Uudenmaan muuttovetovoima edelleen omaa luokkaansa
Suomessa väestönkasvu ja muuttoliike ovat keskittyneet yhä voimakkaammin muutamille vetovoimaisille keskusalueille. Maakunnista väestö kasvoi viime vuonna ainoastaan viidessä: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Uudellamaalla väestönkasvu on ollut jo pitkään nopeampaa kuin muualla maassa. Runsaan muuttovoiton myötä kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan virallinen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 1 733 033 asukasta. Edellisestä vuodesta väkiluku kasvoi 18 292 asukkaalla. Väkiluvun kasvu on ollut tätä nopeampaa vain kaksi kertaa aikaisemmin.
(Avautuu uuteen ikkunaan)Espoon väkiluku kasvoi ennätyksellisesti
Uudenmaan kunnista väkiluvun kasvu oli erityisen nopeaa Espoossa, jossa väkiluku kasvoi 8 142 henkilöllä. Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti koko Suomen nopeinta ja suurinta Espoossa yli 70 vuoteen.
Uudellamaalla väestönkasvu ei ole jakaantunut tasaisesti maakunnan sisällä, vaan on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja osaan Helsingin seudun kuntia. Etenkin pääkaupunkiseutu vetää ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden lisäksi myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat.
Suomen sisäinen muuttoliike Uudellemaalle oli jälleen positiivista
Uudellamaalla luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt selvään laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan se oli jopa historiallisen matalaa vuonna 2022. Viime vuonna luonnollisen väestönlisäyksen myötä väestö kasvoi 1 259 henkilöllä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 4 257 henkilöä.
Koronapandemian aikana maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle vähentyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2021 maan sisäinen nettomuutto maakuntaan oli ensimmäistä kertaa negatiivista. Viime vuonna kehitys kuitenkin kääntyi ja maan sisäisiä muuttajia maakuntaan oli jälleen enemmän kuin lähtijöitä.
Sen sijaan maahanmuuton merkitys on kasvanut Uudenmaan väestödynamiikassa. Viime vuonna nettomaahanmuutto Uudellemaalle oli ennakkotietojen mukaan 16 632 henkilöä, mikä oli ylivoimaisesti suurin lukema koskaan. Tilastossa ei ole mukana tilapäisen suojelun direktiivillä oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia. Edellinen nettomaahanmuuton ennätys oli vuodelta 2021, 10 409 henkilöä.
Erityisesti pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisia muuttajia maan rajojen ulkopuolelta. Myös yhä useampi muualle Suomeen saapuva maahanmuuttaja päätyy myöhemmin asumaan pääkaupunkiseudulle. Viime vuonna vieraskielisten väestönosuus kasvoi Uudellamaalla 17 prosenttiin. Helsingissä osuus nousi 18 prosenttiin, Espoossa 22 prosenttiin ja Vantaalla 25 prosenttiin.
Väestöllinen huoltosuhde parani nettomaahanmuuton vuoksi viime vuonna, mutta väestön ikääntyminen tulee heikentämään huoltosuhdetta
Viime vuosina myös Uudenmaan väestön ikärakenne on vanhentunut, vaikkakin selvästi muuta maata hitaammin. Vuosi 2022 oli kuitenkin poikkeus, sillä maakunnan väestöllinen huoltosuhde parani ensimmäisen kerran 15 vuoteen. Myös tämä oli seurausta merkittävästi kasvaneesta työikäisen väestön nettomaahanmuutosta.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan myös Uudellamaalla huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina. Koko Suomessa työikäisten 15–64-vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä lähes 80 000 henkilöllä, mutta Uudellamaalla kasvavan lähes 110 000 henkilöllä. Kyseinen kasvu ei kuitenkaan täälläkään käännä huoltosuhdetta suotuisampaan suuntaan väestön voimakkaan vanhenemisen seurauksena.
Väestön keskittyminen ja ikääntyminen ovat tämän hetken todellisuutta, jotka heijastuvat väistämättä myös Uudenmaan seutujen kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla keskittävä väestökehitys kytkeytyy kasvun hallintaan liittyviin haasteisiin, kun useilla maakunnan reuna-alueilla haasteet liittyvät elinvoiman säilyttämiseen. Syntyvyyden alenemisen ja työikäisen väestön vähenemisen myötä maahanmuuton merkitys nouseekin yhä merkittävämpään asemaan.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.