Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä
Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen.
Keskustelua johti työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhonen. Mukana Uudenmaan liiton toimistolla ja Teams-yhteyden välityksellä oli lukuisia edustajia kuudesta ministeriöistä sekä viidestä maakunnasta: Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Päijät-Hämeestä, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén toi esille Etelä-Suomen painavan roolin koko maan kasvun edistäjänä.
– Alueemme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiosektorilla on hyvin paljon toteutumattomia mahdollisuuksia, joihin resursoimalla tulokset saadaan kertautumaan koko Suomen eduksi, totesi maakuntajohtaja Telén.
Hallitusohjelmassa ja aluekehittämispäätöksessä luvattiin, että Etelä-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja että alueen innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Nämä lupaukset olivat maakuntien edustajien mielissä, kun keskustelupöytään käytiin.
Tutkimuksen ja kehittämisen koko potentiaali käyttöön
Etelä-Suomen keskustelijat kertoivat, että alueen TKI-toimijoilla olisi potentiaalia hyödyntää EU-rahoitusta merkittävästi nykyistä enemmän. Maakunnat ehdottavat kansallista rahoitusta työläiden EU-hankkeiden valmisteluun. Tukirahoitus laajentaisi hakijajoukkoa, parantaisi hankkeiden laatua ja helpottaisi näin hankkeiden pärjäämistä EU-rahoituksesta käytävässä kovassa eurooppalaisessa kilpailussa.
EU-tasoisen TKI-toiminnan vahvistaminen on Etelä-Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeätä.
Valtiovallalle esitettiin myös, että EU-hankkeiden kansallisen vastinrahoituksen määrää lisätään ja sen myöntöehtoja uudistetaan niin, että myös kaupungit, niiden kehittämisyhtiöt sekä alueet voivat hakea rahoitusta. Yrityshankkeiden osalta Business Finlandin tulisi madaltaa hankkeiden riskiarviointia, jotta EU-rahoituksen ja tukipalvelujen mahdollisuudet avautuisivat myös hieman riskialttiimmille hankkeille. Näissä voi piillä todellisia menestyksen avaimia.
Lisäksi maakunnat esittävät eteläisen Suomen kattavan TKI-strategian laatimista. Maakunnat ovat tässä valmiita tiiviiseen yhteistyöhön valtion kanssa. Yhteisymmärryksessä todettiin, että EU-tasoisen TKI-toiminnan vahvistaminen on Etelä-Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeätä.
Vihreää siirtymää ja kestävää kasvua luonnon monimuotoisuutta vaalien
Maakunnat muistuttivat, että on aika lunastaa hallitusohjelman lupaukset satsauksista vihreään siirtymään. Etelä-Suomessa on valmius vihreän siirtymän tuotantoa uudistavaan TKI-toimintaan sekä kokeilu- ja pilottihankkeisiin. Keskeistä on puhtaan energian saatavuuden varmistaminen ja riittävien siirtoyhteyksien turvaaminen koko eteläisessä Suomessa.
– Puhtaan energian investointien arvo Etelä-Suomessa on 20 miljardin euron luokkaa, kun se on koko maassa 259 miljardia. Kokoluokaltaan mittavimmat suunnitelmat kohdistuvat pohjoiseen Suomeen ja länsirannikolle. Haluamme haastaa valtion mukaan houkuttelemaan teknologiainvertointeja Etelä-Suomeen, esitti Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Paulola-Mol.
Etelä-Suomi on matkalla kohti kansainvälisesti merkittävää kiertotalouden edelläkävijäaluetta. Kehitystä voidaan vauhdittaa, kun kiertotalouden materiaalivirrat, teollisen kiertotalouden ja biotalouden mahdollisuudet sekä kansallinen Green Deal -sitoumus hyödynnetään täysimääräisesti. Näihin toivotaan valtiolta sitoutumista ja resursseja.
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula muistutti EU-ulottuvuuden valtavasta mahdollisuudesta, jonka hyödyntämiseen hän patisteli laajemmalla yhteistyöllä niin alueellisesti kuin toimijoiden kirjossa.
– Keskeistä on, mitä teemoja EU haluaa edistää, ja mitä me voimme Suomesta esittää ratkaisuiksi. Euroopan tutkimusalueen foorumi ERA määrittelee painopisteet, joihin EU lähitulevaisuudessa satsaa. Tästä meidän pitää ottaa koppia ja listata, mitä Etelä-Suomi voi tarjota, Markkula sanoi.
Keskeistä on, mitä teemoja EU haluaa edistää, ja mitä me voimme Suomesta esittää ratkaisuiksi.
