Uudenmaan tulevaisuus rakentuu asukkaiden hyvinvoinnille
Onnellisten Uusimaa on yksi työn alla olevan Uusimaa-ohjelman painopisteistä. Se käsittelee uusmaalaisten hyvinvointia laaja-alaisesti.
– Asukkaiden hyvinvointi on koko maakuntaohjelma ydin. Se ei ole edes mikään välillinen tavoite, jolla on tarkoitus saavuttaa jotakin muuta, kertoo Uudenmaan liiton suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu.
Onnellisuudella viitataan onnellisuuden mittareihin, joilla Suomi on arvioitu useita kertoja maailman onnellisimmaksi maaksi.
Uudellemaalle muutetaan muualta Suomesta ja maailmalta koulutuksen, työn, rakkauden ja paremman elämän takia. Se on myös huomioitava hyvinvoinnin edistämisessä.
Sivistys, koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa
Onnellisten Uusimaa -painopisteelle on hahmotettu alatavoitteita. Sivistynyt ja yhdenvertainen Uusimaa -alatavoite käsittelee sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen merkitystä maakunnalle. Sivistyneet ja koulutetut asukkaat ovat korkealle kehittyneen yhteiskunnan perusta.
Demokratian toteutuminen, työelämä ja tarkemmin koko yhteiskunnan toiminta tarvitsevat osaavia asukkaita.
Yhdenvertaisuutta voidaan pitää lähtökohtana ja tavoitteena koulutuksessa ja oppimisessa. Osaava työvoima, jota elinvoimainen alue tarvitsee, syntyy tässä ympäristössä ja ilmapiirissä.
Osallisuus luo hyvinvointia
Osallisuudesta hyvinvointia -alatavoite nostaa esiin esimerkiksi köyhyyden torjunnan, syrjäytymisen ehkäisyn ja eriarvoisuuden vähentämisen. Luottamus on myös avainasemassa, koska se pitää yhteiskunnan pystyssä ja lujana. Se nähdään keskeiseksi onnellisuuden ja onnellisen yhteiskunnan tekijäksi. Vahva demokratia tarvitaan, jotta luottamus säilyy.
– Osallisuus tarkoittaa osallistumista yhteiskuntaan, joten esimerkiksi työelämään mukaan pääsy on mitä keskeisin osallisuuden muoto. Terveyttä ja hyvinvointia lisäävä mielekäs tekeminen on myös avainasemassa, Karhu kertoo.
Osallisuutta voi tarkastella monesta näkökulmasta, muun muassa koronakriisin jättäminen jälkien jälleenrakennuksen kautta.
”Me kaikki olemme samassa veneessä”
Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -alatavoitteessa maahanmuuttajien yhdenvertaisuus, kulttuuripalvelut hyvinvoinnin lähteenä ja uusimaalaisen identiteetin vahvistaminen ovat tärkeitä näkökulmia.
Käsitys yhteiskunnasta on eriytynyt. On tärkeää säilyttää laaja käsitys siitä, että me kaikki olemme samassa veneessä. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ja prosessit muuttuvat, mutta sen perustehtävät ja tavoitteet säilyvät. Edelleen tuetaan ja autetaan asukkaita toimimaan ja elämään hyvää elämää.
– Seuraavien vuosien aikana on keskeistä, että koronakriisistä toipuminen ja hyvinvoinnin jälleenrakennus tapahtuu siellä, missä hyvinvointi on murentunut. Esimerkiksi nuorten, vanhusten ja erityisryhmien koronasta toipumiseen voidaan tarvita enemmän ja uudenlaisiakin toimenpiteitä, Karhu tuo esiin.
Talouden nousu voi olla nopeaa, mutta hyvinvoinnin osalta toipuminen voi kestää.
Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia tavoitteleva Uusimaa-ohjelma esittelee alueen yhteisen suunnan
Uuden maakuntaohjelman eli Uusimaa-ohjelman valmistelua tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ohjelma tulee sisältämään pitkän aikavälin vision vuodelle 2050 sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2022-2025. Pohjaa maakuntaohjelmalle on luotu skenaariotyössä syksyn 2020 ja talven 2021 aikana.
Kevään aikana ohjelmatyöhön on saatu arvokkaita näkökulmia työpajoissa, joiden osallistujat ovat olleet erilaisista uusimaalaisista organisaatioista. Ensi syksynä ohjelma on nähtävillä ja siitä voi lausua. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy lopullisen ohjelman joulukuussa 2021.
Tutustu myös näihin
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.
1.11.2024
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitushaku on nyt avoinna
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman AKKE-rahoitushaku on avattu 1.11.2024. Haku on jaettu kahteen osaan: kehittämishankkeet ja vaativien EU-hankkeiden valmistelu.