Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Uudenmaan muuttovetovoima edelleen omaa luokkaansa

Ihmisiä Helsingin kauppatorilla, taustalla rakennuksia ja vasemmassa reunassa merta.

Suomessa väestönkasvu ja muuttoliike ovat keskittyneet yhä voimakkaammin muutamille vetovoimaisille keskusalueille. Maakunnista väestö kasvoi viime vuonna ainoastaan viidessä: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Uudellamaalla väestönkasvu on ollut jo pitkään nopeampaa kuin muualla maassa. Runsaan muuttovoiton myötä kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan virallinen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 1 733 033 asukasta. Edellisestä vuodesta väkiluku kasvoi 18 292 asukkaalla. Väkiluvun kasvu on ollut tätä nopeampaa vain kaksi kertaa aikaisemmin.

Väkiluvun muutos maakunnittain vuonna 2022. Uudellamaalla 18292, joka on selkeästi eniten. Pirkanmaalla 5193, Varsinais-Suomessa 2090, Pohjois-Pohjanmaalla 940 ja Pohjanmaalla 282. Eniten miinusta on Kymenlaaksossa (1903), Satakunnassa (1725) ja Etelä-Savossa (1237).(Avautuu uuteen ikkunaan)
Lähde: Tilastokeskus. Kaaviota klikkaamalla sen voi avata isompana.

Espoon väkiluku kasvoi ennätyksellisesti

Uudenmaan kunnista väkiluvun kasvu oli erityisen nopeaa Espoossa, jossa väkiluku kasvoi 8 142 henkilöllä. Kasvu oli sekä määrällisesti että suhteellisesti koko Suomen nopeinta ja suurinta Espoossa yli 70 vuoteen.

Uudellamaalla väestönkasvu ei ole jakaantunut tasaisesti maakunnan sisällä, vaan on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja osaan Helsingin seudun kuntia. Etenkin pääkaupunkiseutu vetää ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden lisäksi myös palvelut ja kaupunkielämä houkuttelevat.

Uudenmaan kuntien väkiluvun muutos vuonna 2022 prosentteina. Espoossa kasvu on ollut 2,7 %, Tuusulassa 1,7 % ja Vantaalla 1,5 %. Myrkylässä vähentynyt 2,9 %, Lapinjärvellä 2,4 % ja Pukkilassa 2,2 %.
Lähde: Tilastokeskus. Kaaviota klikkaamalla sen voi avata isompana.

Suomen sisäinen muuttoliike Uudellemaalle oli jälleen positiivista

Uudellamaalla luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt selvään laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan se oli jopa historiallisen matalaa vuonna 2022. Viime vuonna luonnollisen väestönlisäyksen myötä väestö kasvoi 1 259 henkilöllä, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 4 257 henkilöä.

Koronapandemian aikana maan sisäinen muuttoliike Uudellemaalle vähentyi selvästi verrattuna aikaisempiin vuosiin. Vuonna 2021 maan sisäinen nettomuutto maakuntaan oli ensimmäistä kertaa negatiivista. Viime vuonna kehitys kuitenkin kääntyi ja maan sisäisiä muuttajia maakuntaan oli jälleen enemmän kuin lähtijöitä.

Sen sijaan maahanmuuton merkitys on kasvanut Uudenmaan väestödynamiikassa. Viime vuonna nettomaahanmuutto Uudellemaalle oli ennakkotietojen mukaan 16 632 henkilöä, mikä oli ylivoimaisesti suurin lukema koskaan. Tilastossa ei ole mukana tilapäisen suojelun direktiivillä oleskeluluvan saaneita ukrainalaisia. Edellinen nettomaahanmuuton ennätys oli vuodelta 2021, 10 409 henkilöä.

Erityisesti pääkaupunkiseutu houkuttelee ulkomaalaisia muuttajia maan rajojen ulkopuolelta. Myös yhä useampi muualle Suomeen saapuva maahanmuuttaja päätyy myöhemmin asumaan pääkaupunkiseudulle. Viime vuonna vieraskielisten väestönosuus kasvoi Uudellamaalla 17 prosenttiin. Helsingissä osuus nousi 18 prosenttiin, Espoossa 22 prosenttiin ja Vantaalla 25 prosenttiin.

Nettomaahanmuutto Uudellemaalle 2000-2022. Vuosi 2022 on suurin näistä vuosista, jolloin se oli 16 632. Vuonna 2021 se oli 10409. Vuonna 2000 luku on ollut 472.
Lähde: Tilastokeskus. Kaaviota klikkaamalla sen voi avata isompana.

Väestöllinen huoltosuhde parani nettomaahanmuuton vuoksi viime vuonna, mutta väestön ikääntyminen tulee heikentämään huoltosuhdetta

Viime vuosina myös Uudenmaan väestön ikärakenne on vanhentunut, vaikkakin selvästi muuta maata hitaammin. Vuosi 2022 oli kuitenkin poikkeus, sillä maakunnan väestöllinen huoltosuhde parani ensimmäisen kerran 15 vuoteen. Myös tämä oli seurausta merkittävästi kasvaneesta työikäisen väestön nettomaahanmuutosta.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan myös Uudellamaalla huoltosuhde heikkenee tulevina vuosina. Koko Suomessa työikäisten 15–64-vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä lähes 80 000 henkilöllä, mutta Uudellamaalla kasvavan lähes 110 000 henkilöllä. Kyseinen kasvu ei kuitenkaan täälläkään käännä huoltosuhdetta suotuisampaan suuntaan väestön voimakkaan vanhenemisen seurauksena.

Väestön keskittyminen ja ikääntyminen ovat tämän hetken todellisuutta, jotka heijastuvat väistämättä myös Uudenmaan seutujen kehitykseen. Pääkaupunkiseudulla keskittävä väestökehitys kytkeytyy kasvun hallintaan liittyviin haasteisiin, kun useilla maakunnan reuna-alueilla haasteet liittyvät elinvoiman säilyttämiseen. Syntyvyyden alenemisen ja työikäisen väestön vähenemisen myötä maahanmuuton merkitys nouseekin yhä merkittävämpään asemaan.

Lisätietoja:

Johannes Herala

Erityisasiantuntija

+358 44 365 1988

Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset

Avainsanat:

Tilastot