Uudenmaan liiton terveiset hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille
Uudenmaan liitto lähettää terveisensä hallitusneuvotteluihin osallistuville puolueille vastaamalla hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin. Hallituksen tärkeä tehtävä on varmistaa vihreä siirtymä kohti kiertotalouteen perustuvaa hiilineutraalia taloutta. Samalla aluepolitiikka tulee valjastaa tuottamaan kestävää kasvua ja hyvinvointia koko maalle. Kasvulähtöisten alueiden potentiaali on otettava käyttöön kunnianhimoisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikalla.
Orpon kysymykset ja vastauksemme niihin
Orpo antoi kaikkiaan 24 hallitustunnustelukysymystä. Uudenmaan liitto on vastannut kysymyksistä niihin, jotka ovat Uudenmaan näkökulmasta keskeisimpiä.
1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?
Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa vihreä siirtymä kohti kiertotalouteen perustuvaa hiilineutraalia taloutta, jossa toteutuu hiilineutraalisuus vuoteen 2035 sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Samalla suomalainen aluepolitiikka tulee valjastaa tuottamaan kestävää kasvua ja hyvinvointia koko Suomelle.
Tulevan kasvun mahdollisuudet kumuloituvat tiheään asutuilla kasvualueilla. Niiden kykyä tuottaa elinvoimaa, hyvinvointia, kasvua sekä ilmaston ja luonnon kannalta kestäviä ratkaisuja kannattaa tukea kunnianhimoisella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikalla.
5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Laaja-alaiseen työvoimapulaan vastataan sekä koulutukseen että työperustaiseen maahanmuuttoon panostamalla. Erityisesti korkeakoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä niille alueille, aloille ja tasoille, missä väestönpohjan perusteella on huomattavin kasvava tarve. Tämän rinnalla toisen asteen työelämävastaavuutta tulisi vahvistaa ja panostaa voimallisemmin muun muassa vieraskielisten työllistymiseen.
Suomessa tulee sujuvoittaa työperustaista maahanmuuttoa ja nopeuttaa edelleen lupaprosesseja. Lisäksi tulisi mahdollistaa Business Finlandin innovaatio- ja kansainvälistymisrahoituksen hakeminen ulkomaisille startupeille jo ennen maahantuloa. Talent Boost -kokonaisuutta tulee jatkaa ja kasvattaa rahoituspanostusta suhteessa kunkin kasvavan kaupungin maahanmuuttajataustaisen väestön osuuteen.
Kotimaisten kielten opetusta tulee lisätä osana kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden opintoja heidän sitouttamisekseen Suomen työmarkkinoille. Lisäksi voidaan joustavoittaa kotimaisten kielten osaamisvaatimuksia eri aloilla työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi sekä edistää ulkomaisten tutkintojen hyväksyntää ja vastaavuuden tunnistamista.
10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?
Osaamistasoa tulee nostaa lisäämällä toisen asteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja, erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Aloituspaikkojen lisäämisessä tulee huomioida erityisesti työelämässä tapahtuvat alueelliset ja määrälliset muutokset osaamistarpeissa.
Lisäksi vaalikauden aikana tulee tehdä merkittäviä rahallisia panostuksia koko koulutusketjuun varhaiskasvatuksesta peruskouluun sekä toiselle asteelle ja jatko-opintoihin sekä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.
11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?
T&K-toiminta on tärkeimpiä kasvun tekijöitä ja avainasemassa, kun torjutaan ilmastokatastrofia ja luontokatoa. Siksi sitoutuminen neljän prosentin tavoitteeseen on äärimmäisen tärkeä. Kasvavilla kaupunkiseuduilla rahoituksella saadaan aikaan maailmanluokan ratkaisuja ja vaikuttavuutta koko Suomen kansantalouden eduksi.
Siksi tulee varmistaa valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain mukaiset julkiset panostukset TKI-toimintaan sekä tukea kilpailullisin kriteerein vahvoja T&K-ekosysteemejä. T&K-rahoitusta voidaan kohdentaa erityisesti yritysten kasvua tukeviin palveluihin, poikkitieteellisiin T&K-ohjelmiin sekä kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan.
Lisäksi Suomessa tulee varmistaa riittävän vastinrahoituksen avulla, että voimme hyödyntää täysimääräisesti EU:sta saatavilla olevan kilpaillun rahoituksen. On myös tärkeää turvata yliopistosairaaloiden tutkimusrahoitus sekä kansainvälisen yhteistyön edellytykset.
