Espoo–Salo-oikoradan jatkosuunnittelussa huomio ekologisiin yhteyksiin ja ilmastovaikutuksiin
Espoo–Salo-oikorata on osa suunnitteilla olevaa nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä, ja sijoittuu Espoon, Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Salon alueille. Uudenmaan liitto lausui ratahankkeen yleissuunnitelmasta.
Väyläviraston laatimassa yleissuunnitelmassa on tarkennettu maakuntakaavoissa osoitettua ratalinjausta sekä selvitetty radan vaikutuksia ja kustannuksia. Liiton mukaan suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Suurella hankkeella on kuitenkin sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
Neljä uutta asemaa
Hankkeen positiivisia vaikutuksia ovat seutujen kytkeytyminen ja siten työssäkäyntialueiden laajentuminen sekä kuntien vetovoiman vahvistuminen asemanseutujen kehittyessä.
Oikorata toisi toteutuessaan Länsi-Uudellemaalle neljä uutta asemaa: Lempola, Vihti-Nummela, Veikkola ja Hista. Samalla se vapauttaisi tilaa Rantaradan lähiliikenteelle, kun Turun ja Helsingin väliset nopeat junat siirtyisivät oikoradalle.
– Alueen kestävän liikkumisen edellytyksenä on, että lähijunaliikenne Helsingin ja Lohjan välille toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Myös rantarataa tulee kehittää samanaikaisesti, sanoo liikennesuunnittelija Pasi Kouhia Uudenmaan liitosta.
Kouhia muistuttaa, että pelkkä raideliikenne ei takaa vetovoimaisuutta. On olemassa riski, että asemanseudut eivät toteudu toivotulla tavalla tai kehittyvät hitaasti. Siksi asemanseutujen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden houkuttelevuuteen ja monipuolisuuteen.
Huomio ympäristövaikutuksiin
Hankkeen negatiiviset vaikutukset liittyvät muun muassa luontoarvoihin ja Uudenmaan maakunnalliseen ekologiseen verkostoon eli luonnon ydinalueisiin ja niiden välisiin yhteyksiin. Maisemaan ja kulttuuriympäristöihin rata vaikuttaisi voimakkaimmin Espoossa ja Lohjalla.
– Suuren mittaluokan hanke aiheuttaa aina myös negatiivisia vaikutuksia. Siksi niiden lieventämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa, Kouhia toteaa.
Jo yleissuunnitelmassa on hänen mukaansa pystytty vastaamaan hyvin osaan hankkeen kielteisistä vaikutuksista. Esimerkiksi asuinympäristöihin kohdistuvaan meluun ja tärinään on osoitettu ratateknisiä toimenpiteitä haittojen minimoimiseksi.
– Hyvässä hankkeessa erilaisten suunnitteluteemojen yhteensovittamiseen on panostettu tarpeeksi. Myös ilmastovaikutukset kannattaa arvioida kunnolla, tiivistää Kouhia.
Lisätietoja:
Pasi Kouhia
Erityisasiantuntija
pasi.kouhia@uudenmaanliitto.fi
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, liikennemallit ja liikenteen uudet teknologiat, Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikenneasiat
Espoo–Salo-oikorata
- Suunnitteilla oleva noin 95 km pitkä kaksiraiteinen uusi rata Espoon ja Salon välillä.
- Mahdollistaa lähijunaliikenteen Helsingin ja Lohja välillä. Neljä uutta asemaa: Hista, Veikkola, Vihti-Nummela ja Lempola.
- Osa nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä. Lyhentää matka-aikaa noin puolella tunnilla.
- Sisältää 111 siltaa ja 22 tunnelia, joiden yhteispituus on noin 31 kilometriä.
- Rakentaminen maksaa noin 2,9 miljardia euroa.
- Yleissuunnitelma on parhaillaan lausunnoilla. Ratasuunnitelma on aloitettu, ja sen teettää hankeyhtiö Turun Tunnin Juna Oy.
- Lue lisää Väyläviraston sivuilta
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2024
Uusi liikenteen EU-asetus avaa mahdollisuuksia Uudellemaalle
Kesällä 2024 voimaan tullut TEN-T-asetus vauhdittaa saumatonta ja kestävää liikkumista Euroopassa. Uudellemaalle asetus tuo muun muassa yhden uuden liikennekäytävän sekä kiinteän yhteyden Helsingin ja Tallinnan välille uutena mahdollisena selvityskohteena.
Uutinen
25.10.2024
Länsi- ja Itä-Uudenmaan liikenteen seuranta paljastaa tärkeitä trendejä
Korona-aika vähensi henkilöautoilua merkittävästi Länsi- ja Itä-Uudenmaalla, mutta nyt tilanne on palautunut lähes ennalleen. Rantaradalla henkilöliikenteen määrä on noussut jopa korkeammalle tasolle kuin ennen vuotta 2020. Uudenmaan liikenne sähköistyy nyt vauhdilla: viime vuonna jo joka kolmas uusi auto oli sähköauto.