana rekrytointi- ja syrjimättömyyskäytäntöjään niin, että sopivien työntekijöiden löytäminen ja palkkaaminen helpottui. Kokemusten perusteella erityisesti joustavuus kielitaitovaatimuksissa sekä työssä tapahtuvan kielitaidon kehittymisen tunnistaminen helpottavat osaajien löytämistä ja sitouttamista.
– Yhteistyö yritysten kanssa oli äärimmäisen tärkeää, jotta pystyimme tunnistamaan todelliset haasteet ja kehitystarpeet kokonaisvaltaisesti kansainvälisten työntekijöiden työllisyyden tukemiseksi. Korkeakouluna voimme soveltaa näitä oppeja tukeaksemme kansainvälisiä opiskelijoita opintojensa ajan koulutustaan vastaavan työpaikan löytämisessä ja menestyksekkäässä urakehityksessä valmistumisen jälkeen, toteaa hankkeen projektipäällikkö Camilla Wikström-Grotell Arcadalta.
Haastattelut osoittivat myös, että jos olemassa oleva työ- ja tapakulttuuri nähdään ainoana oikeana toimintamallina, jää kansainvälinen osaaminen hyödyntämättä. Monet haastatelluista kokivat, että heidän monikansallinen kokemuksensa ja kielitaitonsa nähtiin harvoin strategisena vahvuutena. Huomio kohdistui usein ensisijaisesti paikallisen kielen hallintaan tai helposti tunnistettavaan osaamiseen, jolloin kansainvälisissä toimintaympäristöissä kerrytetty arvokas erityisosaaminen jäi vähemmälle huomiolle.
Uudenmaan maakuntaohjelmassa korostetaan innovatiivisia ratkaisuja työpaikkojen luomiseen sekä kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen.
Maisterintutkielma linkittyy Uudenmaan maakuntaohjelman painopisteisiin ja tavoitteisiin
Tutkimuksen perusteella työelämään kiinnittyminen ei ole pelkästään yksilön sopeutumista, vaan myös työyhteisöjen ja rakenteiden valmiutta tarkastella omia toimintatapojaan. Tutkielman pohjalta voidaan tunnistaa useita keskeisiä jatkotoimenpiteitä:
- Muualla toimiviksi todettujen tukitoimenpiteiden laajentaminen ja käyttöönotto sekä mentoroinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.
- Edellä kulkijan etu: sana leviää rohkeiden ja reilujen toimijoiden (työnantajat, kunnat, palveluntuottajat) käytännöistä, houkutellen lisää motivoituneita osaajia ja asukkaita.
- Vastuunkanto: onnistunut ja sujuva integraatio vaatii ponnisteluja kaikilta osapuolilta mutta johtaa kestävimpään, tuottavimpaan ja onnellisimpaan lopputulokseen.
Uudenmaan maakuntaohjelman tavoitteet osaajien houkuttelusta, sitouttamisesta ja hyvinvoinnin vahvistamisesta konkretisoituvat juuri työelämään pääsyn ja kiinnittymisen onnistumisessa. Ohjelmassa korostetaan innovatiivisia ratkaisuja työpaikkojen luomiseen sekä kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen.
Haastatteluissa korkeakoulujen yhteisöllisyys ja matalan kynnyksen tukipalvelut nousivat esiin myönteisinä esimerkkeinä kotoutumisen tukemisesta, ja vastaavaa toimintakulttuuria toivottiin myös työelämään.
Sujuva kotoutuminen – kielen oppiminen, työllistyminen, osallisuus ja sosiaaliset verkostot – vahvistavat sekä alueen kilpailukykyä että asukkaiden hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella onnistunut työelämään kiinnittyminen on keskeinen väline näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Hankkeen tulokset osoittavatkin, että:
- sujuva kotoutuminen tukee alueen kilpailukykyä
- yhdenvertaiset rekrytointikäytännöt laajentavat osaajapohjaa
- yhteisölliset työyhteisöt vahvistavat pysyvyyttä sekä hyvinvointia, ja
- kansainvälinen osaaminen on strateginen elinvoimatekijä.
Rajat ylittävä yhteistyö Suomen ja Viron välillä mahdollisti myös vertailun siitä, mitkä haasteet ovat yhteisiä ja mitkä kansallisia, ja miten ratkaisuja voidaan siirtää alueelta toiselle. EASWork-hanke myös osoittaa, että kansainvälisen osaamisen parempi hyödyntäminen ei ole ainoastaan yhdenvertaisuuskysymys – se on strateginen valinta Uudenmaan tulevaisuuden elinvoiman kannalta.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Anne Jylhä
Information Officer
Central Baltic Contact Point, Central Baltic -ohjelman viestintä
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan kulttuurifoorumissa pohdittiin kulttuurin roolia muuttuvassa maailmassa
Uudenmaan kulttuurifoorumi kokosi 28. syyskuuta 250 kulttuurin ja luovan alan toimijaa Helsingin Musiikkitalolle pohtimaan alan tulevaisuutta. Keskusteluissa nousivat esiin tekoälyn vaikutukset luovaan työhön, kulttuurin rahoitus sekä tarve kokeilla ja ottaa riskejä.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.