Osaajien saatavuus voidaan varmistaa lisäämällä koulutuspaikkoja, tohtorikoulutusta ja koulutuksen laatua sekä mahdollistamalla kansainvälisten osaajien maahantulo.
14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?
Pienenä maana on järkevää keskittyä haasteisiin, joissa yhdistyvät globaali markkinakysyntä ja politiikan muutospaine. Maailmanlaajuinen digivihreä siirtymä, terveys ja hyvinvointi ohjaavat satojen miljardien julkisia ja yksityisiä investointeja.
Huipputason yliopistot sekä innovatiiviset yritykset pystyvät parhaiten houkuttelemaan Suomeen kansainvälisiä osaajia yhteistyössä kaupunkien ja alueiden kanssa.
15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?
Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin vahvan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen pääkaupunkiseudun ja metropolimaakunnan, jonka menestys ei ole muulta Suomelta pois, vaan päinvastoin kertautuu muualle maahan. Hallituksen ja Suomen ainoan metropolialueen kumppanuutta tulee tiivistää.
Suurten, kasvavien kaupunkien vetovoiman ja menestymisen edellytyksiä tulee edistää, ja koko maan kestävää kasvua ajava laaja-alainen, tulevaisuuteen katsova kaupunkipolitiikka on nostettava hallitusohjelmassa aluekehittämisen keskiöön. Valtionosuusjärjestelmässä tulee ottaa paremmin huomioon suurten kasvavien kaupunkien erityiset piirteet ja haasteet, kuten väestönkasvu, siihen liittyvät kuntien investointipaineet sekä muuta maata korkeampi kustannustaso.
Kansallisen aluekehittämisen rahoituksen jatkuminen tulee varmistaa sekä rahoituksen riittävyys ja kohdentuminen seuduille, joilla saadaan kansallisessa mittakaavassa suurin vaikuttavuus. Suomen hallituksen tulee laatia riippumaton selvitys, jossa aluekehittämispanosten tuloksellisuutta ja kehitystä peilataan pohjoismaisiin verrokkimaihin ja niiden toimenpiteisiin. Tältä pohjalta arvioidaan puolueettomasti suomalaisen aluepolitiikan uudistamisen tarve ja toimenpiteet.
Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen aloituspaikkoja ja erilaisia tapoja suorittaa korkeakoulututkinto tulee lisätä ja osoittaa koulutukseen riittävä rahoitus. Aloituspaikat keskitetään sinne, missä väestö kasvaa ja työvoimapula on suurin.
Kaavoituksella on voitava vastata muuttuviin maankäyttötarpeisiin mahdollistamalla sekä kaupunkiseutujen tiivistyvä kasvu että vihreän siirtymän hankkeiden toteuttamisedellytykset. Tässä kaikilla eri kaavatasoilla on oma roolinsa.
Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisen alueen eli pääkaupunkiseudun turvallisuutta ja varautumista tulee vahvistaa.
16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Uusimaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä ja tähtää edelläkävijyyteen. Tavoitteena on edistää systeemistä muutosta kohti vihreää siirtymää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä ja TKI-sektori kytkettynä ratkaisijan rooliin. Näin rakennetaan pohjaa maamme kilpailukyvylle kestävyysratkaisujen tarjoajana.
Kiertotaloudesta tulee luoda Suomen uusi kasvun suunta, ja kytkeä kiertotaloustavoitteet talouspoliittiseen päätöksentekoon.
Suomen energiaturvallisuutta ja -riippumattomuutta tulee vahvistaa ja vauhdittaa energiasiirtymää ensisijaisesti polttoon perustumattomilla ratkaisuilla, uusiutuvan energian tuotantomuodoilla ja ympäristölämmöillä luonnon monimuotoisuudesta huolehtien. Loviisan voimalaitoksen toiminta tulee turvata ja mahdollistaa sen jatkokehittäminen sekä tukea pienydinvoiman kansallisen säätelyn kehittämistä.
Liikennesektori ilmastotyössä on haasteellinen ja sen rooli kasvaa jatkossa. On tärkeää tukea liikenteen päästövähennystavoitteita ja kestäviä kulkutapoja, kuten raide- ja joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä, sekä luoda edellytyksiä fossiilisista liikennepolttoaineista luopumiselle ja älyliikenteelle.
Pidämme tärkeänä, että maankäyttösektori saavuttaa ilmastotavoitteensa ja että maataloussektori jatkaa toimenpiteitään alan päästökehityksen kääntämiseksi laskuun. On tärkeää tunnistaa ja hyödyntää luonnon monimuotoisuuteen positiivisesti vaikuttavia keinoja sekä välttää ympäristöhaittoja.
