Kansainvälinen ympäristösääntely ja vihreän siirtymän rahoitus tapetilla Tulevaisuustutkassa
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 2. maaliskuuta keskityttiin kansainväliseen ympäristösääntelyyn ja sen vaikutuksiin Uudellamaalla. Sääntelyllä halutaan muun muassa turvata luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta.
– Globaalit ympäristöhaasteet edellyttävät ratkaisuja ja suuria muutoksia totutuissa toimintatavoissa. Aiemmin sääntely on ollut enemmän suositusluontoista, mutta nyt olemme siirtymässä kohti direktiivejä ja asetuksia, jotka sellaisenaan ohjaavat toimintaamme. Kansainvälisestä lainsäädännöstä seuraakin velvoitteita valtioille, alueille ja kunnille, taustoitti tapahtuman juontajana toiminut johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Uudellamaalla luontokadon, ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia kuntien ja maakuntien kehittämistyössä. Kansainvälisesti tapahtuu paljon ja tietoa tarvitaan laajasti, jotta työtä voidaan suunnata oikein ja vaikuttavasti. Näihin kysymyksiin liittyy vahvasti myös talous.
Toimintamme on saatava luonnon kantokyvyn rajoihin
Ympäristöministeriöstä valtiosihteeri Terhi Lehtonen piti puheenvuoron globaalista ja EU-tason ympäristölainsäädännöstä. Hän puhui muun muassa luonnonvarojen käytöstä, vihreästä siirtymästä, Pariisin ilmastosopimuksesta, YK:n luontokokouksessa Montrealissa syntyneestä sopimuksesta, EU:n ennallistamisasetuksesta ja kiertotaloudesta.
– Meidän ihmisten ja koko planeetan tulevaisuutemme kannalta ensisijaista on, että pystymme asettamaan yhteiskuntamme, taloutemme ja koko järjestämme luonnon kantokyvyn rajoihin, sanoi Lehtonen Tulevaisuustutkassa.
Talous ja ympäristö ovat riippuvaisia toisistaan
Vihreän siirtymän rahoituksesta kertoi finanssineuvos Pekka Morén valtionvarainministeriöstä. Hänen puheenvuorossaan tuli selkeästi esiin, että ilmasto- ja luontovaikutukset sekä talouspolitiikka kulkevat käsi kädessä.
– Osallistumista kansalliseen ilmastopolitiikan valmisteluun tulee vahvistaa entistä kokonaisvaltaisemmaksi, Morén totesi puheenvuorossaan.
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen vaatii sääntelyä
EU:ssa valmisteilla olevan luonnon ennallistamisen asetuksen haasteista Uudenmaan näkökulmasta kertoi kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka Uudenmaan liitosta. Asetuksen kaupunkeja koskeva kuudes artikla tarvitsee muutoksia, jotta se toimisi myös Suomessa.
– Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on todella tärkeää meille kaikille. Siksi toivommekin korjauksia kuudenteen artiklaan, jottei tämä yksi artikla kaataisi koko tätä tosi tärkeää ennallistamispakettia, totesi Mansikka.
Katso tilaisuuden tallenne
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.