Etelä- ja Länsi-Suomen maakunta­johtajat veivät vahvan viestin Brysseliin – alueilla on tärkeä rooli EU:n kilpailu­kyvyn vahvistamisessa

Kuvassa Etelä- ja Länsi-Suomen delegaatioon osallistuneet maakuntajohtajat Jyri Arponen (Varsinais-Suomen liitto), Mats Brandt (Pohjanmaan liitto), Niina Pautola-Mol (Päijät-Hämeen liitto), Satu Sikanen (Etelä-Karjalan liitto), Tuija Telén (Uudenmaan liitto) ja aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen (Pirkanmaan liitto) sekä aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaatio teki vaikuttamismatkan Brysseliin 4.–5. helmikuuta 2025. Aktiivinen EU-vaikuttaminen on tällä hetkellä tärkeää, sillä Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuuteen ja sen rahoitukseen liittyviä ehdotuksia ja linjauksia valmistellaan parhaillaan Euroopan komissiossa.

Maakuntajohtajat painottivat, että koheesiopolitiikan kehittämisrahoituksen tulee jakautua tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Koheesiopolitiikan uudistuksessa on lisäksi tärkeää varmistaa, että alueet voivat hyödyntää rahoitusta joustavasti ja tehokkaasti omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Alueet on otettava vahvasti mukaan koheesiopolitiikan kansallisten ohjelmien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Tulevan koheesiopolitiikan valmistelussa esillä ollut yhden kansallisen suunnitelman malli sopii etelä- ja länsisuomalaiseen ajattelutapaan sillä edellytyksellä, että alueilla on vahva rooli sen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.

– Suomi on tähän asti pystynyt hyödyntämään EU:n aluerahoituksen täysimääräisesti, hyvin tuloksin. Edelliskauden ohjelmarahoituksen tuella on luotu yli 10 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomea. Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, erityisesti työllisyysvaikutusten ja alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Odotan, että EU myös seuraavalla kaudella tukee maakuntien kehittämisen kärkiä strategisesti ja pitkäjänteisesti, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.

Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt

Aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto vakuutti tapaamisessaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaation kanssa, että alueilla on keskeinen rooli myös tulevassa koheesiopolitiikassa. Eteläisestä Italiasta kotoisin oleva Fitto kertoi myös ymmärtävänsä hyvin Euroopan maantieteellisten reunojen erityisiä kehitystarpeita.

Varapuheenjohtaja Fitton lisäksi delegaatio kävi keskusteluja Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten, Euroopan komission budjetti- sekä työllisyysosaston, Suomen pysyvän EU-edustuston sekä komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetin kanssa. Vierailun ohjelman ja käytännön järjestelyt toteutettiin yhteistyössä maakuntien Brysselissä toimivien EU-toimistojen kanssa.

EU:n kehittämisrahoituksella on suuri merkitys alueille

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien viesti EU:n vuoden 2027 jälkeiselle koheesiopolitiikalle on selkeä: EU:n kehittämisrahoitusta tarvitaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa myös tulevalla EU-rahoituskaudella. Euroopan unionin aluekehitysvaroilla on ollut merkittävä vaikuttavuus Etelä- ja Länsi-Suomessa, jossa niiden ansiosta on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä.

Pk-yritykset ovat myös osallistuneet aktiivisesti tutkimus- ja kehitysprojekteihin yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. EU:n kehittämisvaroilla on toteutettu laajapohjaisia yhteiskehittämisen hankkeita, joissa on mukana kaupunkeja, kuntia, yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä koulutus- ja tutkimustahoja. Hankkeilla on vahvistettu myös erilaisia innovaatioyhteistyöhön perustuvia ekosysteemeitä.

– Koheesiovarojen avulla Uudellamaalla edistetään koko Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, ja täällä onkin saatu rahoituksella hyviä tuloksia aikaiseksi. Valitettavasti tällä hetkellä Uudellemaalle saatavilla oleva rahoitus ei riitä vastaamaan tarpeeseen, ja merkittävä osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.

– Esimerkiksi vuonna 2024 alueemme yritysten EAKR-hakemuksista peräti noin 60 prosenttia jäi ilman rahoitusta. Yhdessä Etelä- ja Länsi-Suomen muiden maakuntien kanssa haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti, Telén jatkaa.

Haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti.

Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén

Lisätietoja:

Jyri Arponen, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 766 2906
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto, p. 044 493 4576
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, p. 044 077 3010
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto, p. 0400 661 318
Tuija Telén, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto, p. 040 801 6009
Matti Lipsanen, aluekehitysjohtaja, Pirkanmaan liitto, p. 050 506 0697

Tutustu myös näihin

Uutinen

27.6.2025

Maakuntahallitus lausui kaavoitusta ohjaavan uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta

Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27. kesäkuuta. Maakuntahallitus antoi lausunnon uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta. Uudenmaan liitto näkee merkittävän riskin siinä, että laki selvästi heikentäisi strategisten kaavatasojen eli maakuntakaavan ja yleiskaavan asemaa, vaikka tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle kehityksen ohjaukselle vain kasvaa.

Uutinen

26.6.2025

Eurooppa-foorumissa keskustellaan yhteyksien merkityksestä alueiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen muuttuvassa maailmassa

Etelä-Suomen maakunnat eli Varsinais-Suomi, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala järjestävät Connecting Nordic – The Benefits of a More Integrated Nordic Region for Regional Economy and Security -tilaisuuden perjantaina 29. elokuuta klo 13.00–13.45.

Uutinen

25.6.2025

Kevään EAKR-hausta rahoitusta 23 hankkeelle Uudellamaalla

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Etelä-Suomen rahoitushakuun saatiin Uudeltamaalta 37 hankehakemusta. Näistä Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö esittivät rahoitettavaksi 23 hanketta.

Uutinen

23.6.2025

Uudenmaan kannanotto: EU:ssa biotaloutta tulee kehittää luonnon kantokyvyn rajoissa

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta biotalousstrategiaa, jossa luodaan suuntaviivat toimivalle kiertotaloudelle, kestävälle tuotannolle, biopohjaisille tuotteille ja kulutukselle Euroopassa. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton, johon on koottu näkemyksiä komission EU:n tulevaan biotalousstrategiaan.

Lisää ajankohtaisia aiheita