Aluekehittämispäätöksestä puuttuvat kestävän elinvoiman ja tiheimmin asuttujen alueiden tavoitteet
Uudenmaan liitto on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle kommenttinsa aluekehittämispäätöksen luonnoksesta. Liitto nostaa kommenteissaan tarpeen keskittyä vahvemmin kestävää elinvoimaa luoviin tavoitteisiin. Lisäksi huomautetaan, että päätösluonnoksessa ei ole tunnistettu riittävästi tiheimmin asuttujen kaupunkiseutujen ja alueiden mahdollisuuksia eikä niiden erityistarpeita.
Päätösluonnoksen kolme painopistettä – laadukas elinympäristö ja monimuotoinen luonto, kestävä elinvoima ja investoinnit sekä hyvinvoiva väestö ja yhteisöt – ovat hyvät teemat maakuntien kehittämisessä. Luonnoksessa painopisteet jäävät kuitenkin valitettavan irrallisiksi kokonaisuuksiksi ja kaipaavat fokusointia. Lisäksi tavoitteellisuutta tulee vahvistaa.
Valtioneuvosto valmistelee hallituskausittain aluekehittämispäätöksen kansallisen ja alueiden kehittämisen painopisteistä ja kehittämisen suunnasta. Päätös viimeistellään työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, ja hallitus päättää painopisteistä tammikuussa 2024. Uudenmaan liitto on osallistunut valmisteluun Alueiden kehittämisen neuvottelukunnassa ja sen valmistelusihteeristössä.
Kestävän elinvoiman tukeminen vahvemmin mukaan
Uudenmaan liitto esittää, että aluekehittämispäätökseen tulee ottaa voimakkaammin mukaan kestävän elinvoiman näkökulma. Suomi on sitoutunut vihreään siirtymään, ja tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää ottaa askeleita kohti hiilineutraaliustavoitetta. Lisäksi kestävä resurssien käyttö ja kiertotalouden edistäminen ovat tärkeitä sekä kilpailukyvyn näkökulmasta että varautumisessa.
Niukat aluepoliittiset toimenpiteet tulee osoittaa sinne, missä vaikutus on suurin ja pysyvin. Aluepolitiikassa tarvitaan uudelleenarviointia, ja Uudenmaan liitto esittääkin, että hallitus laatii riippumattoman selvityksen, jossa Suomen aluekehittämispanosten tuloksellisuutta peilataan pohjoismaisten verrokkimaiden toimenpiteisiin.
Suomi on sitoutunut vihreään siirtymään, ja tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää ottaa askeleita kohti hiilineutraaliustavoitetta
Tutkimus ja kehittämistoiminnassa kilpailtu rahoitus tuottaa huomattavasti parempia tuloksia, kuin aluepoliittisesti jaettu rahoitus. Pelkkä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrällinen lisääminen maan kaikille alueille ei ole ratkaisu. Liitto muistuttaa, että isojen kaupunkiseutujen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa on potentiaalia kehittää maailmanluokan innovaatioratkaisuja ja vaikuttavuutta koko Suomen kansantalouden eduksi.
Kuluvalla hallituskaudella tehtävät päätökset EU:n tulevasta koheesiopolitiikasta ja rahoituskehyksestä ovat merkittäviä. Tukipolitiikan näkökulmasta Suomen kannattaa näyttäytyä yhtenäisenä, eikä korostaa toiminnallista jakoa maantieteellisiin alueisiin. Euroopan mittakaavassa Suomen tulisi kokonaisuudessaan saada erityishuomiota EU:n vaikeasti saavutettavana ulkorajamaana, Uudenmaan liitto huomauttaa.
Tiheimmin asutuilla alueilla mahdollisuuksia, mutta myös erityistarpeita
Maan tiheimmin asutuille alueille on tärkeää varmistaa resurssit talouden kasvulle ja hyvinvoinnille, sillä tulokset heijastuvat koko Suomeen. Aluekehittämispäätöksen luonnoksessa korostetaan liiaksi näkökulmaa väestökatoon sopeutumisesta ja nykyisen palvelurakenteen säilyttämisestä.
Tiiviisti asutuilla alueilla tuotetaan suurin osa maan bruttokansantuotteesta ja ne ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemisessa. Uudenmaan alueella on myös merkittävä rooli hallinnon, elinkeinoelämän ja kansainvälisen logistiikan keskittymänä, mikä on kriittistä koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Maan tiheimmin asutuille alueille on tärkeää varmistaa resurssit talouden kasvulle ja hyvinvoinnille, sillä tulokset heijastuvat koko Suomeen.
Aluekehittämispäätöksessä on otettava huomioon maahanmuutto, ja erityisesti sen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. On tärkeää varmistaa maahanmuuttajien kotoutuminen ja menestyksellinen integroituminen työelämään. Tästä aiheutuneet kustannukset tulee ohjata aluekehittämisen panostuksina muuttajavirtoja vastaanottaville alueille, liitto huomauttaa.
Työllisyyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä tulee painottaa maahanmuuttajia ja nuoria pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi suurten kaupunkien alueellisen eriytymisen estäminen sekä saavutettavuuden parantaminen digitaalisin ratkaisuin ovat keskeisiä.
Monipaikkaisuuden ja laajenevien työssäkäyntialueiden myötä toimiva joukkoliikenne on myös elintärkeää. Uudenmaan lähes miljoonan työntekijän työssäkäyntialueena joukkoliikenteen toimivuus, erityisesti raideliikenteessä, on ratkaiseva tekijä koko maan kannalta.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja vihreän siirtymän tukeminen ovat myös tärkeitä tavoitteita. Maakuntatason hanketoiminnan rahoittaminen on tehokas keino näiden teemojen edistämisessä.
Maakunnat ja ministeriöt vahvempaan yhteistyöhön
Maakuntien liittojen rooli alueiden edustajina ja sidosryhmätyön kokoajina on keskeinen, ja siksi Uudenmaan liiton mukaan on tarvetta edelleen syventää ministeriöiden ja maakuntien välistä vuorovaikutusta. Maakuntien ja valtion väliset vuosittaiset aluekehittämiskeskustelut tulee säilyttää maakuntakohtaisina, eikä laajentaa niitä useampaa maakuntaa koskeviksi.
Lisäksi valtion budjetissa on turvattava jatkuvuus kansalliselle aluekehitysrahoitukselle, sillä hankerahoitus on osoittautunut erittäin tehokkaaksi maakuntaohjelmien toimeenpanossa, Uudenmaan liitto muistuttaa.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2024
Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.
Uutinen
6.9.2024
Valtionosuusuudistus vaikuttaa voimakkaasti kuntiin – Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia sekä sote-uudistuksen voimaantulon ja TE-palvelujen uudistuksen jälkeistä tilannetta. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajat kokoontuivat keskustelemaan aiheesta eduskunnassa 5. syyskuuta.