Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien puheenjohtajisto: Rakennerahastovarat sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajat vaativat, että harvan asutuksen erityisrahoitusta lukuun ottamatta EU:n rakennerahastovarat kohdennetaan sinne, missä niille saadaan paras vastine. Tuloksellisuudella varmistetaan Suomen saanto jatkossakin, muistuttavat puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok.) sekä varapuheenjohtajat Tiina Elo (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sdp) ja Riikka Slunga-Poutsalo (ps).
Suomessa ollaan valmistelemassa päätöstä EU:n aluetukien käytöstä vuosina 2021–2027. Uudenmaan kestävän kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edellytysten vahvistaminen on koko maan edun mukaista.
Kun valtion vastinrahoitus ja hankkeiden omarahoitus lasketaan mukaan, kyse on kokonaisuudessaan 4–5 miljardista eurosta. Ei ole yhdentekevää, miten tällainen summa kansallisesti jaetaan.
Varoja kohdennettava alueille, joilla syntyy parhaat tulokset
Komissio on todennut, että on Suomen kansallinen asia kohdentaa rahoitus alueille, joilla syntyy parhaat tulokset. Suomen on parannettava rahojen käytön vaikuttavuutta.
Uudella ohjelmakaudella EU haluaa lisätä kasvua, työllisyyttä ja koulutusta koko unionin alueella. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä koheesiopolitiikan sisältöjä.
Sekä EU:n että Suomen hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen vaatii merkittävästi nykyisiä suurempaa panostusta. On välttämätöntä, että tuet kohdennetaan vaikuttaviin toimiin tasapainoisesti Suomen alueille. Uudellamaalla on valtava potentiaali koko Suomen innovaatio- ja liiketoiminnan edistämisessä.
Lisäksi Uudellamaalla on sekä maan suurimmat ilmastopäästöt että päästöjä synnyttävät ihmisjoukot. Alueen onnistunut siirtyminen hiilineutraaliin vihreään talouteen on kansallisen päästökehityksen kannalta erittäin tärkeää.
Tavoitteena oikeudenmukaisempi malli
Kun kansallinen kokonaisetu huomioidaan paremmin, se johtaa myös oikeudenmukaisempaan rahoitusmalliin. Tukia tulee kohdistaa nykytilannetta enemmän sinne, missä tarvitaan toimia työttömyyden vähentämiseksi ja maahanmuuton vuoksi.
Etelä- ja Länsi-Suomessa on myös alueita, joiden kehitysluvut ovat Itä-Suomen alueiden luokkaa. Uudellamaalla eri alueiden kehitys muun muassa väestökasvun, huoltosuhteen tai yritystoiminnan kannalta on hyvin epätasaista. Aluetukia tulee siis tarkastella tarveperusteisesti, ei aluepolitiikan silmälasein.
Kansanedustajien puheenjohtajisto vaatii varojen jakamista siten, että maahanmuuton, työttömyyden, ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kyetään vastaamaan.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:
Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Varapuheenjohtajat
Tiina Elo, puh. 09 432 3028
Eveliina Heinäluoma, puh. 09 432 3050
Riikka Slunga-Poutsalo, puh. 09 432 3057
Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan. Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta. Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa. Valmistelutyö tehdään Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin

16.5.2023
Kaupungit ja maakunnat vaativat muutoksia EU:n ennallistamisasetuksen luonnokseen
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.

10.5.2023
Millaisilla ohjauskeinoilla turvaamme metsäluonnon ja hiilinielut?
Tulevan hallituskauden aikana on rakennettava uudenlainen liittolaisuus luonnon kanssa ja asetettava luonnonvarojen hyödyntämiselle ekologisesti kestävät rajat. Uudella hallituksella on mahdollisuus ohjata metsäsektoria uudistumaan niin, että arvonlisää voidaan ylläpitää samalla hakkuumääriä kohtuullistaen, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoasiantuntija Maria Sirviö.