Uusimaa johtaa Suomen osallistumista Horisontti Eurooppa -ohjelmaan
Uusimaa on saanut yli 400 miljoonaa euroa rahoitusta Euroopan unionin tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti Euroopasta vuosina 2021–2023. Uusimaalaiset toimijat ovat saaneet enemmän ohjelman rahoitusta kuin muut Suomen alueista yhteensä. Maakunnan tutkimusorganisaatiot sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat menestyneet erityisen hyvin EU-rahoituksen hakemisessa oman tutkimus- ja innovaatiotoimintansa edistämiseksi.
Uusimaa on Suomen kasvun moottori, sillä se tuottaa 39,6 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Alue toimii kotipaikkana monille Suomen parhaista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä. Uudenmaan menestys Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vaikuttaakin koko maahan, sillä monilla rahoituksessa menestyneistä organisaatoista on toimipaikkoja sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) ympäri Suomea.
Uudenmaan menestys Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vaikuttaa koko maahan.
Uusimaa pärjää myös eurooppalaisella tasolla hyvin sekä Horisontti Eurooppa -ohjelmaan osallistumisessa että rahoituksen hyödyntämisessä. Kansallisesta ja eurooppalaisesta menestyksestä huolimatta alueen toimijoita tulisi kannustaa osallistumaan EU-rahoitusohjelmiin. Näin voidaan varmistaa, että yhä useammille erikokoisille ja erilaisille yrityksille ja organisaatioille taataan pääsy julkiseen rahoitukseen, teollisuuden ja tutkimusmaailman välisiin yhteistyöprojekteihin sekä kansainvälisiin verkostoihin.
Avain menestykseen huippuluokan tutkimuksessa
Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on Euroopan unionin keskeisin TKI-rahoitusohjelma, joka tarjoaa rahoitusta yhteiskehittämis- ja tutkimustoimintaan vuosina 2021–2027. Verrattuna aiempaan puiteohjelmaan uusimaalaiset toimijat ovat olleet aktiivisempia ja menestyksekkäämpiä rahoituksen hakemisessa nykyisen ohjelman ensimmäisten vuosien aikana.
Uudenmaan menestys EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa perustuu kahteen keskeiseen tekijään: alueella sijaitsee maailmanluokan tutkimuslaitosten ja yritysten pääkonttoreita, jotka ovat aktiivisia EU:n TKI-rahoituksen hakijoita.
Yksi menestyneistä toimijoista on ollut Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, joka on toiminut konsortioprojektien hankejohtajana sekä kumppanina monissa Horisontti Eurooppa -projekteissa. HUS on saanut merkittävää rahoitusta jo kymmeneen projektiin, joissa painopisteinä ovat olleet esimerkiksi syöpätutkimus ja terveysteknologiat.
Alueen keskeiset tiedemaailman edustajat ovat olleet myös toimeliaita: Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä yliopistot, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto, ovat osallistuneet aktiivisimmin ohjelmaan. Erityisesti VTT on ollut erittäin menestyksekäs ulkoisen rahoituksen hankinnassa.
VTT:n EU-rahoitus kattaa 17 prosenttia siitä, mitä Suomi on saanut kokonaisuudessaan kotiutettua ensimmäisinä vuosina Horisontti Euroopasta. VTT:n painopiste on ollut rahoituksessa, joka on syntynyt erityisesti teollisuuden ja tutkimusmaailman yhteistyöprojekteissa. Tutkimuskeskus lukeutuu koko Euroopan tasolla puiteohjelman menestyneimpiin toimijoihin.
VTT lukeutuu koko Euroopan tasolla puiteohjelman menestyneimpiin toimijoihin.
Helsingin yliopisto johtaa Suomen osallistumista Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) huippututkimukselle kohdentamassa rahoituksessa, joka on erittäin kilpailtua ja arvostettua. Yliopisto on saanut 15 prosenttia kaikesta Uudellemaalle myönnetystä Horisontti-rahoituksesta. Noin puolet tästä rahoituksesta on peräisin Euroopan tutkimusneuvostolta.
Kolmanneksi parhaiten Uudellamaalla menestynyt toimija, Aalto-yliopisto on saanut rahoitusta sekä teollisuuden ja tiedemaailman yhteistyöhankkeisiin että korkeatasoiseen perustutkimukseen (ERC). Aalto-yliopiston tutkijat ovat hakeneet rahoitusta myös tutkimustulosten kaupallistamistoimenpiteisiin. Yhteensä yliopisto on kotiuttanut yhdeksän prosenttia Uudenmaan kokonaissaannosta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta.
Rahoitus yrityksille kohdentuu teollisuuden uudistamiseen ja murroksiin
Tutkimusorganisaatioiden lisäksi Uudellamaalla toimivat yritykset, kuten Nokia ja ABB, ovat osallistuneet aktiivisesti Horisontti Eurooppa -projekteihin. Yritysten osallistumisella on merkittävä vaikutus, koska se syventää teollisuuden ja tutkimusmaailman välistä yhteistyötä ja tuo lisää julkista rahoitusta alueelle.
