Ensimmäinen Helsinki GSE:n Uudenmaan tilanneraportti julki: Uudenmaan kuntien talous- ja työllisyyskehitys kääntynyt uuteen laskuun
Taloustieteen tutkimukseen erikoistunut Helsinki Graduate School of Economicsin (Helsinki GSE) tilannehuone on julkaissut ensimmäisen Uudenmaan tilanneraportin. Raportti tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa koronakriisin vaikutuksista Uudenmaan kuntien talouteen, työllisyyteen ja yrityksien toimintaan.
Tietojen avulla kunnat ja muut alueen toimijat pystyvät seuraamaan kriisin etenemistä ja luomaan ajankohtaista tilannekuvaa sen vaikutuksista.
– Kyseessä on ainutlaatuinen pilottihanke, sillä näin ajantasaista ja laajaan rekisteriaineistoon pohjautuvaa tilastotietoa ei ole maakunta- tai kuntatasolla aiemmin julkaistu, toteaa Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen.
Eri viranomaisten rekistereitä yhdistelemällä Helsinki GSE kerää tietoja esimerkiksi tuloista, työttömyysetuus- ja toimeentulotukihakemisista, yritysten liikevaihdoista ja yritystuista. Mukana on esimerkiksi Kelan, Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tietoja.
– Tilannehuoneen tarjoama data nopeuttaa kriisin eri haittavaikutuksiin puuttumista ja parantaa näin mahdollisuuksia entistä tehokkaampaan tiedolla johtamiseen, Eskelinen jatkaa.
Raportin alussa käsitellään koko Uudenmaan tilannetta ja sitä verrataan koko maan tilanteeseen. Raportista saa tietoa myös jokaisen Uudenmaan kunnan tilanteesta.
– Mielellään otamme palautetta raportista vastaan ja kehitämme sitä, professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen Helsinki GSE:sta kertoi Uudenmaan tilanneraportin julkistamistilaisuudessa torstaina 4.3.
Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ja Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoivat julkistamistilaisuudessa tilanneraportin auttavan johtamisessa ja tilannekuvan luomisessa.
Koronan vaikutukset näkyvät etenkin palvelualoilla
Uudet rajoitukset tulevat varmuudella näkymään etenkin palvelualoilla lomautus- ja työttömyyspiikkeinä. Kuluvan vuoden helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Uudellamaalla lähes 113 000, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 71 000. Kasvua vuoden takaisesta on jo nyt ennen uusia rajoitustoimia lähes 60 prosenttia. Lomautettuja on 23 000, mikä kahdeksan kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Palkkasumman eli työntekijöille maksettujen bruttopalkkojen supistuminen ollut lähes koko kriisin ajan suurempaa Uudellamaalla kuin koko maassa keskimäärin. Suurin pudotus palkkasummassa tapahtui keväällä kriisin puhjetessa, mutta jo loppuvuonna 2020 päästiin lähelle edellisvuoden lukuja. Alkuvuoden 2021 tilastojen perusteella suunta näyttäisi kuitenkin olevan jälleen heikkenemään päin.
Toimialoittain tarkasteltuna palkkasumma on tippunut kriisin aikana selvästi eniten majoitus- ja ravitsemusalalla (22 %) sekä logistiikassa (13 %). Näillä aloilla ihmisten tulot ovat myös tippuneet Uudellamaalla enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Ikäryhmistä koronakriisi on tähän mennessä iskenyt kovimmin nuorten alle 25-vuotiaiden toimeentuloon.
Kuluvan vuoden helmikuuhun saakka yritysten konkurssiaallon on estänyt viime keväänä voimaan tullut lakimuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Konkurssisuoja raukesi tammikuun lopussa. Konkurssien määrä on ollut nyt Suomessa kasvussa, mutta edelleen matalammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Myöhemmissä tilanneraporteissa tarkastellaan myös sitä, miten epidemian kiihtyminen vaikuttaa yritysten selviytymiseen ja konkurssien määrään.
Tilannehuoneen Uudenmaan raportti julkaistaan kevään ajan sekä Helsinki GSE:n että Uudenmaan liiton nettisivuilla. Ensimmäinen raportti ilmestyi 4.3., toinen 25.3. ja sen jälkeen kahden viikon välein. Samoina päivinä tuoreen raportin aiheisiin syvennytään avoimissa Tilastotorstai-tapahtumissa.
Kevään ajan Helsinki GSE pilotoi tilanneraporttia Uudenmaan liiton myöntämällä Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen rahoituksella (UKKE).
Katso 4.3. pidetyn julkistamistilaisuuden tallenne
Lisätietoja:
Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.3.2026
Uusimaalaisia on jo yli 1,8 miljoonaa – väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2025
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Uudellamaalla asui vuoden 2025 lopussa 1 802 013 asukasta. 1,8 miljoonan asukkaan rajan maakunnan väkiluku ylitti jo marraskuussa. Koko Suomen väestöstä Uudellamaalla tällä hetkellä asuu 32 prosenttia.
Uutinen
25.11.2025
Uudenmaan työttömyystilanne äärimmäisen huolestuttava
Uudellamaalla työttömyys on ollut voimakkaassa kasvussa viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuoteen 2008 ulottuvan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilaston mukaan koskaan aikaisemmin maakunnassa ei ole ollut lokakuussa yhtä paljon työttömiä työnhakijoita kuin kuluvana vuonna. Työttömyystilanne on synkkä koko maassa, mutta Uudenmaan tilanne on vielä muuta Suomea vaikeampi.