EU:n uusi biotalousstrategia lupaa hyvää Uudellemaalle
Euroopan komissio julkaisi tänään uuden biotalousstrategiansa, joka linjaa kehityksen suunnan yhdelle Euroopan nopeimmin kasvaneista aloista. Biotaloudessa piilee yhä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka avulla komissio tähtää nyt kestävään talouskasvuun, innovaatioiden vauhdittamiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Strategia kytkeytyy suoraan myös Uudenmaan tavoitteisiin hiilineutraaliudesta, kiertotaloudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä kestävästä ruokajärjestelmästä.
Mitä Suomessa ja Uudellamaalla tulee tietää uudesta strategiasta?
Biotalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Uudenmaan tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, yrityksille ja kunnille, jotka voivat hyötyä biotalouden investoinneista sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeista. Kehityksen tulee kuitenkin tapahtua luonnon kantokyvyn rajoissa: biotaloutta pitää kehittää tavalla, joka ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta, vaan pikemminkin lisää sitä.
Uudenmaan liitto valmisteli kesällä yhteistyössä Helsinki EU Officen ja sidosryhmien kanssa kannanoton valmistelussa olleeseen strategiaan. Uudenmaan näkemyksiä on huomioitu hienosti nyt julkaistussa strategiassa, kuten biotalous luonnon kantokyvyn rajoissa, investointien tarve ja EU-sääntelyn tuki biotalouden kehittämiseen. Tosin esimerkiksi kiertotalous olisi ollut hyvä huomioida vieläkin kokonaisvaltaisemmin.
– Uudellamaalla on vahva tutkimus- ja innovaatioekosysteemi sekä ennakkoluulottomia julkisen sektorin toimijoita. Uudenmaan kilpailukyky biotaloudessa perustuu ennen kaikkea osaamiseen, teknologiaan ja kykyyn hyödyntää kierto- ja biotalouden ratkaisuja, kertoo Uudenmaan liiton kestävyyspäällikkö Pia Tynys.
Alueet keskeisiä toimeenpanossa
Komissio tunnistaa, että strategian toimeenpanossa kunnat ja alueet ovat päätoimijoita. Monet biotalouden ratkaisut kasvavat paikallisissa arvoketjuissa ja kysyntää tuetaan kuntien hankinnoissa. Tarvitaan maanviljelijöitä, metsänomistajia, kalastajia, teollisuutta, sijoittajia, julkista sektoria sekä paikallisella että alueellisella tasolla ja myös kansalaisyhteiskunnan tuki, jotta komission visio toteutuu.
Jäsenmaat ovat hyvin erilaisia, mikä on huomioitu strategian toimeenpanossa. Luonnon tila, teollisuuden kapasiteetti ja innovaatioekosysteemit ovat erilaisia eri puolilla EU:ta. Alueita kannustetaan panostamaan biotalouden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen. Tätä tarvitaan myös Uudellamaalla, vaikka meillä on jo hyvä pohja.
Strategian neljä pääpilaria ja niiden merkitys Uudellemaalle
1. Innovaatiot ja investoinnit “Labrasta markkinoille”
EU:n biotalousstrategian ensimmäinen pilari keskittyy siihen, miten lupaavat innovaatiot saadaan siirrettyä laboratoriosta markkinoille. Tällä hetkellä yksi ongelma on uusien tuotteiden pitkät ja monimutkaiset hyväksymismenettelyt. Komissio aikoo yksinkertaistaa ja nopeuttaa prosesseja, lisätä neuvontaa ja parhaiden käytäntöjen jakamista jo varhaisessa vaiheessa osana innovaatioiden kehittämistä.
Markkinoille pääsy tarvitsee sujuvien lupaprosessien lisäksi rahoitusta. Komissio on aiemmin ehdottanut uusia rahoitusinstrumentteja, kuten Euroopan kilpailukykyrahastoa ja Scale-up Europe Fundia, mutta myös Horisontti Eurooppa -ohjelman vahvistamista. Rahoitusta tarvitaan muun muassa tutkimukseen, demonstraatioihin ja investointeihin arvoketjuissa.
Uudenmaalla on vahva tutkimus- ja innovaatioekosysteemi, joka voi hyötyä EU:n rahoituksesta ja pilotointi-infrastruktuurista. Biotalous, kiertotalous ja vihreän siirtymän edistäminen ovat keskeisiä kehittämisteemoja Uudenmaan innovaatioekosysteemissä. Investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja yhteistyöhön ovat välttämättömiä biotalouden ja bioteknologian täyden potentiaalin hyödyntämiseksi, myös Uudellamaalla.