Yritysten osallistumisella on merkittävä vaikutus.
Tällä hetkellä suurin osa EU-rahoituksesta on suunnattu hankkeisiin, jotka keskittyvät energiateknologioihin, puhtaaseen vetyyn ja teollisuuden toimintakyvykkyyksiin. Vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvät hankkeet ovat olleet suosittuja suomalaisten osallistujien keskuudessa. Lisäksi Horisontti Eurooppa -rahoituksella on tuettu myös muita teemoja, kuten kvanttilaskentaa, mikroelektroniikkaa ja ihmislähtöistä digitaalista kehittämistä.
Suurten yritysten lisäksi pienille ja keskisuurille yrityksille eli pk-yrityksille suuntautuva EU-rahoitus on kasvanut voimakkaasti viimeisten kahden vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun pk-yritykset ovat pärjänneet kilpaillussa Euroopan innovaationeuvoston myöntämässä rahoituksessa. Kaikkiaan kolmetoista pk-yritystä on saanut yhteensä yli 30 miljoonaa euroa omiin kasvuhankkeisiinsa. Yritykset ovat saaneet rahoitusta muun muassa terveysteknologioihin, vihreään siirtymään ja sääseurantaan liittyviin hankkeisiin.
Miten turvata menestys EU-rahoituksessa?
Vaikka Uusimaa on menestynyt Horisontti Eurooppa -rahoitushauissa, on alueella edelleen myös kasvumahdollisuuksia. Jotta rahoitusmahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja päästä osaksi kansainvälisiä ekosysteemeitä ja verkostoja, olisi erityisesti suuryritysten osalta toivottavaa, että nämä hyödyntäisivät aktiivisemmin eurooppalaisia verkostoja.
Alueella on edelleen myös kasvumahdollisuuksia.
Yritysten aktiivinen osallistuminen tuo taloudellisia hyötyjä, mutta mahdollistaa myös Uudenmaan asemoitumisen huippuluokan tutkimuksen ja tiedonvaihdon etujoukkoon. Vahvojen kumppanuuksien ja yhteisprojektien kautta Uusimaa voi säilyttää edelläkävijäasemansa huippuluokan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa sekä tarjota ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.
Uudenmaan liitto on käynnistänyt yhdessä innovaatio- ja aluekehityskonsulttien Spinversen ja MDI:n kanssa kehitysprojektin, jonka tavoitteena on ymmärtää, miten alueen toimijoita voidaan auttaa EU-rahoituksen hankkimisessa ja kansainvälisen yhteistyön lisäämisessä. Projekti koostuu kyselystä, haastatteluista, pyöreän pöydän keskusteluista sekä työpöytätutkimuksesta, jossa analysoidaan alueen nykytilaa ja tarkastellaan tulevaisuuden suuntia.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Spinverse:
Veera Mustonen, johtaja, puh. 040 508 4022, veera.mustonen@spinverse.com
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.3.2024
Suomalaiset kiertotalousratkaisut esillä Maailman kiertotalousfoorumissa
Kiertotalouden edelläkävijämaa Suomi on näyttävästi mukana huhtikuun puolivälissä järjestettävässä Maailman kiertotalousfoorumissa. Suomi tuo foorumissa esille uusia kiertotalousinnovaatioita ja yhteistyömalleja. Myös Uudenmaan kiertotalouslaakso on mukana kiertotalouden superviikolla.
Artikkeli
29.2.2024
Yhteistyö on Uudenmaan TKI-toiminnan menestyksen avain
Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistaminen ja kasvattaminen oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 29. helmikuuta. Tilaisuudessa keskusteltiin elementeistä ja toimenpiteistä maailmanluokan innovaatiokeskittymän luomiseksi Uudellemaalle.
Uutinen
6.2.2024
Tiekartasta Uudenmaan TKI-toimijoille askelmerkit kohti Euroopan kärkeä
Uudenmaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vahvistamiseksi tulisi määritellä yhteiset tavoitteet, selkeyttää alueellista TKI-toimintamallia, vahvistaa EU-vaikuttamista, parantaa tukipalveluja ja lisätä Uudenmaan houkuttelevuutta TKI-ympäristönä. Tavoitteita ja toimia on tunnistettu juuri julkaistussa Uudenmaan EU-tasoisen TKI-toiminnan tiekartassa.
Artikkeli
24.1.2024
Yhteistyön lisääminen keskeinen keino TKI-toiminnan vahvistamiseksi
Resurssien puute on usein haasteena tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) käynnistämisessä, käy ilmi Uudenmaan alueen TKI-toimintaa selvittäneen kyselyn vastauksista. Yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen nähdään keskeisenä keinona TKI-toiminnan vahvistamiselle.