Siirry sisältöön
Haku
Uutinen

Uudenmaan liitolta tulkinta hallinto-oikeuden Uusimaa-kaava 2050 -päätöksistä kuntakaavoittajien ja viranomaisten tueksi

Harmaalla pohjalla oranssi puhekupla, jonka sisällä megafoni.

Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan Helsingin hallinto-oikeuden päätökset eivät mahdollista kaavojen yksiselitteistä tulkintaa. Liitto onkin laatinut niistä tulkinnan tukemaan kuntakaavoittajia ja viranomaisia ennen korkeimman hallinto-oikeuden lopullista ratkaisua asiasta. 

Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus tuli pääosin voimaan 24.9.2021 Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltyä kaavakokonaisuudesta jätetyt valitukset. Päätösten mukaan valtaosa valituksista hylättiin.

Hylätyt valitukset koskivat muun muassa Luoma-Mankin alueelle osoitettua raskaan raideliikenteen varikkomerkintää, Vartiosaaren ja Kulosaaren alueen tiivistämistä mahdollistavia merkintöjä, Tallinna-tunnelia, uutta rakentamista Histan, Myntinmäen sekä Lempolan alueille ja suojelualuemerkintöjen osoittamisen periaatteita.

Hallinto-oikeuden hyväksymät valitukset koskivat kumottavaksi esitettyjä luonnonsuojelualue- ja Natura 2000 -merkintöjä sekä kaupan ratkaisua taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan hallinto-oikeuden päätökset eivät kuitenkaan mahdollista kaavojen yksiselitteistä tulkintaa. Koska hallinto-oikeuden päätökset eivät ole yksiselitteisiä, Uudenmaan liitto on tehnyt oman tulkintansa ohjaavasta ja voimassa olevasta kaavakokonaisuudesta.

Tulkintaa tarvitaan, kunnes kaavat on lainvoimaisesti ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Liiton tulkinta palvelee paitsi kuntakaavoitusta, myös osallisia ja muita viranomaistahoja.

Uudenmaan liiton tulkinta hallinto-oikeuden päätöksistä

Suojelualueet ja Natura 2000 -alueet: Aiempien maakuntakaavojen merkinnät jäävät voimaan

Hallinto-oikeus kumosi valitusten perusteella maakuntavaltuuston Uusimaa-kaavan kokonaisuutta koskevat päätökset siltä osin, kuin valtuuston päätöksillä oli kumottu aiempien maakuntakaavojen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden merkintöjä.

Oli useita perusteluita sille, että Uusimaa-kaavan kokonaisuudessa esitettiin kumottavaksi aiempien maakuntakaavojen luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden merkintöjä.

Luonnonsuojelualueista oli saatu esimerkiksi ajantasaista tietoa, ja pienialaisia alueita haluttiin jättää pois kaavakartalta kartan selkeyden vuoksi. Lisäksi uuteen kaavakokonaisuuteen haluttiin mukaan kokonaisuutena päivitetty suojelualueiden ratkaisu. 

Uudenmaan liiton tulkinta hallinto-oikeuden päätöksistä on, että voimaan jäävät aiemmista maakuntakaavoista voimassa olleet luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden merkinnät. Lisäksi Uusimaa-kaavan suojelualueiden ja Natura 2000 -alueiden merkinnöistä voimaan tulevat ne uudet merkinnät, jotka eivät sisälly aiempien maakuntakaavojen ratkaisuihin.

Osa voimaan jäävistä luonnonsuojelualuemerkinnöistä on alueilla, joille on Uusimaa-kaavassa osoitettu muita kaavamerkintöjä. Näille alueille Uusimaa-kaavassa osoitetut aluevarausmerkinnät kumoutuvat hallinto-oikeuden päätösten myötä, sillä samalla alueella ei voi olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää, vaikka ne olisivatkin eri kaavoissa.

Tämänhetkisen tulkintamme mukaan muut Uusimaa-kaavan merkinnät, kuten ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkinnät pysyvät näillä alueilla voimassa.

Kaupan ratkaisu: Pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä voimassa ainoastaan Uusimaa-kaavan yleiset suunnittelumääräykset

Hallinto-oikeus kumosi valituksen perusteella Uusimaa-kaavan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden kaavamääräyksestä osan, joka koski seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden koon 10 000 kerrosneliömetrin alarajaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Uudenmaan liiton tulkinta hallinto-oikeuden päätöksestä on, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä voimassa ovat Uusimaa-kaavan yleiset suunnittelumääräykset, joiden mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 4 000 kerrosneliömetriä, ellei kunnan tekemien selvitysten perusteella muuta osoiteta.

Hallinto-oikeuden päätökset koskivat ainoastaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden merkintää ja sen määräyksiä kaupan mitoituksesta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Uusimaa-kaavan kaupan ratkaisusta tulivat voimaan lisäksi taajamatoimintojen määräykset pääkaupunkiseudulla, keskusmerkinnät ja niitä koskevat määräykset, kaupan alueet määräyksineen ja alueiden enimmäismitoitukset, uusien raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden merkinnät ja määräykset, Helsinki-Vantaan lentoasemaa koskevat kaupan määräykset sekä yleiset suunnittelumääräykset.

Oikeuskäsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Uusimaa-kaavan muutoksenhakuprosessi on kesken. Hallinto-oikeuden päätöksistä on haettu yhteensä 24 jatkovalituslupaa.

Myös Uudenmaan liitto on hakenut jatkovalituslupaa. Muutoksenhaku on liiton näkemyksen mukaan tarpeen, koska hallinto-oikeuden päätökset eivät mahdollista yksiselitteistä kaavan tulkintaa, ja ne ovat käsitelleet myös asioita, joita valituksissa ei ole vaadittu muutettaviksi.

Hallinto-oikeuden päätökset johtavat liiton näkemyksen mukaan siihen, että voimassa olevan maakuntakaavan suojelualueita, Natura 2000 -alueita ja kauppaa koskevat merkinnät eivät perustu uusimpiin selvityksiin. Päätökset myös muuttavat oleellisesti kaupan suunnitteluratkaisua.

Liitto katsoo, että tapaus täyttää ennakkotapauksen kriteerit, ja sen ratkaisua voitaisiin hyödyntää myöhemmin samankaltaisissa oikeustapauksissa.

Hyväksyttyjen valitusten osalta Uusimaa-kaavan ratkaisut ovat edelleen täytäntöönpanokiellossa eivätkä voi tulla voimaan, ellei korkein hallinto-oikeus muuta tai kumoa hallinto-oikeuden ratkaisua. Lainvoiman kaavat voivat saada vasta, kun jatkovalitukset on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Lisätietoja: 

Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, puh. 040 524 9186

Kaikki uutiset