2. Markkinoiden kehittäminen biopohjaisille tuotteille ja teknologioille
EU:n biotalousstrategian toinen pilari keskittyy siihen, miten biopohjaisille tuotteille ja teknologioille luodaan vahvat ja ennakoitavat markkinat. Kysyntää vauhditetaan muun muassa julkisten hankintojen avulla. Komissio tulee tutkimaan, miten julkisten hankintojen direktiivi voisi helpottaa biopohjaisten tuotteiden hankintoja.
Suurin potentiaali markkinoilla on komission mukaan viidellä keskeisellä tuoteryhmällä: biopohjaiset muovit ja polymeerit, tekstiilikuidut, kemikaalit, rakennusmateriaalit sekä lannoitevalmisteet ja kasvien suojeluaineet. Komissio listaa useita aloitteita, joiden avulla näiden tuotteiden markkinaa voidaan vahvistaa.
Uudenmaan vahvuudet, kuten korkea osaamistaso, biotalous- ja kiertotalousekosysteemit tukevat biopohjaisten tuotteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Kaupunkien ilmasto- ja kestävyystavoitteet ja julkiset hankinnat voivat toimia kysyntävetoisina moottoreina biopohjaisille rakennusmateriaaleille ja tekstiileille. Lisäksi Uusimaa voi hyödyntää EU:n rahoitusinstrumentteja ja verkostoja kehittääkseen uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita.
3. Kestävä biomassan saatavuus: Kiertotalous ja sivuvirrat käyttöön
EU:n biotalousstrategian kolmas pilari keskittyy biomassan kestävään saatavuuteen ja sen hallintaan pitkällä aikavälillä. Komissio tunnistaa, että biomassan tuotannon pitää pysyä maapallon kantokyvyn rajoissa. Onkin ymmärrettävä, kuinka biomassan tuotanto voi olla tasapainossa suojelun ja ennallistamisen kanssa. Strategia painottaa kolmea pääperiaatetta: kiertotaloutta, resurssitehokkuutta ja ekosysteemien kestävyyttä. EU haluaa vähentää primääribiomassan tarvetta hyödyntämällä sivuvirtoja ja jätteitä tehokkaammin. Tavoitteena on esimerkiksi sulkea ravinnekierto ja vähentää riippuvuutta synteettisistä lannoitteista, mikä tukee sekä ympäristöä että huoltovarmuutta. Komissio näkee luontohyvitykset myös osana biotaloutta. Tämä antaa hyvän tuen Suomessa ja Uudellamaalla käynnistymässä oleville luonnonarvomarkkinoille. Uusia tulomahdollisuuksia uusmaalaisillekin maanviljelijöille ja metsänomistajille, mutta mahdollisuuksia (eli rahoitusta) myös kaupunkialueiden luonnon tilan parantamiseen.
Uudenmaan liiton näkökulmasta biotalousstrategian tulee ensisijaisesti edesauttaa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista, luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Kiertotaloudella tulee olla keskeinen rooli Euroopan biotaloudessa. Uudenmaan kiertotalouslaakso sekä maakunnan kiertotalousekosysteemi tarjoavat tähän ratkaisuja.
4. Globaalit kumppanuudet ja EU:n asema biotalouden standardinluojana
EU:n biotalousstrategian neljäs pilari keskittyy biotalouden kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen edetessä maankäyttöpaineet kasvavat ja kilpailu biomassasta globaalisti kiristyy. Tarvitaan kansainvälisesti linjauksia siitä, mikä on kestävää biotaloutta. EU painottaa strategisia kumppanuuksia, jotka avaavat tietä EU:n biopohjaisille tuotteille. Standardeja tulee kehittää yhdessä ja tarpeettomia kaupan esteitä purkaa.
Uudenmaan näkökulmasta neljäs pilari avaa ovia kansainväliseen verkottumiseen ja liiketoimintaan. Lisäksi kansainväliset standardit ja markkinat voivat luoda kysyntää suomalaisille innovaatioille, erityisesti kiertotalouden ja bioteknologian aloilla.
Näissä neljässä pilarissa on paljon hyvää uusmaalaisille toimijoille. Kannattaakin tarttua EU:n tarjoamiin mahdollisuuksiin, on se sitten tietoa, rahoitusta tai verkostoja. Täällä kehitetään maailmanluokan ratkaisuja, jotka hyödyttävät Uuttamaata ja joille on kysyntää maailmalla.
Lisätietoja:
Hanna Mattila
Erityisasiantuntija
hanna.mattila@uudenmaanliitto.fi
Tuki luontopositiivisuuteen ja kiertotalouteen siirtymisessä, Uudenmaan kiertotalouslaakso, Eurooppalainen kiertotalouden innovaatiolaakso -hanke, luonnonarvomarkkinat.
Palvelee myös ruotsiksi
Wilhelmiina Koivuniemi
EU-erityisasiantuntija
wilhelmiina.koivuniemi@helsinki.eu
Ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikka Helsinki EU Officessa
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.