17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?
Luonnon monimuotoisuus on Suomessa ensisijaisesti valtakunnallisen tason vastuulla, joten ylätason ohjausta on tehostettava sekä sääntelyn että tiedon ja hyvien toimintatapojen jakamisen kautta. Luonnon ennallistamis- ja suojelutoimiin tarvittava rahoitus tulee turvata niin, että biodiversiteettitavoitteet on mahdollista saavuttaa. Samalla saadaan terveyshyötyjä väestölle sekä mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiselle taloudelle pitkällä aikavälillä.
Tieteeseen pohjautuvaa ympäristövaikutusten arviointia ja sen painoarvoa päätöksenteossa tulee edelleen vahvistaa, sekä luonnon itseisarvon että siitä saatavien hyötyjen näkökulmista. Tutkimusta tarvitaan lisää muun muassa biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen suhteesta.
Maankäytön on oltava resurssitehokasta. Luontoa muokkaavat ihmisen toiminnot tulee keskittää ihmisen toiminnan jo muuttamille alueille. Uusien alueiden käyttöönotto luonnonympäristön kustannuksella tulee minimoida. Hyödynnetään jo olemassa oleva infra, liikenneyhteydet, palvelut jne. mahdollisimman tehokkaasti – ja hyödynnetään luonnonalueet luontona monimuotoisuutta tuottaen. Luontohaittojen kompensointia tulee kehittää niin, että ”aiheuttaja maksaa” -periaatetta saadaan sovellettua myös luontoarvojen heikennysten osalta.
Mahdollisten alueidenkäytön lainsäädäntömuutosten tulee tukea kaupunkiseutujen kestävää, tiivistävää kasvua ja samalla luonnonympäristöjen laajuuden ja eheyden säilyttämistä sekä monipuolisuutta.
Kiertotalouden edistäminen tulee kytkeä luontokadon torjumiseen lainsäädännöllä, taloudellisilla ohjauskeinoilla ja jakamalla tietoa. Metsäsektorin jalostusarvo pitää saada nousuun, jotta sektorin arvonlisän tasoa voidaan ylläpitää vähemmällä puuraaka-aineen käytöllä ja hakkuilla.
Metsälakia tulee uudistaa niin, että ekologinen kestävyys asettaa metsien käytön rajat. Metsien päätehakkuiden ikärajat ja taimikoiden perustamisilmoitukset tulee palauttaa. Metsälain noudattamisen valvontaa on lisättävä ja lain rikkomisen seurauksia kovennettava.
Metsien monimuotoisuutta edistävien rakennepiirteiden lisäämiselle tulee asettaa sitovia tavoitteita. Luontoarvoiltaan rikkaiden metsäalueiden, kuten viimeisten vanhojen metsien rajaamiselle metsätalouden ulkopuolelle tulee löytää sosiaalisesti hyväksyttävät keinot.
Suojelualueverkostoa tulee täydentää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Tarvitaan uusia luonnonsuojelualueita, jatko vaelluskalakantojen Nousu-ohjelmalle, tutkimusta toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä biodiversiteettiä lisäävien toimenpiteiden ohjausta ja yhteisiä verkostoja eri sektoreiden kesken. Maatalouden ja metsienhoidon toimenpiteitä tulee kehittää vesistökuormitusta vähentävään suuntaan.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Uutista muokattu 8.5.: lisätty loppuun Uudenmaan liiton esitykset hallitusohjelmaneuvotteluihin Säätytalolle.
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.6.2024
Maakuntaparlamentti kutsuu lokakuun lopussa
Uudenmaan maakuntaparlamentti järjestetään tänä vuonna 31.10.–1.11. Tervetuloa mukaan maakunnan vuosittaiseen ykköstapahtumaan. Kannattaa jo merkitä ajankohta kalenteriin. Lähetämme ohjelman ja lisätietoa, kun avaamme ilmoittautumisen elokuun lopulla.
Artikkeli
6.6.2024
EU:n kilpailukykyiset alueet yhteistyöhön sirutuotannon tuplaamiseksi
Uusimaa on liittynyt Euroopan puolijohdealueiden verkostoon, jonka tavoitteena on vahvistaa puolijohde- ja mikroelektroniikkateollisuutta. ESRA on sitoutunut saavuttamaan Euroopan komission tavoitteen kaksinkertaistaa Euroopan osuus globaalista puolijohdetuotannosta.