Historiallinen Uusimaa-kaava
Kevät toi tullessaan hyviä uutisia. Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta sinetöiden vuosien työn. Päällimmäisin tunne on tyytyväisyys, sillä maakuntakaava on lähes sataprosenttisesti sellainen, kuin valtuusto sen hyväksyi vuonna 2020, kirjoittaa Ilona Mansikka.
Pitkä taival
Vuonna 2016 käynnistelimme innolla uudenlaista, strategisempaa ja joustavampaa maakuntakaavaa. Samaan aikaan seurasimme toimiston ikkunoista, kuinka tyhjästä kuopasta kohosi vähitellen kauppakeskus Tripla. Myös yksi maakuntauudistus tuli ja meni.
Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seutujen ehdoilla. Syntyi kolme oikeusvaikutteista kaavaa: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat. Kokonaisuus kattaa kaikki Uudenmaan 26 kuntaa Östersundomin aluetta lukuun ottamatta. Yhteistä suuntaa viitoitti rakennesuunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva Uudenmaan aluerakenteesta vuonna 2050.
Vuonna 2016 käynnistelimme innolla uudenlaista, strategisempaa ja joustavampaa maakuntakaavaa.
Uusimaa-kaavassa hahmotellaan maakunnan kehityksen suuria linjoja pitkälle tulevaisuuteen ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ohjata tulevaa kasvua kestävästi. Ennusteiden mukaan maakunta kasvaa tulevaisuudessa jopa 550 000 asukkaalla ja 290 000 työpaikalla.
Kaavan ratkaisuilla tiivistetään nykyistä yhdyskuntarakennetta keskuksissa ja joukkoliikenteen varrella ja varmistetaan luonnon monimuotoisuuden, virkistysmahdollisuuksien sekä maisema- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen. Uudenmaan saavutettavuutta parannetaan uusilla raiteilla, ja tulevat rata- ja asemahankkeet nivoutuvat osaksi keskusten verkostoa.
Taustaselvityksiä kaavaa varten tehtiin lähes 60 omana työnä, ja lisäksi paljon yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kaava laadittiin rinnakkain Uusimaa-ohjelman, Uudenmaan liikennesuunnitelmien ja Ilmastotiekartan sekä Helsingin seudun MAL-suunnitelman kanssa, mikä helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen.
Historian havinaa
Uusimaa-kaava on monella tapaa historiallinen. Ehdotusvaiheessa saimme yli 500 muistutusta, joka on paljon ja kertoo maakuntakaavan kiinnostavuudesta. Viranomaiset kommentoivat muun muassa kaupan ratkaisua, järjestöt puolustivat ja toisaalta vastustivat Natura- ja luonnonsuojelualueita, ja varikoista käytiin vilkasta keskustelua asukkaiden puolelta. Mediaa kiinnostivat kaavaprosessin aikana erityisesti Tallinna-tunnelin linjaus, Vartiosaari sekä länsisuunnan junayhteys uusine asemineen.
Ehdotusvaiheessa saimme yli 500 muistutusta, joka on paljon ja kertoo maakuntakaavan kiinnostavuudesta.
Historian kirjoihin jää myös maakuntavaltuuston kokous, jossa Uusimaa-kaava lopulta vahvistettiin. Maratonkokousta jatkettiin kaksi kertaa ja se kesti yhteensä lähes kuusitoista tuntia. Syy pitkään kokoukseen oli se, että valtuutetut innostuivat äänestämään 21 kertaa. Omat haasteensa kaavatyöhön toi samana vuonna alkanut koronapandemia, joka mylläsi vuorovaikutus-, etäkokous- ja äänestyskäytännöt uusiksi.
Harvinaista on myös se, että liitto itse valitti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös korkeimman hallinto-oikeuden lopullista päätöstä Helsingin seudun kaavasta voi pitää merkittävänä. Päätös on tehty vuosikirjaratkaisuna eli se toimii ennakkotapauksena muille vastaaville. Päätöksellään KHO linjasi, mikä kuuluu hallinto-oikeuden päätäntävaltaan ja mikä ei. Hallinto-oikeus oli siis ylittänyt toimivaltansa puuttuessaan maakuntakaavan sisältöön.
