Siirry sisältöön
Haku
Artikkeli

Uusimaa kasvaa, monikulttuuristuu ja ikääntyy tulevaisuudessa

Keväinen puisto, taustalla taloja. Aikuinen kävelee ja lapsi pyöräilee.

Uudenmaan tuoreet väestö- ja työpaikkaprojektiot kurkistavat vuoteen 2060 antaen kunnille eväitä maankäytön ja liikenteen pitkäjänteiseen suunnitteluun.

Maakunnan kasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana suuntautunut vahvasti pääkaupunkiseudulle. Toisaalta käynnissä oleva koronapandemia on tuonut merkittäviä muutoksia, kun esimerkiksi Espoosta ja Helsingistä on muutettu ahkerasti pois. 

– Halu asua väljemmin voi olla pitkäaikaisempikin trendi, sen jatkumisen näyttää tulevaisuus. Myös maahanmuutto on vähentynyt, mutta maastamuutto on supistunut vielä enemmän korona-aikana, kertoo Uudenmaan liitolle selvityksen tehnyt tutkija Seppo Laakso.

Laakso kuitenkin korostaa, että selvityksen horisontti on neljänkymmenen vuoden päässä. Se tarkoittaa, ettei yksittäisiin vaihteluihin kuten koronaan tai taantumaan kannata kiinnittää liian suurta huomiota, vaikka näitä asioita pohditaankin nyt kuumeisesti joka puolella. 

– Viesti kunnille on se, että nopeaan kasvuun kannattaa varautua mahdollistamalla riittävä kaavoitus asumiselle ja työpaikoille hyvällä sijainnilla sekä toimiva seudullinen liikennejärjestelmä. Aikaisempina vuosikymmeninähän rakentamismahdollisuuksien puute rajoitti asuntotuotantoa ja sen myötä pääkaupunkiseudulle muuttamista, sen ei kannata antaa toistua, Laakso toteaa. 

Toisaalta alueilla, joilla kasvun ennustetaan olevan hidasta tai trendit kääntyvät laskuun, on tärkeää tehdä valintoja siitä, mihin vähäistä kasvua suunnataan sekä pohtia tarkkaan uusia avauksia ja rajata niiden kustannuksia. 

– Vaikka kuntien rakentaminen painottuukin lähivuosiin, tulisi kahdenkymmenen vuoden tähtäimellä olla jo toteuttamiskelpoisia kaavoja ja neljänkymmenen vuoden tähtäimellä suunnitelmia kasvun suunnista. Nyt tehdyt maankäytön ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat pitkälle, jopa yli sadan vuoden päähän, sanoo Laakso. 

Väestö kasvaa, monikulttuuristuu ja harmaantuu

Uudenmaan väestö kasvaa nopean kasvun vaihtoehdoissa 1,7 miljoonasta asukkaasta 2,3 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa asukasluku jää 2 miljoonaan. 

Väestön ikääntyminen kuitenkin jatkuu ja koskee kaikkia alueita Uudellamaalla. Vuonna 2060 jo kolmasosa uusmaalasista on yli 60-vuotiaita jopa nopean kasvun vaihtoehdossa. 

– Tyypillinen sinkku on jo nyt yli 70-vuotias, ei alle 25-vuotias, ja asuu väljemmin. Tämä vaikuttaa myös tulevaisuuden asumismuotoihin ja palveluihin, kun varakkaita eläkeläisiä on yhä enemmän, Laakso huomauttaa.

Uudenmaan väestönkasvu tulee lähinnä maahanmuutosta joko muualta Suomesta tai suoraan ulkomailta. Tulevaisuuden kaavoituksessa tuleekin kiinnittää yhä enemmän huomiota monikulttuuristuvan väestön erilaisiin tarpeisiin.

