EU:n kohuttu ennallistamisasetus etenee
Euroopan komissio julkaisi vuosi sitten ehdotuksensa ennallistamisasetuksesta, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Asetus eteni kesällä kolmikantaneuvotteluihin komission, parlamentin ja neuvoston välillä.
EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet biodiversiteettistrategiassa edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdyt toimet eivät kuitenkaan ole olleet riittäviä, minkä vuoksi komissio päätti esittää jäsenvaltioita sitovaa lainsäädäntöä eli ennallistamisasetusta.
Alueet ja kaupungit ovat aktiivisesti vaikuttaneet ennallistamisasetukseen ja erityisesti sen kuudennen artiklan sisältöön, sillä komission alkuperäisessä esityksessä ei mm. otettu huomioon kaupunkien erilaisia lähtökohtia. Suomalaisissa kaupungeissa on jo lähtökohtaisesti paljon viheralueita eikä viheralueiden kasvattaminen välttämättä edistäisi aloitteen tavoitetta lisätä biodiversiteettiä. Toteutuessaan sellaisenaan, ennallistamisasetus lähinnä vaikeuttaisi kaupunkien kestävää kasvua ja johtaisi tavoitteidensa vastaisesti jopa luonnon ja ilmaston kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
EU:n jäsenmaat eli Euroopan Unionin neuvosto pääsi sopuun omasta kannastaan ennallistamisasetuksen sisällöstä ja hyväksyi yleisnäkemyksensä 20.6.2023 Ruotsin puheenjohtajuuskaudella. Neuvostossa huolenaiheena oli erityisesti jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat ja olosuhteet. Suomi äänesti lopulta neuvoston yleisnäkemystä vastaan vedoten mm. Suomelle koituviin kustannuksiin ennallistamisasetuksessa määritellyistä toimenpiteistä. Suomi vaikutti kuitenkin aktiivisesti neuvoston esityksen sisältöön ja mm. artikla kuuden osalta esitystä on muutettu niin, että se on Suomen kaupungeille hyväksyttävässä muodossa.
Euroopan parlamentissa kantojen muodostaminen on ollut pitkäkestoista ja haastavaa. Euroopan parlamentti äänesti kuitenkin täysistunnossa 12.7.2023 jatkamisen puolesta ja antoi mandaatin edetä kolmikantaneuvotteluihin. Parlamentti äänesti samalla neuvoston esittämästä pohjatekstistä ja parlamentin jäsenten esittämistä muutosehdotuksista siihen.
Artikla kuuden osalta parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen mukaisen muotoilun, jossa tekstiin on lisätty kynnysarvo kaupunkien viherpinta-alan säilyttämis- ja lisäämisvelvoitteille. Neuvoston yleisnäkemys pyrkii myös antamaan enemmän liikkumavaraa jäsenvaltioille viittaamalla kansallisiin ennallistamissuunnitelmiin sekä kaupunkialueen määritelmässä että sen mikä on riittävä taso. Prosentuaalisten kaupunkiviheralueiden lisäämisen sijaan pyritään kasvavaan trendiin.
Ennallistamisasetus on nyt edennyt kolmikantaneuvotteluihin komission, parlamentin ja neuvoston välillä. Neuvottelut alkoivat 19.7.2023.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsinki EU Officen verkkosivuilla(Siirryt toiseen palveluun).
Hilu Kangas-Ranta
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Helsinki EU Officessa kulttuurin ja luovien alojen, elinkeinopolitiikan sekä EU-rahoitusohjelmien parissa.
Yhteystiedot
puh. +32 49 330 1301, hilu.kangas-ranta@helsinki.eu
Tutustu myös näihin
Uutinen
16.5.2023
Kaupungit ja maakunnat vaativat muutoksia EU:n ennallistamisasetuksen luonnokseen
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.
Blogi
21.4.2023
Yksi artikla ei saa kaataa tarpeellista asetusta – Vaikuttamistyö luonnon ennallistamisen ympärillä EU:ssa jatkuu
Keskustelu EU:n ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan vaikutuksista suomalaisiin kaupunkeihin sähköistyi alkuvuonna. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä: Luontokato on pysäytettävä, luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa ja luontoa tarvitaan myös kaupungeissa. Samalla moni oivalsi, että ehdotetussa asetuksessa on kyse paljon muustakin kuin metsistä, kirjoittaa Silja Aalto.
Uutinen
3.3.2023
Kansainvälinen ympäristösääntely ja vihreän siirtymän rahoitus tapetilla Tulevaisuustutkassa
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 2. maaliskuuta keskityttiin kansainväliseen ympäristösääntelyyn ja sen vaikutuksiin Uudellamaalla. Sääntelyllä halutaan muun muassa turvata luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta.
Uutinen
21.2.2023
Alueet ja kunnat lausuivat EU:n ennallistamisasetuksesta – ”Tarvitaan joustavuutta, sillä Euroopan eri osat ovat niin erilaisia”
Euroopan alueiden komitean (AK) lausunto ennallistamisasetuksesta hyväksyttiin täysistunnossa helmikuussa. Komitean suomalaiset ja ruotsalaiset jäsenet tekivät lausuntoluonnokseen joukon muutosehdotuksia, jotka huomioitiin lopullisessa lausunnossa.