Elektroniikan kierrätys valtaa alaa – EU mukana kannustamassa
Julkaisemme Uudenmaan yrittäjyysaluevuonna esimerkkejä alueen toimijoista, jotka edistävät vihreää ja digitaalista yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Tällä kertaa kerromme laitteiden myynti-, huolto- ja korjauspalveluissa sekä elektroniikan kierrättäjänä ansioituneesta Teraset Finland Oy:stä sekä Haaga-Helian vetämästä hankkeesta, jossa pilotoidaan kiertotalouden markkinapaikkaa elektroniikalle.
Tuotteiden pitkä käyttöikä on tärkeä osa vihreää siirtymää ja se tunnistetaan myös EU:ssa. Keväällä komissio julkaisi niin sanotun kiertotalouspaketin ja vielä tämän syksyn aikana on tulossa uusi aloite, joka takaisi kuluttajille tuotteen korjauttamisoikeuden.
Elektroniikkajäte, maailman nopeimmin kasvava jätevirta
Elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätevirta, ja hyödyntämättömän elektroniikkajätteen arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan noin 57 miljardin euron arvoista vuosittain.
Huolto- ja korjauspalveluita tarjoavat yritykset mahdollistavat kiertotaloutta pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja kierrättämällä elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet uusiokäyttöön.
Elektroniikkajätettä syntyy vuosittain 57 miljardin euron arvosta.
Moni tunnistaa tilanteen, kun sähkö- tai elektroniikkalaitteeseen tulee vika, ja helpoin ratkaisu tuntuu olevan uuden laitteen ostaminen. Puhelimeen ei ehkä ole enää saatavilla päivityksiä, tai tulostimen varaosat ovat kalliimpia kuin kokonaan uusi tulostin. Laitteiden vaikea korjattavuus turhauttaa sekä kuluttajia että monia huolto- ja korjausalan yrityksiä.
– Olisi lopulta kaikkien etu, mikäli laitteet valmistettaisiin sillä ajatuksella, että niitä todennäköisesti myös korjataan ja kierrätetään joskus, toteaa Terasetin toimitusjohtaja Seppo Jylhäaho.
EU kannustaa kiertotalouteen
Vaikuttaa siltä, että EU on samaa mieltä. Jo keväällä EU-komissio julkaisi uuden kiertotalouspaketin, joka laajentaa niin kutsuttua ekosuunnitteludirektiiviä. Laitteen suunnittelu määrittää hyvin pitkälti sen korjattavuuden, huollettavuuden ja kestävyyden; jopa 80 prosenttia tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa.
EU-komission kiertotalouspaketti on tervetullut uudistus.
Ekosuunnittelun lisäksi komissio haluaa edistää kuluttajan oikeuksia. Euroopan parlamentti on jo puoltanut niin kutsutun korjauttamisoikeuden (right to repair) takaamista kuluttajille, ja nyt komissio luonnostelee aiheesta lakiehdotusta. Lakiehdotus on määrä julkistaa marraskuussa.
Lain tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa, mutta korjauttamisoikeus voisi merkitä, että esimerkiksi varaosia olisi yleisesti saatavilla ja ne olisivat kohtuullisesti hinnoiteltu, päivityksiä olisi yhä pidempään asennettavissa, ja kuluttajat saisivat entistä luotettavampaa ja selkeämpää tietoa tuotteen kestävyydestä ja korjattavuudesta.
Asenteet muuttuvat, yritykset ja kuluttajat kyllästyneet kertakäyttötuotteisiin
Yleinen asennemuutos on havaittavissa. Sekä kuluttajat että yritykset ovat yhä valveutuneempia ja yhä useampi on kyllästynyt kertakäyttöisiin tuotteisiin.
– Nykyään noin 95 prosenttia yrityksemme myymistä tuotteista on käytettyjä ja vain pieni osa uusia. Kun Teraset perustettiin vuonna 2002, luvut olivat toisin päin, Jylhäaho kertoo.
Täyskäännös ei kuitenkaan Jylhäahon mukaan heidän tapauksessaan johtunut kuluttajien asettamasta paineesta, vaan yrityksen omasta aloitteesta. Vihreät arvot olivat keskiössä ja lisäksi taustalla oli yrityksen kilpailukyky. Uusien tuotteiden markkinoilla joutuu kilpailemaan suurten toimijoiden kanssa.
– Käytettyjen tuotteiden markkinoilla kilpailua on yhtä lailla, ja markkinan toimivuuden kannalta hyvä niin, mutta yrityksen on helpompi erottua omalla toiminnallaan ja laitteiden laadulla muista toimijoista.