Työpaikkojen määrä kääntyy laskuun

Uudenmaan työpaikkojen kasvu jatkuu nopean kasvun vaihtoehdoissa, mutta hidastuu 2040-luvulla työikäisen väestön kasvun hidastuessa. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossa työpaikkojen kasvu hidastuu jo aiemmin ja kääntyy laskuun 2040-luvulla. 

– Työpaikkojen ennustehaarukka on iso, ja niiden kehitys seuraa väestön kehitystä. Energiantuotannon murros lisää kysyntää tuotteille ja laitteille, joille Suomessa on osaamista. Etenkin nopeimman kasvun vaihtoehto perustuu pitkälti vähähiilisen energiantuotannon mahdollisuuksiin, kertoo Laakso. 

Myös etätyön ja monipaikkaisen työn yleistyminen jatkuu melko varmasti koronan jälkeenkin. Monipaikkaista työtä voi tehdä esimerkiksi konttorilla, liikenteessä, kotona tai kakkosasunnolla.

Uusia asuntoja tarvitaan runsaasti

Nopeissa kasvun vaihtoehdoissa asuntokanta kasvaa lähes puolella vuoteen 2060 mennessä. Hidastuvan kasvun vaihtoehdossakin kasvua kertyy noin kolmannes. Asuntokannan kasvua vauhdittaa väestönkasvu sekä väestön ikääntymiseen liittyvä asumisväljyyden kasvu.

– Uudenmaan asuntokannan pitäisi kasvaa siis hurjasti tulevina vuosikymmeninä, mutta onko näin suuri kasvu edes mahdollista? Kunnat ovat kyllä varautuneet kaavoittamaan nopeankin kasvun tarpeisiin, mutta hyvin saavutettavista, vetovoimaisista rakennuspaikoista voi tulla pulaa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä voi valuttaa kasvua kehyskuntiin, itään ja länteen, pohtii Laakso. 

Toimistorakennuskannan määrä muuttuu varsin vähän kaikissa kasvun vaihtoehdoissa. Uusia toimistoja rakennetaan, mutta kanta ei välttämättä kasva, sillä vanhoja tiloja puretaan tai muunnetaan muuhun käyttöön. Parhaat toimistosijainnit kukoistavat saavutettavissa paikoissa.

Liikerakennusten volyymin ennakoidaan kasvavan enintään kolmanneksella vuoteen 2060 mennessä. Kasvu perustuu palveluiden kasvuun tavarakaupan kustannuksella. Julkisten palveluiden rakennuskanta kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa väestökehityksestä riippuen 15–30 %. 

Selvitys kurkottaa vuoteen 2060 

Selvityksessä kuvataan väestön, työpaikkojen sekä asunto- ja toimitilakannan kasvun vaihtoehtoja Uudellamaalla vuoteen 2060. Selvityksessä ei ole otettu lähtökohdaksi maakunnan, seutujen tai kuntien omia kasvutavoitteita, vaan kaikkia alueita käsitellään yhdenmukaisilla kriteereillä. 

Projektioiden taustalla on kaksi erilaista Uudenmaan aluetalouden skenaariota. Ensimmäisen skenaarion mukaan Uudenmaan kilpailukyky vahvistuu ja suhteellisen nopea talouden kasvu jatkuu. Toisen skenaarion mukaan Uudenmaan talouden kasvu hidastuu. 

Skenaarioiden pohjalta on muodostettu kolme vaihtoehtoista projektiota, jotka poikkeavat toisistaan tuotannon, työpaikkojen ja väestön sijoittumisen suhteen. Projektiot tarjoavat jokaiselle Uudenmaan alueelle vaihteluvälin, jonka puitteissa kasvun ennakoidaan tulevina vuosikymmeninä toteutuvan.

Materiaalit: 

Lisätietoja: 

Tutkija Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA, puh. 050 097 0082

Suunnittelija Jouni Suominen, Uudenmaan liitto, puh. 040 543 5951

Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, Uudenmaan liitto, puh. 040 524 9186 

Kaikki uutiset