EU ja sen jäsenmaat ovat biodiversiteettistrategiassa sitoutuneet saattamaan luonnon monimuotoisuuden elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita on täsmennetty valmisteilla olevaan ennallistamisasetukseen.
Suomessa huolta herättää asetuksen kaupunkeja koskeva kuudes artikla, joka asettaa keskenään hyvin erilaisille eurooppalaisille kaupungeille samat jäykät velvoitteet. Tavoite luonnon monimuotoisuuden edistämisestä sinänsä on tärkeä, ja sitä toteutetaan jo monin tavoin kansallisesti ja paikallisesti.
Nykyisessä muodossaan kuudes artikla vaikeuttaisi merkittävästi kaupunkien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin jopa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
Korjausehdotukset artiklaan 6
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa asetusluonnoksen sisällöstä. Yhteinen kannanotto julkaistiin toukokuussa ja sen allekirjoittajien joukko laajeni kesäkuussa 2023.
Ehdotamme, että artiklaa 6 muokataan seuraavien periaatteiden mukaisesti:
- Artiklaan tulee jättää enemmän joustavuutta paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiselle.
- Tarvitaan kynnysarvo kaupunkien viherpinta-alan säilyttämis- ja lisäämisvelvoitteille.
- Kaupunkien biodiversiteettiä ja vihreää infrastruktuuria tulee lisätä kaikissa jäsenvaltioissa.
Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot julkaisivat yhteisen kannanoton tammikuussa 2023.
Mikä ennallistamisasetus?
- Euroopan komissio julkaisi kesällä 2022 ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa ja monimuotoisuutta.
- Ennallistamisasetuksen kuudes artikla koskee kaupunkeja. Suomessa artiklan piirissä olisi 63 kuntaa.
- Uudellamaalla artiklan piiriin kuuluisi puolet kunnista: Hanko, Raasepori, Lohja, Karkkila, Espoo, Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Kerava, Järvenpää, Tuusula, Hyvinkää ja Porvoo.
- Ennallistamisasetuksen käsittely etenee seuraavaksi EU-tasolla. Uudenmaan liitto pyrkii yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan kuudennen artiklan sisältöön kevään 2023 aikana.
Lisätietoja ennallistamisasetuksesta:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Silja Aalto
Ympäristöasiantuntija
silja.aalto@uudenmaanliitto.fi
Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut
Ajankohtaista
Uutinen
16.5.2023
Kaupungit ja maakunnat vaativat muutoksia EU:n ennallistamisasetuksen luonnokseen
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.
Blogi
21.4.2023
Yksi artikla ei saa kaataa tarpeellista asetusta – Vaikuttamistyö luonnon ennallistamisen ympärillä EU:ssa jatkuu
Keskustelu EU:n ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan vaikutuksista suomalaisiin kaupunkeihin sähköistyi alkuvuonna. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä: Luontokato on pysäytettävä, luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa ja luontoa tarvitaan myös kaupungeissa. Samalla moni oivalsi, että ehdotetussa asetuksessa on kyse paljon muustakin kuin metsistä, kirjoittaa Silja Aalto.
Uutinen
3.3.2023
Kansainvälinen ympäristösääntely ja vihreän siirtymän rahoitus tapetilla Tulevaisuustutkassa
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 2. maaliskuuta keskityttiin kansainväliseen ympäristösääntelyyn ja sen vaikutuksiin Uudellamaalla. Sääntelyllä halutaan muun muassa turvata luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta.
Uutinen
21.2.2023
Alueet ja kunnat lausuivat EU:n ennallistamisasetuksesta – ”Tarvitaan joustavuutta, sillä Euroopan eri osat ovat niin erilaisia”
Euroopan alueiden komitean (AK) lausunto ennallistamisasetuksesta hyväksyttiin täysistunnossa helmikuussa. Komitean suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet tekivät lausuntoluonnokseen joukon muutosehdotuksia, jotka huomioitiin lopullisessa lausunnossa.
Sivu päivitetty viimeksi: 9.6.2023