Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Kaupungit ja maakunnat vaativat muutoksia EU:n ennallistamis­­asetuksen luonnokseen

Taloja vehreässä ympäristössä

Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.

Ennallistamisasetus tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Asetusehdotuksen mukaan kaupunkeihin tulee lisätä viheralueita viidellä prosentilla niiden hallinnollisesta pinta-alasta laskettuna. Näin olisi myös Suomessa, vaikka meillä kaupungit ovat Euroopan vehreimpiä ja usein pinta-alaltaan laajoja. Artikla koskisi Suomessa 63 kuntaa. 

Erilaisille eurooppalaisille kaupungeille esitetty samat velvoitteet

Kaupunkien kannalta ongelmana on, että artikla asettaa keskenään hyvin erilaisille eurooppalaisille kaupungeille samat jäykät velvoitteet. Esitetyssä muodossaan artiklalla olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen suurimpiin kaupunkiseutuihin. Se vaikeuttaisi kaupunkien kestävää kasvua ja johtaisi tavoitteidensa vastaisesti jopa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen. Artiklan sisältö on ongelmallinen myös pienten kaupunkien kannalta.

EU:n jäsenmaat ovat biodiversiteettistrategiassa sitoutuneet edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä vuoteen 2030 mennessä. Tilanne ei kuitenkaan aiemmista sitoumuksista huolimatta ole kääntynyt parempaan, vaan on heikentynyt entisestään. Tavoitteita on nyt haluttu täsmentää ennallistamisasetuksella.

Tavoitteet lisätä biodiversiteettiä ovat hyvät, mutta keinot väärät. Kannanoton allekirjoittaneiden mukaan kuudennen artiklan edellyttämiä toimenpiteitä on käytännössä mahdotonta toteuttaa. Lisäksi Suomessa toimitaan jo nyt monin tavoin biodiversiteetin lisäämiseksi kaupunkialueilla.

Ennallistamisasetusluonnosta käsitellään parhaillaan EU:n toimielimissä. Uudenmaan liiton koordinoiman yhteisen kannanoton viestiä vie Brysselissä eteenpäin 16 sopimuskumppanin yhteinen edunvalvoja Helsinki EU Office.

Luonnon monimuotoisuutta voitava edistää eri tavoin erilaisissa kaupungeissa

Kaupunkien ja maakuntien kannanotossa painotetaan, että luonnon monimuotoisuutta tulee voida lisätä eri tavoin erilaisissa kaupungeissa.

Artiklaa kuusi tulee muokata seuraavien periaatteiden mukaisesti:

  • Tulee jättää enemmän joustavuutta paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiselle.
    • Vain yleiset tavoitteet ja periaatteet kaupunkien ekosysteemien osalta tulee määritellä EU:n tasolla. Tarkemmista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimenpiteiden kohdentamisesta vastaavat jäsenvaltiot.
    • Voimassa olevat lainvoimaiset kaavat tulee voida toteuttaa artiklasta huolimatta. 
    • Biodiversiteettiä tulee kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa voida edistää ottaen useammasta kunnasta muodostuvat kaupunkiseudut huomioon kokonaisuutena. 
  • Tarvitaan kynnysarvo kaupunkien viherpinta-alan säilyttämis- ja lisäämisvelvoitteille. 
    • Olemassa olevan viherpinta-alan määrällä tulee olla merkitystä sen suhteen, mitä artikla 6 pinta-alan määrän osalta velvoittaa. EU:n tulee määritellä viherpinta-alan määrälle kansallinen kynnysarvo, esimerkiksi 20 prosenttia kaupunkien pinta-alasta yhteenlaskettuna. Viherpinta-alan säilyttämis- ja lisäämisvelvoitteet tulee kohdentaa vain niihin jäsenvaltioihin, joissa kaupunkien kansallinen viherpinta-alan määrä jää kynnysarvon alapuolelle. 
    • Jäsenvaltiot määrittelevät itse ne toimenpiteet, joilla kaupunkien viherpinta-alan määrää lisätään. 
  • Kaupunkien biodiversiteettiä ja vihreää infrastruktuuria tulee lisätä kaikissa jäsenvaltioissa.
    • Vaikka viherpinta-alan määrän lisäämiseen liittyviä velvoitteita ei kynnysarvon vuoksi kaikille jäsenvaltioille syntyisi, tulee kaikkien kuitenkin lisätä kaupunkiympäristöjensä biodiversiteettiä, kunnes kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritelty tyydyttävä taso saavutetaan. Biodiversiteettiä voi lisätä esimerkiksi lajikirjoa monipuolistamalla ja viheralueiden kytkeytyneisyyttä parantamalla sekä rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin kytkeytyvän kaupunkivihreän avulla.  

Kannanoton allekirjoittajat:

Ossi Savolainen, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto
Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson liitto 
Satu Vehreävesa, vt. maakuntajohtaja, Pohjois-Savon liitto
Pekka Hokkanen, maakuntajohtaja, Keski-Suomen liitto
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto
Markus Hirvonen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan liitto
Mika Riipi, maakuntajohtaja, Lapin liitto
Anna-Mari Ahonen, maakuntajohtaja Pirkanmaan liitto
Toni K. Laine, vt. maakuntajohtaja, Hämeen liitto
Minna Karhunen, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Juhana Vartiainen, pormestari, Helsingin kaupunki 
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoon kaupunki 
Anna-Kaisa Ikonen, pormestari, Tampereen kaupunki 
Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki
Seppo Määttä, kaupunginjohtaja, Oulun kaupunki 
Minna Arve, pormestari, Turun kaupunki
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki 
Jarmo Pirhonen, kaupunginjohtaja, Kuopion kaupunki 
Pekka Timonen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki
Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuun kaupunki   

Tutustu myös:

Lisätietoja:

Silja Aalto

Ympäristöasiantuntija

+358 50 303 5952

Luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö, viherrakenne ja ekosysteemipalvelut

Mariikka Manninen

Maakunta-arkkitehti

+358 40 721 4747

Alue- ja yhdyskuntarakenne, kasvun kestävä ohjaaminen, ympäristön voimavara- ja vetovoimatekijät. Kaavoituksen aluevastuu: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo ja Tuusula