Etelä-Suomen maakunnat odottavat tulevalta EU-kaudelta aktiivisia, kestävää kasvua tukevia toimia
Etelä-Suomen maakuntien yhteiset EU-vaalitavoitteet painottuvat talouteen, tutkimukseen ja liikenteen toimivuuteen. Myös kestävä kaupunkipolitiikka on keskeinen teema. Maakunnat muistuttavat, että EU-päätöksenteossa tulee ottaa huomioon muuttunut turvallisuustilanne, energiamurros ja ilmastonmuutos.
Etelä-Suomeen kuuluvat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alue kattaa puolet Suomen väestöstä, tuottaa puolet maan bruttokansantuotteesta ja sitä edustaa puolet kansanedustajista. Maakuntien poliittinen ja virkajohto sekä kansanedustajia oli koolla keskiviikkona 22. marraskuuta Helsingissä päättämässä Etelä-Suomen yhteisistä tavoitteista tulevalle EU-vaalikaudelle.
Etelä-Suomeen kuuluvat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alue kattaa puolet Suomen väestöstä, tuottaa puolet maan bruttokansantuotteesta ja sitä edustaa puolet kansanedustajista.
Tutkimus- ja kehittämispolitiikkaan pitkäjänteisyyttä
Etelä-Suomen maakunnat painottavat, että EU:n tulee panostaa pitkäjänteisesti kilpailulliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen sekä tukea etenkin puhtaan energian, ympäristön, kierto- ja biotalouden sekä digitalisaation osaamista.
Etelä-Suomessa edellytetään huomattavia EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen satsauksia vihreän siirtymän hankkeiden pilotointiin. Vetytalouden edistämisessä tarvitaan panostuksia puhtaan energian tuotantoon, vedyntuotantolaitoksiin ja vetyverkkoihin.
Etelä-Suomessa on vahva tahtotila ja edellytykset olla globaalisti vihreän siirtymän edelläkävijä. EU:sta on hiljattain valittu sata kaupunkia osallistumaan EU-missioon, jonka tavoitteena on kehittää valituista kaupungeista ilmastoneutraalit ja älykkäät vuoteen 2030 mennessä. Suomesta missioon valittiin kuusi kaupunkia, joista viisi sijaitsee Etelä-Suomessa: Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta ja Turku.
Etelä-Suomessa on vahva tahtotila ja edellytykset olla globaalisti vihreän siirtymän edelläkävijä.
Alue- ja rakennepolitiikka kaupunkipolitiikan välineeksi
Etelä-Suomi puoltaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen käyttöä kaupunkipolitiikan edistämiseen, kun se perustuu valtion ja kaupunkien väliseen kumppanuuteen. Vahva kaupunkipolitiikka synnyttää kasvua, joka hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa ja tarjoaa resursseja myös kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien alueiden kehittämiseen.
Kaupungeille ja kaupunkiseuduille tulee mahdollistaa nykyistä vahvempi asema talouden vauhdittamisessa työllisyyden, korkeakoulutuksen, innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen keinoilla, kannanotossa painotetaan.
Vahva kaupunkipolitiikka synnyttää kasvua, joka hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa.
Alue- ja rakennepolitiikkaan ennakoidaan kohdistuvan merkittäviä rahoituksen supistumispaineita. Rahoitussaannon maksimoimiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomen on uudistettava myös omia EU-koheesiopolitiikan linjauksiaan. Etelä-Suomen maakunnat näkevät, että rahoitus olisi tärkeää suunnata esimerkiksi osaamista, energiamurrosta, turvallisuutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja uusia innovaatioita edistäviin toimiin.
Liikenteen toimivuus entistä tärkeämpää
Etelä-Suomi on geopoliittisesti erittäin strateginen alue Euroopassa osana Naton itärajaa. Alueen maakunnat painottavat EU-vaalikauden tavoitteissaan, että liikenteen toimivuus Suomen talouden veturialueella ja vahvan vientiteollisuuden alueella on keskeistä elinkeinoelämän ja asukkaiden, mutta myös huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen näkökulmasta.
Maakunnat muistuttavat, että alueen liikenteen kapasiteetin ja välityskyvyn kehittämiseen tulee Etelä-Suomessa voida hyödyntää EU:n liikennepolitiikan ohjelman rahoitusta etenkin raideliikenteen kapasiteetin ja välityskyvyn kehittämiseksi.
Info:
Etelä-Suomen maakuntien yhteistyössä ovat mukana Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot. Yhteistyötä koordinoi Etelä-Suomen neuvottelukunta, johon kuuluvat maakuntahallitusten puheenjohtajistot, alueen kansanedustajia sekä maakuntajohtajat. Puheenjohtajuus siirtyy Etelä-Karjalasta Kymenlaaksoon vuoden 2024 alusta.
Lisätietoja:
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2024
Uusimaa peräänkuuluttaa paikkaperustaisuutta EU:n tulevassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa
Uusimaa alleviivaa, että EU:n tulevan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulee edistää alueellisia innovaatioekosysteemejä ja vahvistaa yhteistyötä koko TKI-arvoketjussa. Uudenmaan kannanotto EU:n seuraavaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan tuo esiin alueen TKI-toimijoiden tavoitteita.
Uutinen
6.9.2024
Valtionosuusuudistus vaikuttaa voimakkaasti kuntiin – Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua
Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia sekä sote-uudistuksen voimaantulon ja TE-palvelujen uudistuksen jälkeistä tilannetta. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kansanedustajat kokoontuivat keskustelemaan aiheesta eduskunnassa 5. syyskuuta.