Uudenmaan yritysten tila on heikentynyt koronakriisin aikana
Koronakriisi on vaikuttanut monien yritysten toimintaan ja viimeisimmät rajoitukset ovat haastaneet entisestään yritysten tilannetta. Esimerkiksi konkurssihakemusten määrä on kasvanut rajusti helmi-maaliskuussa. Kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla, joten alueen yritysten menestyminen kumuloi Uudenmaan lisäksi koko Suomen menestymistä.
Uudellamaalla ja muualla Suomessa kaikkien yritysten liikevaihto laski vuoden 2020 huhtikuusta marraskuulle asti. Joulukuussa 2020 liikevaihto ylitti edellisvuoden vastaavan luvun. Pudotus oli toukokuussa suurimmillaan, noin 10 %.
Päätoimialoilla suurinta liikevaihdon laskua koettiin teollisuudessa ja muissa palveluissa. Kesällä 2020 rakentamisen osalta liikevaihto oli suurempaa kuin edellisenä vuotena, mikä oli poikkeuksellista verrattuna muihin päätoimialoihin. Rakentamisessa lievä kasvu jatkui koko vuoden ajan.
Liikevaihdon muutos oli Uudellamaalla määrällisesti suurinta teollisuudessa: liikevaihto putosi vuonna 2020 noin 10 miljardia euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Uudellamaalla suhteellisesti suurinta supistuminen oli majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa, taiteen, viihteen ja virkistyksen sekä hallinnon ja tukipalveluiden toimialalla. Näissä pienentyminen oli yli 20 % ja majoitus- ja ravitsemistoiminnoissa jopa yli 30 %. Muualla Suomessa vastaava supistuminen on ollut lievempää, poikkeuksena energiatoiminnot. Selvästi muuta Suomea enemmän Uudellamaalla pieneni kuljetuksen ja varastoinnin toimialan liikevaihto.
Uudellamaalla tukea saaneita yrityksiä on suhteellisesti yhtä paljon kuin muualla Suomessa
Yritysten kokoa katsoessa Uudellamaalla eniten yritystukea saivat 11–25 työntekijän majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritykset vuoden 2020 maaliskuun ja joulukuun välisenä aikana. Kun vertaillaan maakuntia, Uudellamaalla ns. koronatukea saaneiden yritysten osuus alueen yrityksistä ei poikennut merkittävästi muista maakunnista, ja ELY-keskuksen osalta Uudenmaan yritysten osuus oli muuta maata pienempi.
Liikevaihtoon suhteutettuna Uusimaa oli vuoteen 2019 verrattuna erityisesti Business Finlandin kehitystukien osalta hieman korkeammalla tasolla muihin maakuntiin verrattuna. Tuki oli yrityksen liikevaihtoon verrattuna suurinta alle viiden työntekijän yrityksissä sekä kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla.
Uudenmaan tavaravienti väheni eniten vuoden 2020 helmi- ja toukokuussa sekä vuoden 2021 tammikuussa. Pudotus oli näinä ajankohtina yli 20 %. Huhtikuussa tuonti väheni voimakkaimmin, yli 30 %. Viennin vähenemää selittänevät kotimaan tilanteen lisäksi myös muutokset tärkeimmillä vientialueilla, joilla koronan suurimmat vaikutukset ovat ajoittuneet osin eri tavoin kuin Suomessa.
Pandemian suhteellinen vaikutus vaihtelee huomattavasti toimialoittain. Vaikutukset ovat olleet merkittävimpiä ajoneuvojen, elektroniikan, kemikaalien ja paperin vientiin sekä energian ja elektroniikan tuontiin. Elintarvikkeiden vienti ja vähittäiskaupan tuonti taas ovat jopa hieman lisääntyneet.
Uusia yrityksiä on perustettu vähemmän
Uusien yrityksien taloudellisen toiminnan alkamisten määrä poikkesi vuonna 2020 edellisestä vuodesta. Määrät laskivat voimakkaasti kesällä, mutta määrä tasapainottui syksyllä, jolloin selkeästi ylittyi edellisen vuoden vertailuarvo.
Koko vuoden osalta yrityksien taloudellisen toiminnan alkamiset vähenivät hieman vuonna 2020 ja määrällisesti eniten Uudellamaalla verrattuna muihin maakuntiin. Maakunnan sisällä määrällisesti suurin pudotus oli Helsingissä ja suhteellisesti suurin vähenemä tapahtui Inkoossa ja Pukkilassa. Vuonna 2020 supistuminen kohdistui Uudellamaalla etenkin maa- ja metsätalouteen. Samaan aikaan kasvoi sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon sekä jäähdytysliiketoiminnan uusien yritysten määrä.
Konkurssihakemusten määrä Uudellamaalla ja koko Suomessa oli edelliseen vuoteen verrattuna suurempi alkuvuonna 2020 ollen kuitenkin kesäkuusta alkaen loppuvuonna pienempi. Alkuvuonna 2021 helmi-maaliskuussa konkurssihakemusten määrä kääntyi jälleen voimakkaaseen kasvuun.
Uudenmaan tilanneraportti kuvaa koronakriisin vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin
Kahden viikon välein Helsinki School of Economicsin (Helsinki GSE:n) julkaiseman Uudenmaan tilanneraportin avulla alueen kunnat ja muut toimijat pystyvät seuraamaan yhä tarkemmin koronakriisin etenemistä.
Tilastotorstaissa tietoa ja keskustelua koronan vaikutuksista Uudellamaalla
Tilastotorstai-tapahtumissa esitellään samana päivänä julkaistun Uudenmaan tilanneraportin tietoja ja keskustellaan koronan vaikutuksista eri teemoihin.
Yrityksien tilanne oli aiheena Tilastotorstaissa 22.4. Juuri ilmestynyttä Uudenmaan tilanneraporttia esitteli professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen Helsinki GSE:sta. Yrityksien tilanteesta keskustelemassa olivat toimitusjohtaja Erkki Pärssinen Espoon Yrittäjistä, johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista ja ekonomisti Simo Pinomaa Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Katso tilaisuuden tallenne Youtubesta(Avautuu uuteen ikkunaan, Siirryt toiseen palveluun)
Lisätietoja:
Ari Lainevuo
Tutkimuspäällikkö
ari.lainevuo@uudenmaanliitto.fi
Älykäs erikoistuminen – Ihmisten kaupunki, Nopea laajakaista, Uudenmaan liiton tietopalvelut, valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus
Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Hiilestä luopuminen kaukolämmössä pudotti Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2023
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt ovat pudonneet 15 prosenttia edellisvuodesta, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tärkein syy pudotukselle ovat energiasektorin toimet. Uudenmaan myönteisen kehityksen takana on erityisesti kaukolämmön puhdistuminen ja sähkön kansallisen päästökertoimen pieneneminen.
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.