Osa alan muoti-ilmiöistä ei kuitenkaan vielä huomioi ympäristöystävällistä kehityssuuntaa. Jylhäahon mukaan esimerkiksi kilpajuoksu kohti yhä ohuempia kannettavia tietokoneita ei ole kestävyyden kannalta järkevää.
Kilpajuoksu kohti yhä ohuempia kannettavia tietokoneita ei ole kestävyyden kannalta järkevää.
– Ohuin laite ei kestä käyttöä yhtä hyvin kuin vankempi. Lisäksi kiinteitä osia on yleensä sitä enemmän, mitä ohuempi laite on, jolloin korjaaminen on haastavampaa tai jopa mahdotonta. Kiinni liimatut tai kolvatut osat ovat edelleen yleisiä, Jylhäaho harmittelee.
Tietokoneiden yritysmallit ovat laadukkaampia ja kestävämpiä, mutta yritykset ovat myös valmiita maksamaan laitteista enemmän kuin kuluttajat. Jylhäahon mukaan yritysmalliston tuotteissa lähtökohtana on korkea laatu ja pääosin järkevä suunnittelu.
– Käytetyn tietokoneen hinta voi kuulostaa korkealta, mutta sitä täytyy peilata saman mallin hintaan uutena – ei markkinoiden halvimpiin kuluttajamalleihin uutena. Tarjoamme käytetyille tietokoneille vähintään vuoden takuun ja ne kestävät helposti käytössä pidempään kuin halvin malli uutena, hän kertoo.
Uudellamaalla pilotoidaan käytetyn elektroniikan markkinapaikkaa
Ammattikorkeakoulu Haaga-Helia vetää CEDIM-hanketta (Circular Economy Digital Marketplace), jossa pilotoidaan kiertotalouden markkinapaikkaa elektroniikalle. Hanke on Uudenmaan liiton rahoittama.
CEDIM-hankkeen projektipäällikkö Sami Nykter huomasi jo hankkeen alkuvaiheessa, että kierrätys on yrityksille tärkeää. Moni yritys kuitenkin kokee käytettyjen laitteiden ostamisen vaikeana. Osa yrityksistä saattaa esimerkiksi olla huolissaan siitä, että käytetyn laitteen mukana voisi tulla haittaohjelma.
– Luottamus täytyy rakentaa. Käytetyt laitteet tyhjennetään aina täysin ja käyttöjärjestelmä asennetaan laitteisiin kokonaan uudestaan. Sen jälkeen niissä ei voi olla haittaohjelmia tai edellisen omistajan dataa. Yksi markkinapaikan ehdoista on myös, että käytettyä laitetta myyvä yritys tarjoaa tuotteelle aina takuun, Nykter kertoo.
Tietoturvakysymykset ovatkin osoittautuneet haasteeksi. Toisaalta on edelleen yrityksiä, joissa vanhat koneet jätetään varastoon lojumaan tyhjentämättä. Sekin on tietoturvariski.
Markkinapaikan tarkoitus on ostajan ja myyjän kohtaanto.
Markkinapaikan keskeinen tarkoitus on ostajan ja myyjän kohtaanto. Samalla alustalla yritys voi sekä myydä käytettyjä IT-laitteitaan huoltoyrityksille että ostaa käytettyjä ja kunnostettuja laitteita huoltoyrityksiltä. Markkinapaikan teknisestä toteutuksesta vastaa Fiare Solutions Oy.
Tutustu verkkosivuihin:
Lisätietoja:
Seppo Jylhäaho, toimitusjohtaja, Teraset Finland Oy, seppo@teraset.net, puh. 040 511 5634
Sami Nykter, projektipäällikkö, Haaga-Helia, sami.nykter@haaga-helia.fi, puh. 029 447 1186
Tutustu myös näihin
Artikkeli
15.2.2023
Uusimaa tähtää maailman huipulle – Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin
Käynnistymässä oleva Uudenmaan kiertotalouslaakso vie Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä. Kiertotalouslaakso polkaistiin vauhtiin yli 250 osallistujan voimin 9. helmikuuta järjestetyssä käynnistystilaisuudessa.
Uutinen
18.11.2022
Komissaari Mariya Gabriel tutustui Uudenmaan innovaatiopotentiaaliin ennen auringonnousua järjestetyssä Slushin oheistapahtumassa
Torstaina 17. marraskuuta juuri ennen Slushin virallista aukeamista pohdittiin startup-yrityksien ja -hengen merkitystä. Before the Break of Dawn -tapahtumassa teemoja pohdittiin erityisesti käsillä olevien kriisien ratkaisemisen ja kiertotalouteen siirtymisen näkökulmasta. Tapahtuma oli osa Uudenmaan yrittäjyysaluevuotta.