Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.
Uudella asetuksella tavoitellaan tavaroiden ja henkilöiden kestävää, saumatonta ja turvallista liikkumista kaikkialla Euroopassa. Samalla asetus edistää unionin talouskasvua ja kilpailukykyä sekä vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta.
TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, rautatie-, ilma-, sisävesi- ja meriliikenteen sekä liikenteen tieto- ja viestintätekniset järjestelmät. Lisäksi liikenneverkkoon kuuluvat olennaisena osana yli neljänsadan kaupungin sekä keskeisten lentoasemien, satamien ja logistiikkaterminaalien muodostamat solmukohdat.
Tärkein tavoitevuosi on 2050, jolloin koko liikenneverkon tulisi olla valmiina. Tarkemmin verkko koostuu kolmesta tasosta ja tavoitevuodesta: 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta, 2040 mennessä rakennettavasta laajennetusta ydinverkosta ja 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta.
Kolmen eurooppalaisen liikennekäytävän risteyksessä
Ydinverkkoon ja laajennettuun ydinverkkoon kuuluu yhdeksän eurooppalaista liikennekäytävää, jotka muodostavat TEN-T-verkon strategisesti tärkeimmät osat. Liikennekäytävien alueilla parannetaan esimerkiksi rajat ylittäviä yhteyksiä, täydennetään puuttuvia yhteyksiä ja poistetaan liikenteen pullonkauloja koordinoidusti yhdessä.
Suomeen ulottuu kolme eurooppalaista liikennekäytävää: Skandinavia-Välimeri, Pohjanmeri-Itämeri sekä uusi Itämeri–Mustameri–Egeanmeri.
Kaikki kolme Suomeen ulottuvaa eurooppalaista liikennekäytävää risteävät Helsingissä, mikä tekee pääkaupunkiseudusta ja Uudenmaan alueesta merkittävän eurooppalaisten liikennekäytävien solmukohdan.
Eurooppalaisten liikennekäytävien lisäksi TEN-T-verkkoon kuuluu kaksi horisontaalista painopistettä, joilla edistetään yleiseurooppalaista raideliikenteen hallintajärjestelmää sekä meriliikenteen infrastruktuurin ja palvelujen integrointia osaksi liikenneverkkoa.
Uusia laatuvaatimuksia ja rahoitusmahdollisuuksia
Uudessa asetuksessa kaikkien väylämuotojen ja solmukohtien laatuvaatimuksia on tiukennettu aiempaan nähden, mikä vaikuttaa merkittävästi liikenneverkkojen kehittämiseen Suomessa. Väylävirasto arvioi parhaillaan, kuinka hyvin vaatimukset täyttyvät Suomen tie- ja rataverkossa, ja millaisia investointeja tulevina vuosina ja vuosikymmeninä tarvitaan.
TEN-T-verkon kehittämisen keskeinen rahoitusväline on Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF, Connecting Europe Facility), jonka seuraavan rahoitusohjelmakauden sisältöä ja budjettia valmistellaan parhaillaan. CEF-rahoituksella rahoitetaan energia-, liikenne- ja digiyhteyksiä, lisäksi infrahankkeet edellyttävät aina myös kansallista rahoitusta.
Suomen ja Uudenmaan kannalta on merkittävää, että uusi asetus sisältää kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena. Tämän odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia EU-rahoituksen saamiselle kiinteän yhteyden edistämiseen seuraavalla rahoitusohjelmakaudella.
Kaupunkisolmujen merkitys kasvaa
Uusi asetus tunnistaa aiempaa selvemmin kaupunkisolmujen ja kaupunkiseutujen merkityksen kestävän liikenteen ja koko TEN-T-verkon edistämisessä. Helsinki on yksi Suomen seitsemästä TEN-T-verkon kaupunkisolmukohdasta yhdessä Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Oulun ja Tampereen kanssa.
Kaupunkisolmukohtien on vuoteen 2027 mennessä täytettävä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien (SUMP) vaatimukset. Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla vaatimuksiin vastataan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-työssä.
Lisäksi asetuksessa on määritelty esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuriin, digitaalisiin palveluihin ja multimodaalisiin rahtiliikenneterminaaleihin liittyviä vaatimuksia. Näiden täyttymistä kaupunkisolmukohdissa edistävät kansalliset ja alueelliset toimet sekä markkinat.
Uudenmaan kannalta on oleellista, että kaupunkisolmukohtien uusi määritelmä kattaa keskuskaupungin ohella myös laajemman toiminnallisen kaupunkiseudun. Näin koko kaupunkisolmukohdan vaikutusalue saadaan samojen kehitystavoitteiden piiriin.
Lisätietoja:
Sakari Saarinen
Erityisasiantuntija
sakari.saarinen@uudenmaanliitto.fi
Kansainväliset liikenneasiat, liikenteen ympäristövaikutukset, hankehallinnointi ja rahoitusohjelmat, Scandria Alliance, dronet
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
28.3.2025
Haemme ympäristöpäällikköä
Haluatko johtaa Uudenmaan kestävää kehitystä ja ympäristösuunnittelua? Etsimme joukkoomme kokenutta ja tavoitteellista ympäristöpäällikköä vakituiseen tehtävään.
Blogi
10.3.2025
Maakuntakaavan rooli pitäisi pystyä viestimään yksinkertaisesti kuitenkaan yksinkertaistamatta sitä liikaa
Vaikka maakuntakaavoituksen vuorovaikutus on ensisijaisesti suunnattu kunnille, viranomaisille ja asiantuntijoille, kaavaprosessin sujuvuuden kannalta olisi tärkeää panostaa myös asukkaisiin, kirjoittaa asukasvuorovaikutusta diplomityössään tutkinut Jaana Virtanen.
Uutinen
10.3.2025
Vihreää ja puhdasta siirtymää edistävän VISIO-kaavan työ vauhtiin – Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä maalis-huhtikuussa
Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy innovatiiviseen vihreään siirtymään. Kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025. Myös kaavan teemoja avaavat kehityskuvat on julkaistu.
Uutinen
5.3.2025
Uusimaa vaatii EU:ta tunnustamaan Venäjän ilmatilan sulkemisen vaikutukset
Venäjän ilmatilan sulkeminen on vähentänyt eurooppalaisten lentoyhtiöiden matkustajamääriä. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät kärsivät edelleen koronan aiheuttamasta notkahduksesta.