Uudenmaan liitto ajaa muutoksia EU:n ehdottamaan maaperädirektiiviin
Euroopan komissio julkisti kesällä ehdotuksensa maaperädirektiiviksi, joka tähtää maaperän kestävän käytön parantamiseen. Uudenmaan liitto pitää päätavoitetta hyvänä, mutta jätti marraskuussa direktiiviin omat korjausehdotuksensa, joissa se toivoo lainvalmistelijoiden huomioivan jäsenmaiden erityispiirteet maankäytössä ja sen suunnittelussa.
Aiemmin hyväksytyn maaperästrategian linjan mukaisesti direktiivin tavoitteena on saavuttaa maaperän hyvä tila vuoteen 2050 mennessä koko EU:n alueella. Ehdotuksessa keskitytään pääasiassa maaperän seurantakehyksen perustamiseen ja maaperän tilanteen arviointiin, mutta artikla 11 ohjaa myös maan käyttöönoton vähentämiseen.
Parlamentin tuore näkemys maan käyttöönottoon liittyen on komission ehdotusta tiukempi. Parlamentti ehdottaa, että vuoteen 2050 mennessä jäsenmaissa pitäisi saavuttaa maan käyttöönoton osalta niin sanottu nettonollatilanne.
− Tämä tarkoittaa, ettei maata saisi ottaa käyttöön enempää kuin mitä pystytään ennallistamaan takaisin ekosysteemipalveluita tuottavaksi maaksi. Se voisi estää rakentamattoman maan käyttöönottamista esimerkiksi asuin- tai teollisuusrakentamisen käyttöön, ja vaikuttaisi siten merkittävästi maankäytön suunnitteluun Suomessa, sanoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta.
Jäsenmaiden erityispiirteet huomioon
Uudenmaan liitto ajaa muutoksia sekä komission että parlamentin ehdotuksiin, ja toivoo lainvalmistelijoiden huomioivan jäsenmaiden erityispiirteet maankäytössä ja sen suunnittelussa. Suomessa lainsäädäntö pyrkii pitämään maan käyttöönoton kohtuullisena. Lisäksi kaavoituksen käytännöt ohjaavat jo nykyään maankäyttöä olemassa olevan rakenteen yhteyteen.
Suomessa kestävien kaupunkien ja taajamien kehittäminen on vielä kesken ja siksi uuden maan käyttöönotto on joissain tapauksissa välttämätöntä. Edellytyksiä ympäristöystävällisille elämäntavoille muun muassa kaavoituksen keinoin luodaan esimerkiksi taajamarakennetta eheyttämällä, asemanseutuja kehittämällä ja vihreän siirtymän hankkeita toteuttamalla.
− Mielestämme parlamentin ehdottamaa maan käyttöönoton nettonollatavoitetta ei tarvita, jos jäsenmaat huolehtivat, että maan käyttöönottoa tehdään harkiten ja kestävyyden eri ulottuvuudet huomioiden, kuten Suomessa. Direktiivin tulisi mahdollistaa kestävä kaupunkikehitys ja vihreän siirtymän hankkeet jatkossakin, summaa Mansikka.
Uudenmaan liitto pitää maaperädirektiivin päätavoitetta maaperän terveyden parantamisesta hyvänä, mutta maaperän hyvän tilan saavuttamiseksi kaikkialla EU:n alueella vuoteen 2050 tarvitaan realistiset kriteerit. Nyt kriteerit ovat samat esimerkiksi rakennetulle maalle ja metsille.
− Rakennetulle maalle tulisi olla omat löyhemmät kriteerinsä. Se kannustaisi toimintaan myös rakennetun maan tilan parantamiseksi, koska tavoitteisiin pääseminen olisi edes teoriassa mahdollista, Mansikka toteaa.
Huolellisuutta vaikutustenarviointiin ja määritelmiin
Maaperädirektiiviä on laadittu ja edistetty tiukalla aikataululla, ja se näkyy erityisesti vaikutustenarvioinnin puutteina ja määritelmien epäselvyytenä.
− Huolellisesti tehty, laaja ja myös maankäytön erityisosaamista hyödyntävä vaikutustenarviointi tarvitaan, jotta jäsenvaltiot saavat riittävästi tietoa esimerkiksi direktiivin vaikutuksista ja velvoitteista sekä suhteesta oikeusvaikutteisiin kaavoihin, sanoo Mansikka.
Lähtötaso johon maan käyttöönoton vähentämistä verrattaisiin jää direktiiviehdotuksen muotoiluilla ja määritelmillä epäselväksi. Myös direktiiviehdotuksen yhteisvaikutukset muun muassa ennallistamisasetuksen ja taksonomia-asetuksen kanssa tulisi arvioida tarkkaan ennen direktiivin viemistä eteenpäin.
Uudenmaan liitto on toimittanut suomalaisille europarlamentaarikoille korjausehdotuksia direktiiviluonnokseen ja erityisesti sen 11. artiklaan, jotta he voivat viedä liiton viestiä muutostarpeista eteenpäin neuvottelujen edetessä.
Uudenmaan liitto seuraa direktiivistä käytävien neuvottelujen tilannetta ja pyrkii vaikuttamaan tarvittaessa myös jatkossa. Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä on oletettavissa, että maaperädirektiiviä pyritään viemään eteenpäin hyvinkin pikaisella aikataululla ensi vuoden alussa.
EU:n maaperädirektiivi
- Euroopan komission ehdotus maaperädirektiiviksi julkaistiin heinäkuussa 2023. Se perustuu EU:n maaperän terveyttä parantavaan strategiaan vuodelta 2021.
- Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto voivat esittää muutoksia komission esittämään ehdotukseen. Parlamentin ENVI-valiokunta julkaisi oman näkemyksensä direktiivistä marraskuussa 2023.
- Täysistuntoäänestys direktiivistä on tavoitteena tänä talvena, trilogikeskustelut alkuvuonna 2024 ja tulos koitetaan saada valmiiksi ennen EU-vaaleja ensi keväänä.
- Maaperädirektiivi vaikuttanee kuntien ja maakuntaliittojen maankäytön suunnitteluun merkittävästi, joten edunvalvonta on tärkeää. Uudenmaan liitto seuraa direktiivin etenemistä, jakaa tietoa ja toimii aktiivisesti alueensa edunvalvojana EU:n suuntaan myös vuonna 2024.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Maria Sirviö
Ympäristö- ja ilmastoasiantuntija
maria.sirvio@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät metsien monikäytön ja hiilen sidonnan tehtävät
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
18.4.2024
Haemme aluesuunnittelun johtajaa
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Uutinen
6.3.2024
Sidosryhmäkysely ja kuntakierrokset viitoittavat tulevien vuosien työtä
Kartoitimme viime vuonna suuntaa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyölle kaksiosaisella sidosryhmäkyselyllä sekä laajalla kuntakierroksella. Toimintaympäristön nopeiden muutosten takia valmistaudumme lähivuosina sekä täydentämään lainvoimaista Uusimaa-kaavaa että päivittämään Uusimaa-ohjelmaa.
Artikkeli
28.2.2024
Toimivan seudullisen joukkoliikenteen kaava
Uusimaa-kaava edistää joukkoliikennettä kahdella tapaa: varmistamalla liikenteen tarvitseman infrastruktuurin toimivuuden sekä ohjaamalla asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijoittumista tavalla, joka luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Artikkeli
15.12.2023
Uudellamaalla tehdään pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.