Maakuntakaava on väline vihreän siirtymän maankäytön ratkaisujen yhteensovittamiseen, joten maankäytön lakiuudistuksissa maakuntakaavan asemaan ei haluta tästäkään syystä heikennystä. Maakuntien visiona on suunnittelujärjestelmä, jolla voidaan edistää puhdasta siirtymää ja sovittaa yhteen maankäytön ratkaisut, niin että luonnon monimuotoisuus säilyy. Maakunnat voivat tarjota myös yhteistyöfoorumeja maankäytön erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Uudellamaalla avainkysymyksenä kansainväliset osaajat
Uudenmaan omassa keskusteluosuudessa keskityttiin maakunnalle tärkeään teemaan: miten kansainvälisten osaajien maahantulon sujuvuus voidaan varmistaa. Puhetta johti aluekehitysjohtaja Johanna Osenius työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Pula osaavasta työvoimasta, muun muassa vihreässä siirtymässä, on nykyisellään jo merkittävä kasvun este Uudellamaalla. Ratkaisevaa on, miten korkean tason kansainvälisiä osaajia onnistutaan houkuttelemaan huipputehtäviin ja miten opintonsa päättävät vieraskieliset saadaan jäämään töihin alueelle.
– Suomi kasvaa Uudellemaalle tulevasta maahanmuutosta, tai sitten se ei kasva lainkaan. Valtion suuntaan on myös syytä huomauttaa, että kun tulevaisuutta suunnitellaan, se tulee tehdä tulevaisuuden luvuilla. Esimerkiksi kehitysrahoituksen jako on pitkään perustunut historiafaktoihin, painotti ELY-keskuksen ylijohtaja Petri Knaapinen.
Uudellamaalla asuu lähes 60 prosenttia koko Suomen vieraskielisistä, ja alueella on yli puolet maan ulkomaalaisista työttömistä.
– Ulkomaalaisten työllisyystilanteen parantaminen on keskeinen menestystekijä Uudellemaalle ja koko Suomelle, sanoi Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen, ja pohti, miten ratkaista työllistymisen haasteet, kuten esimerkiksi yritysten kokemat hankaluudet vieraskielisten rekrytointiprosesseissa.
Miten korkean tason kansainvälisiä osaajia onnistutaan houkuttelemaan huipputehtäviin ja miten opintonsa päättävät vieraskieliset saadaan jäämään töihin alueelle.
Vieraskielisten maahanmuutto on Uudellemaalle merkittävä kysymys, ja sitä kautta koko maalle. Keskustelun päätteeksi todettiin, että maahanmuuttajien palveluissa on vielä paljon tehtävää, vaikka askelia on jo otettu esimerkiksi lupaprosessien nopeuttamisessa. Valtion keinot jatkotyössä jäivät valitettavasti hämärän peittoon.
Keskustelun toivotaan johtavan aidosti tuloksiin
Etelä-Suomen maakuntien edustajat esittivät keskustelun kuluessa valtion suuntaan toiveen, että alueen tarkkaan punnitut kehittämisavaukset otetaan aidosti huomioon.
– Pääsimme maakuntien kesken yhteiseen näkemykseen pitkällisen valmistelun tuloksena, ja perustelut esityksillemme ovat vankat, joten toivomme, että valtion puolella viestimme otetaan vakavasti, summasi maakuntajohtaja Tuija Telén.
Teemalähtöisissä aluekehittämiskeskusteluissa on tavoitteena muodostaa vuosittain valtion ja maakuntien yhteiset kannat kehittämisen kärjistä ja toimeenpanosta. Tällä kertaa työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti maakuntia käymään keskustelut suuralueittain. Lopuksi kullekin osallistuneelle maakunnalle oli varattu lyhyt oma keskusteluhetki valtion edustajien kanssa.
Etelä-Suomen maakunnat toivovat, että tulevina vuosina palataan käytäntöön, jossa kaikilla maakunnilla on oma keskustelutilaisuutensa.
Lisätietoja:
Tuija Telén
Maakuntajohtaja
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen päätettäväksi.
Palvelee myös ruotsiksi
Tapaamisvaraukset: assistentti Hanne Koljonen, puh. +358 40 552 3152
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Uutinen
9.12.2024
Tule mukaan visioimaan Uudenmaan tulevaisuutta
Uudenmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto toteuttavat syksyn ja talven aikana yhteisen skenaariotyön, jonka tarkoituksena on hahmottaa maakuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia vuoteen 2050 asti. Järjestämme tammikuussa 2025 kaksi skenaariotyöhön liittyvää tilaisuutta.