Hallitus leikkasi Uudenmaan EU-rahoitusta – Komissio olisi ollut avokätisempi
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti torstaina 30. syyskuuta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoituksen kansallisesta jaosta maakuntien kesken. Uudenmaan rahoituspotti on alle 62 miljoonaa euroa, eli vain 5,2 euroa yhtä uusimaalaista kohti vuodessa. Lapissa vastaava summa on 148 euroa asukasta kohti.
Torstain tiedotustilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että EU-komission ehdotus Uudenmaan rahoitusosuudesta oli merkittävästi suurempi, kuin lopullisessa esityksessä. Komissio muistutti Suomea siitä, että rahoitus tulisi kohdentaa alueille, joilla saadaan parhaat tulokset.
Maakuntajohtaja Ossi Savolainen pitää todella harmillisen sitä, että Uudenmaan vahva viesti kaikui kuuroille korville.
– Uudenmaan valtavalla innovaatiopotentiaalilla rahoitus olisi tuottanut vaikuttavia tuloksia koko maahan. Esimerkkinä vaikkapa päästövähennykset: jos Uudellamaalla onnistutaan vähentämään edes pieni prosentti päästöistä, on vaikutus suuri koko Suomen mittakaavassa, Savolainen muistuttaa.
Rahoituksen alueellinen jako on Suomen kansallisessa päätösvallassa oleva asia. Esityksen rahanjaosta laati työ- ja elinkeinoministeriö. Ministerivaliokunta hyväksyi sen Lintilän mukaan yksimielisesti.
Aiemmalla rahoituskaudella maakuntajohtajat tekivät yhteisen esityksen EU-rahojen jakamisesta. Nyt yhteisymmärrystä ei syntynyt, vaan näkökannat olivat hyvin kaukana toisistaan. Tulevia rahanjakoja ajatellen Lintilä käynnistää Alueiden suunta -työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kriteeristö helpottamaan työtä.
– Rohkeus ei tällä kierroksella riittänyt aluepolitiikan varojen jaon uudistamiseen nykytarpeita vastaavaksi, mutta hyvä uutinen on se, että työryhmä ryhtyy rakentamaan mittaristoa tulevien jakojen tueksi, Savolainen toteaa.
Suomeen 1,6 miljardia kolmesta rahastosta
Ohjelmakauden 2021–2027 aikana EU-rahastoista jaetaan hankerahoituksena eri puolille Suomea yhteensä 1,62 miljardia euroa. Kun päälle lisätään eri kohteiden kansallinen rahoitus, alue- ja rakennepolitiikan rahoituspotti kohoaa Suomessa yli kahteen miljardiin euroon.
Rahoituksen pohjana olevan Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.
EU-rahoitus tulee kolmesta rahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF). Uudenmaan liitto hallinnoi yhdessä Hämeen ELY-keskuksen kanssa aluekehitysrahoituksen jakoa Uudenmaan kehittämishankkeille. Yhteensä EAKR-rahoitusta saatiin Uudellemaalle jaettavaksi 32,5 miljoonaa euroa.
Rahoitus jakautuu aiempaa hieman tasaisemmin maakuntien välillä. Yksikään maakunta ei menetä rahoitusta vielä käynnissä olevaan ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan EU:n ja valtion kokonaisrahoitusta. Tämän johtuu lähinnä kertaluonteisesta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, jolla tasoeroja paikattiin.
Suomen ohjelma-asiakirja hyväksytään valtioneuvostossa lokakuun aikana ja toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Ohjelman on tarkoitus käynnistyä marraskuun aikana.
Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tiina Huotari, tiina.huotari@uudenmaanliitto.fi, puh. 0400 418 029
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.