Alueet ja kunnat lausuivat EU:n ennallistamisasetuksesta – ”Tarvitaan joustavuutta, sillä Euroopan eri osat ovat niin erilaisia”

Euroopan alueiden komitean (AK) lausunto ennallistamisasetuksesta hyväksyttiin täysistunnossa helmikuussa. Komitean suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet tekivät lausuntoluonnokseen joukon muutosehdotuksia, jotka huomioitiin lopullisessa lausunnossa.
EU:n alueet ja kunnat katsovat, että luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa tulee ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset ennallistamistarpeet ja -prioriteetit. Päähuomion tulisi olla erityisen haavoittuvissa ekosysteemeissä ja uhanalaisissa lajeissa, ja paikallis- ja alueyhteisöt tulisi ottaa tiiviisti mukaan toimeenpanoon kunkin alueen sosioekonomisten, maantieteellisten ja ympäristöön liittyvien erityispiirteiden vuoksi.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok/EPP) oli erityisen tyytyväinen siihen, että komitea kehottaa tarkentamaan kaupunkien viheralueen määritelmää sekä soveltamaan kaupunkiluonnon ennallistamista koskevaa artiklaa 6 yksinomaan taajama-alueisiin. Markkulan mielestä AK:n lausunto on nyt hyvin linjassa eduskunnan kannan kanssa.
− Kaupunki- ja maaseutualueiden koko tai pinta-ala kaupungeissa ja muissa paikallisissa hallinnollisissa yksiköissä vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain. Tarvitaan joustavuutta, sillä Euroopan eri osat ovat niin erilaisia, sanoo Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markkula.
Suomessa ja Ruotsissa on kaupunkeja, joissa on tuhansia neliökilometrejä metsiä ja järviä. Markkulan mukaan AK:n lausunnolla artiklasta saadaan järkevämpi niin, että toimenpiteet kohdistuvat rakennettuun ympäristöön.
− Luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen on puututtava, mutta tavoitteeseen pyrittäessä on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, toteaa myös Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk/Renew Europe).
Luxemburgilaisen Roby Biwerin (PES) laatimassa lausunnossa korostetaan, että julkisen rahoituksen vajetta olisi korjattava luonnon ennallistamiseen kohdennetuilla rahoitusvälineillä, jotka ovat helposti paikallis- ja alueviranomaisten saatavilla biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi.
Alueiden komitea peräänkuuluttaa myös korvamerkittyjä kansallisia rahoitusvirtoja paikallis- ja alueviranomaisten yksilöityjen painopisteiden ja tarpeiden mukaisesti. Paikallis- ja alueviranomaisilla ei useinkaan ole resursseja ja asiantuntemusta ennallistamistoimien tehokkaaseen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
Komitea kehottaakin Euroopan komissiota perustamaan kunnille ja alueille kattavan teknisen tuen järjestelmän, johon sisältyy valmiuksien kehittämisohjelmia, ohjeita rahoituksen saannista ja seuranta- ja raportointivälineiden yhdenmukaistamisesta sekä edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
Uutinen on alun perin julkaistu Euroopan alueiden komitean verkkosivuilla.
Myös Uudenmaan liitto pyrkii yhdessä alueen kuntien ja avaintoimijoiden kanssa vaikuttamaan kevään 2023 aikana ennallistamisasetuksen sisältöön, erityisesti artiklan 6 osalta. Liitto julkaisi joulukuussa omat korjausehdotuksensa artiklaan 6 kasvavien kaupunkien kestävän kehittämisen turvaamiseksi.
Lisätietoja ennallistamisasetuksesta
Euroopan alueiden komitea:
Markku Markkula, markku.markkula@aalto.fi, puh. 050 464 2455
Uudenmaan liitto:

Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavatyö ja sen prosessin kehittäminen. Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö

Silja Aalto
Ympäristöasiantuntija
silja.aalto@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
Tutustu myös näihin

28.3.2025
Haemme ympäristöpäällikköä
Haluatko johtaa Uudenmaan kestävää kehitystä ja ympäristösuunnittelua? Etsimme joukkoomme kokenutta ja tavoitteellista ympäristöpäällikköä vakituiseen tehtävään.

10.3.2025
Maakuntakaavan rooli pitäisi pystyä viestimään yksinkertaisesti kuitenkaan yksinkertaistamatta sitä liikaa
Vaikka maakuntakaavoituksen vuorovaikutus on ensisijaisesti suunnattu kunnille, viranomaisille ja asiantuntijoille, kaavaprosessin sujuvuuden kannalta olisi tärkeää panostaa myös asukkaisiin, kirjoittaa asukasvuorovaikutusta diplomityössään tutkinut Jaana Virtanen.