Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.
Uudenmaan liitto keräsi kannanottoon näkemyksiä alueen TKI-toimijoilta, ja kanta valmisteltiin yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa. Uudenmaan maakuntahallitus käsitteli kannanottoa kokouksessaan 21. lokakuuta 2024.
Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan vaikuttaminen on Uudenmaan EU-edunvalvonnan keskiössä
EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelut ovat käynnissä. Euroopan komission on määrä tehdä ensi vuonna ehdotuksensa Horisontti Euroopan seuraajasta. Vuodesta 2028 alkava ohjelma tulee olemaan järjestyksessään kymmenennes tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma (FP10). Puiteohjelma on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovaation rahoitusohjelma.
Uusimaa on Euroopan toiseksi innovatiivisin alue, ja tavoitteemme on nousta kaikkein innovatiivisimmaksi.
Tuija Telén, Uudenmaan maakuntajohtaja
Kannanotolla tuodaan uusimaalaisten TKI-toimijoiden näkökohdat mukaan keskusteluun ja pyritään varmistamaan, että alueen tavoitteet heijastuvat tulevassa rahoitusohjelmassa. Uudenmaan tavoitteena on olla EU:n innovatiivisin alue ja nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus viiteen prosenttiin maakunnan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kannanotto luo yhteyksiä myös aiemmin laadittuihin Uusimaa-ohjelmaan ja Uudenmaan EU-tasoiseen TKI-toiminnan tiekarttaan.
– Vaikuttaminen tulevaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan on Uudenmaan EU-edunvalvonnan keskiössä. Uusimaa on Euroopan toiseksi innovatiivisin alue, ja tavoitteemme on nousta kaikkein innovatiivisimmaksi, jolloin voimme myötävaikuttaa entistäkin enemmän Euroopan kilpailukykyyn, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
– EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus on avainroolissa paitsi innovaatiotavoitteidemme saavuttamisessa, myös ilmasto-, digitalisaatio- ja hyvinvointitavoitteidemme vauhdittamisessa. On tärkeää, että Uudenmaan TKI-toimijoiden ääni kuuluu eurooppalaisessa keskustelussa, ja tämä kannanotto osaltaan edistää sitä, Telén jatkaa.
Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii merkittäviä huippuosaamiseen perustuvia tutkimuksen ja innovoinnin satsauksia
Uusimaa korostaa, että EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää merkittäviä ja vaikuttavia investointeja tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Siksi EU tarvitsee vahvan tutkimus- ja innovointibudjetin, joka tukee huippuosaamiseen perustuvaa toimintaa.
Puiteohjelman budjetin huomattavaa kasvattamista sekä huippuosaamiseen keskittymistä ovat hiljattain peräänkuuluttaneet myös Mario Draghi kilpailukykyraportissaan sekä Horisontti Eurooppaa arvioinut komission nimeämä asiantuntijaryhmä, jonka yhtenä jäsenenä toimi VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Huippuosaamisen on oltava kaikkien EU-rahoitteisten TKI-toimien perusta.
Antti Vasara, VTT:n toimitusjohtaja
– Draghin sanoja mukaillen, EU on eksistentiaalisen haasteen äärellä. Jos aiomme pärjätä kiristyvässä globaalissa kilpailussa, meidän on pakko lisätä satsauksiamme vaikuttavaan TKI-toimintaan. Uudenmaan kannanotto on tärkeä avaus EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelman tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Nyt on juuri oikea aika viedä näitä viestejä eteenpäin Brysselissä, kommentoi Helsinki EU Officen varajohtaja ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikan EU-erityisasiantuntija Rosa Kotoaro.
– Huippuosaamisen on oltava kaikkien EU-rahoitteisten TKI-toimien perusta – ei ainoastaan Euroopan tutkimusneuvostossa tai Euroopan innovaationeuvostossa, toteaa Antti Vasara, VTT:n toimitusjohtaja ja Horisontti Eurooppaa arvioineen asiantuntijaryhmän jäsen.
– Edistämällä korkealaatuisia, rajat ylittäviä yhteistyöprojekteja EU varmistaa, että parhaat ideat nousevat esiin ja erilaiset taidot ja asiantuntemus voidaan tuoda yhteen kiireellisten haasteiden ratkaisemiseksi, Vasara jatkaa.
Paikkaperustaisuus huomioitava seuraavassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uudenmaan suositukset EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman onnistumiseksi ja vaikutuksien maksimoimiseksi:
- Varmistetaan riittävä budjetti puiteohjelmalle ja hyödynnetään koko tutkimuksen ja innovoinnin arvoketju
- Edistetään huippuosaamista ja avointa kilpailua rahoitushauissa
- Edistetään paikkaperustaisia innovaatioekosysteemejä ja niiden yhteistyötä
- Tuetaan vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämistä ja toteuttamista
- Panostetaan puiteohjelmassa terveyteen ja hyvinvointiin
- Lisätään synergioita muiden ohjelmien kanssa
- Keskitytään EU:n missioiden onnistuneeseen toimeenpanoon
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Rosa Kotoaro
Varajohtaja, EU-erityisasiantuntija
Tutkimus-, innovaatio-, koulutus- ja kulttuuripolitiikka Helsinki EU Officessa
Toimii Janne Leinon sijaisena.
Tutustu myös
Älykäs Uusimaa
Älykäs Uusimaa on resurssiviisas. Alueen innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle.
Tutustu myös näihin
Uutinen
20.11.2024
Kulttuurin ja luovien alojen kehittäminen vahvistuu Uudenmaan liitossa
Uudenmaan liitto on selvittänyt rooliaan kulttuuritehtävän toteutuksessa maakunnan alueella. Kulttuurissa ja luovilla aloilla liitolle on tunnistettu neljä roolia: edunvalvoja, yhdistäjä, mahdollistaja ja alueen strateginen kehittäjä.
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.