Katse tulevaan
KHO:n päätösten myötä Uusimaa-kaava sai lainvoiman. Virallinen kaavaprosessi on päättynyt, ja nyt alkaa kaavan varsinainen toteuttaminen. Kaavakokonaisuus toimii ohjeena alueen kuntien tarkemmille yleis- ja asemakaavoille sekä muulle alueiden käytön suunnittelulle.
Samalla suuntaamme katsetta jo tulevaan. Selvitämme, ovatko nykyiset maakuntakaavamme ajan tasalla tulevaisuuden muutoksia ennakoitaessa ja mitä uusia, maakuntakaavan kannalta kiinnostavia teemoja on noussut keskusteluun.
Tulevia kaavatarpeita kartoitamme kevään ja syksyn aikana erilaisten kyselyiden, kuntakierroksen ja tulevaisuustarkasteluiden avulla.
Esimerkiksi sidosryhmäkyselyn vastauksista ilmenee, että ilmastonmuutos ja luontokato sekä joukkoliikenteen kehittäminen nousevat edelleen niiden tärkeimpien haasteiden listalle, joita maakuntakaavallakin toivotaan ratkottavan. Näitä tulevia kaavatarpeita kartoitamme kevään ja syksyn aikana erilaisten kyselyiden, kuntakierroksen ja tulevaisuustarkasteluiden avulla.
Maakuntakaava on kartta tulevaisuuteen, ja sen ydin on yhdessä tekeminen. Kaavatyön aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä niin kuntien, muiden viranomaisten kuin Uudenmaan toimijoiden ja asukkaidenkin kanssa. Kiitos historiallisesta kaavakokonaisuudesta kuuluu siis meille kaikille!
Uusimaa-kaavan teemat lyhyesti
- Tiivistää Uudenmaan nykyistä yhdyskuntarakennetta keskuksissa ja joukkoliikenteen varrella tavoitellen kestävää, sujuvaa arkea ja saavutettavia palveluja.
- Mahdollistaa uusina ratalinjauksina Lentoradan, Espoo−Salo-oikoradan, idän suunnan radan sekä Helsinki−Tallinna-tunnelin.
- Sisältää raskaan raideliikenteen varikot, logistiikan merkittävät solmukohdat, kuten satamat ja lentoaseman, sekä laajat tuotannon ja logistiikan alueet kehityskäytävineen ja yhteyksineen.
- Määrittelee seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumista, laatua, mitoitusta ja ajoitusta.
- Sisältää suojelualueet, Natura 2000 -alueet, alueet yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun sekä viheryhteystarpeet osana laajempaa ekologista verkostoa.
- Osoittaa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, yhtenäiset metsätalousalueet ja geologiset muodostumat.
- Esittää teknisen huollon osalta valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeät energiansiirtoverkot sekä vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden.
- Uusiutuvista energiamuodoista käsitellään aurinkoenergiaa ja metsäbioenergiaa. Tuulivoimaratkaisut ovat voimassa neljännen vaihemaakuntakaavan mukaisina.
Ilona Mansikka
Kirjoittaja työskentelee kaavoituspäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.
Blogi
18.10.2024
Ilmastotyöhön, investointeihin ja innovaatiotoimintaan panostetaan naapurimaiden metropolialueilla
Tukholman seutu ja Uudenmaan alue ovat monessa mielessä varsin samankaltaisia. Lokakuun alussa Uudenmaan liiton aluekehittämisen ja -suunnittelun asiantuntijoita osallistui Tukholman seudun alueellisen kehittämissuunnitelman vertaisarviointiin paikallisen vastinparimme Region Stockholmin vieraana. Arviointi- ja vierailupyyntö Tukholman seudulle tuli eurooppalaisten metropoliseutujen Metrex-verkoston kautta.
Artikkeli
16.10.2024
Mari Siivola luotsaa Uudenmaan aluesuunnittelua: ”Kasvavalla maakunnalla on kaikki edellytykset menestykseen”
Kuntien kaavoituksen parissa pitkään työskennellyt Mari Siivola aloitti syyskuun alussa Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtajana. Hänen mukaansa kasvavalla ja kiehtovan monipuolisella maakunnalla on mahdollisuuksia mihin vain.