Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajat veivät vahvan viestin Brysseliin – alueilla on tärkeä rooli EU:n kilpailukyvyn vahvistamisessa
Kuvassa Etelä- ja Länsi-Suomen delegaatioon osallistuneet maakuntajohtajat Jyri Arponen (Varsinais-Suomen liitto), Mats Brandt (Pohjanmaan liitto), Niina Pautola-Mol (Päijät-Hämeen liitto), Satu Sikanen (Etelä-Karjalan liitto), Tuija Telén (Uudenmaan liitto) ja aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen (Pirkanmaan liitto) sekä aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto.
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaatio teki vaikuttamismatkan Brysseliin 4.–5. helmikuuta 2025. Aktiivinen EU-vaikuttaminen on tällä hetkellä tärkeää, sillä Euroopan unionin koheesiopolitiikan tulevaisuuteen ja sen rahoitukseen liittyviä ehdotuksia ja linjauksia valmistellaan parhaillaan Euroopan komissiossa.
Maakuntajohtajat painottivat, että koheesiopolitiikan kehittämisrahoituksen tulee jakautua tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa. Painopisteen tulee olla tuloksellisuudessa sekä kasvu- ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Koheesiopolitiikan uudistuksessa on lisäksi tärkeää varmistaa, että alueet voivat hyödyntää rahoitusta joustavasti ja tehokkaasti omien vahvuuksiensa mukaisesti.
Alueet on otettava vahvasti mukaan koheesiopolitiikan kansallisten ohjelmien suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen. Tulevan koheesiopolitiikan valmistelussa esillä ollut yhden kansallisen suunnitelman malli sopii etelä- ja länsisuomalaiseen ajattelutapaan sillä edellytyksellä, että alueilla on vahva rooli sen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.
– Suomi on tähän asti pystynyt hyödyntämään EU:n aluerahoituksen täysimääräisesti, hyvin tuloksin. Edelliskauden ohjelmarahoituksen tuella on luotu yli 10 000 uutta työpaikkaa ympäri Suomea. Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella, erityisesti työllisyysvaikutusten ja alueellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta. Odotan, että EU myös seuraavalla kaudella tukee maakuntien kehittämisen kärkiä strategisesti ja pitkäjänteisesti, sanoo Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt.
Tuloksellisuus on erityisen hyvää Etelä- ja Länsi-Suomen alueella.
Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt
Aluekehityksestä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Raffaele Fitto vakuutti tapaamisessaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntajohtajien delegaation kanssa, että alueilla on keskeinen rooli myös tulevassa koheesiopolitiikassa. Eteläisestä Italiasta kotoisin oleva Fitto kertoi myös ymmärtävänsä hyvin Euroopan maantieteellisten reunojen erityisiä kehitystarpeita.
Varapuheenjohtaja Fitton lisäksi delegaatio kävi keskusteluja Euroopan parlamentin suomalaisjäsenten, Euroopan komission budjetti- sekä työllisyysosaston, Suomen pysyvän EU-edustuston sekä komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusen kabinetin kanssa. Vierailun ohjelman ja käytännön järjestelyt toteutettiin yhteistyössä maakuntien Brysselissä toimivien EU-toimistojen kanssa.
EU:n kehittämisrahoituksella on suuri merkitys alueille
Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien viesti EU:n vuoden 2027 jälkeiselle koheesiopolitiikalle on selkeä: EU:n kehittämisrahoitusta tarvitaan tasapainoisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa ja Euroopassa myös tulevalla EU-rahoituskaudella. Euroopan unionin aluekehitysvaroilla on ollut merkittävä vaikuttavuus Etelä- ja Länsi-Suomessa, jossa niiden ansiosta on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja ja yrityksiä.
Pk-yritykset ovat myös osallistuneet aktiivisesti tutkimus- ja kehitysprojekteihin yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa. EU:n kehittämisvaroilla on toteutettu laajapohjaisia yhteiskehittämisen hankkeita, joissa on mukana kaupunkeja, kuntia, yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita sekä koulutus- ja tutkimustahoja. Hankkeilla on vahvistettu myös erilaisia innovaatioyhteistyöhön perustuvia ekosysteemeitä.
– Koheesiovarojen avulla Uudellamaalla edistetään koko Suomen ja Euroopan kilpailukykyä, ja täällä onkin saatu rahoituksella hyviä tuloksia aikaiseksi. Valitettavasti tällä hetkellä Uudellemaalle saatavilla oleva rahoitus ei riitä vastaamaan tarpeeseen, ja merkittävä osa kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä, toteaa Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
– Esimerkiksi vuonna 2024 alueemme yritysten EAKR-hakemuksista peräti noin 60 prosenttia jäi ilman rahoitusta. Yhdessä Etelä- ja Länsi-Suomen muiden maakuntien kanssa haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti, Telén jatkaa.
Haluamme varmistaa, että EU:n seuraavalla rahoituskaudella tukea kohdennetaan aiempaa enemmän tulos- ja vaikuttavuusperusteisesti.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén
Lisätietoja:
Jyri Arponen, maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 766 2906
Mats Brandt, maakuntajohtaja, Pohjanmaan liitto, p. 044 493 4576
Niina Pautola-Mol, maakuntajohtaja, Päijät-Hämeen liitto, p. 044 077 3010
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto, p. 0400 661 318
Tuija Telén, maakuntajohtaja, Uudenmaan liitto, p. 040 801 6009
Matti Lipsanen, aluekehitysjohtaja, Pirkanmaan liitto, p. 050 506 0697
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
26.10.2026
TwinReg-hanke vahvistaa Uudenmaan ja Harjun välistä yhteistyötä
Uudenmaan liitto ja Harjun kuntien liitto ovat kehittäneet TwinReg-hankkeessa alueiden yhteistä suunnittelua ja etsineet ratkaisuja rajat ylittävän arjen haasteisiin. Hankkeen päätösseminaari Tallinnassa 22. lokakuuta kokosi päättäjiä, aluekehittäjiä, tutkijoita, yrityksiä ja asiantuntijoita keskustelemaan hankkeen havainnoista ja yhteistyön tulevaisuudesta.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Uutinen
15.10.2026
AKKE-valtionavustus on tuonut kasvua, elinvoimaa ja uusia mahdollisuuksia Uudellemaalle
Uudenmaan liiton myöntämä AKKE-hankerahoitus (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha) on osoittautunut merkittäväksi aluekehityksen vauhdittajaksi.