Siirry sisältöön
Haku
Ihmiset tutkimassa Uudenmaan maakuntakaavan karttaa.

Uusimaa-kaavan kokonaisuus katsoo 30 vuoden päähän

Uusimaa-kaava 2050 kattaa lähes koko Uudenmaan alueen. Sen aikatähtäin on vuodessa 2050, eli se kertoo, millaista maakunnan aluerakennetta tavoittelemme siihen mennessä. 

Uudenmaan ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 550 000 asukkaalla ja 290 000 työpaikalla. Uusimaa-kaavan päätavoitteet ovat

Uusimaa-kaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi ja joustavampi, mutta samalla myös fokusoidumpi. Innoittajana uudenlaiseen kaavakokonaisuuteen on ollut aiemmista kaavoista saatu palaute sekä toimintaympäristön muutoksiin varautuminen. 

Kaava on laadittu rinnakkain Uusimaa-ohjelman, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä Helsingin seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) suunnitelman kanssa. Tämä helpottaa ratkaisujen sovittamista yhteen. 

Uusimaa-kaava on resepti kakulle, josta riittää jaettavaa kaikille. Katso video!

Uusimaa-kaava sisältää kolme vaihemaakuntakaavaa 

Uusimaa-kaava 2050 on nimi maakuntakaavakokonaisuudelle, joka koostuu kolmesta oikeusvaikutteisesta kaavasta: Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Kaavat kattavat koko Uudenmaan 26 kunnan alueen lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jolle on tehty erillinen maakuntakaava

Seuduilla on omat oikeusvaikutteiset aineistonsa eli kaavakartta sekä siihen liittyvät merkinnät ja määräykset. Määräykset ovat sisällöltään samat kaikissa kaavoissa. Selostus, rakennesuunnitelma ja muut oikeusvaikutuksettomat asiakirjat ovat kaikille yhteiset.

Uusimaa-kaavassa kuuluu yhä vahvemmin seutujen ääni. Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan kaavatyötä ovat tukeneet alueiden päättäjistä koostuneet poliittiset ohjaustoimikunnat sekä seutujen asiantuntijaryhmät. Näin pääsimme entistä avoimempaan ja osallistavampaan kaavaprosessiin. 

Huomioithan, että tällä sivulla esitetään maakuntavaltuuston 25.8.2020 hyväksymä kaava-aineisto. Helsingin hallinto-oikeuden 24.9.2021 antaman päätöksen mukaisia muutoksia ei ole huomioitu kaava-aineistoissa.

Helsingin seudun kaavan alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.

Helsingin seudulla tärkeitä teemoja ovat muun muassa kansainväliset yhteydet, kasvuun varautuminen sekä viherrakenteen vaaliminen tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. 

Katso Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan karttaa (pdf)

Lisätietoa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta: Ilona Mansikka ja Jouni Suominen

Itä-Uudenmaan kaavan alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila.

Itä-Uudellamaalla tärkeitä teemoja ovat muun muassa keskusten elinvoimaisuus, sujuva liikkuminen ja monipuolinen elinkeinorakenne. 

Katso Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan karttaa (pdf)

Tutustu Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan merkintöihin ja määräyksiin (pdf)

Lisätietoa Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta: Mariikka Manninen

Länsi-Uudenmaan vaihekaavan alueeseen kuuluvat seuraavat kunnat: Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori ja Siuntio.

Länsi-Uudellamaalla tärkeitä teemoja ovat muun muassa sujuva liikenne, ainutlaatuinen miljöö sekä matkailun ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen.

Katso Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan karttaa (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan)

Tutustu Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan merkintöihin ja määräyksiin (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavasta: Heli Vauhkonen ja Suvi Silvennoinen

Rakennesuunnitelmassa suuret linjat 

Seutujen kaavojen taustavisiona toimii rakennesuunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna 2050.  

Uudenmaan rakennesuunnitelma. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen isompana!

Rakennesuunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisesti 

Tutustu myös näihin:

Selvitykset

Uusimaa-kaavan valmistelun tueksi on tehty lukuisia selvityksiä vuosina 2015–2019. Selvitykset on koottu alle teemoittain.

Tulevaisuustarkastelu

Uudenmaan tulevaisuutta vuoteen 2050 hahmotteleva tulevaisuustarkastelu pohjustaa sekä Uusimaa-kaavaa että Uusimaa-ohjelmaa. Alla olevat väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä tulevaisuusraati sukeltavat tarkastelun tuloksiin maankäytön ja maakuntakaavan näkökulmasta.

Väestö- ja työpaikkaprojektiot

Selvityksessä esitetään vaihtoehtoisia aluetalouden skenaarioita Uudenmaan näkökulmasta. Skenaarioiden perusteella on laadittu kunta- ja seututasoisia väestö- ja työpaikkaprojektioita, joiden eroja selittävät talouden, väestön ja työpaikkojen kasvunopeus sekä kasvun suuntautuminen Uudenmaan eri seuduille.

Tulevaisuusraati

Uudenmaan liitto kokosi eri alan asiantuntijoista koostuvan raadin täydentämään maakuntakaavan tulevaisuustarkastelua. Raatiin kuuluivat Sirkka Heinonen, Marketta Kyttä, Eeva Säynäjoki, Jari Niemelä, Vesa Kanninen ja Seppo Lampinen. Tulevaisuusraadin työn tulokset on kiteytetty artikkelikokoelmaan.

Teemojen kehityskuvat

Uusimaa-kaavan keskeisistä teemoista on laadittu tiiviit kehityskuvat, joissa tarkastellaan kunkin teeman kehitystä, nykytilaa ja tulevaisuutta sekä käsittelytapaa kaavassa. Kehityskuvia on kuusi: keskus- ja palveluverkko, energia ja ilmasto, elinkeinot ja kauppa, liikenne ja logistiikka, taajamat sekä ympäristön voimavarat ja vetovoimatekijät.

Väestö- ja työpaikkaprojektioiden arviointi

Selvityksessä arvioidaan vuonna 2017 julkaistujen väestö- ja työpaikkaprojektion toteutumisen ja kehityskulun todennäköisyyttä. Arviointi perustuu keskeisten alue- ja väestönkehityksen muutostrendien, Uudenmaan ja sen alueiden erityispiirteiden sekä väestönkehityksen eri osatekijöiden huomioimiseen.

MAL 2019

MAL 2019 -suunnitelma on Helsingin seudun kuntien ja HSL:n laatima yleispiirteinen näkemys seudun tulevasta maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä. Suunnitelmaa on tehty rinnakkain Uusimaa-kaavan kanssa, ja sen liikenteen osuus toimii pohjana Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan liikenneratkaisuille.

Itämeren aluesuunnittelun yhteinen visio

Analyysissa on tarkasteltu pohjoisen Itämeren alueen tulevaisuutta ja muodostettu yhteinen visio alueelle. Tavoitteena on ratkoa kaupunkiseutujen yhteisiä haasteita koordinoimalla aluesuunnittelua ja -politiikkaa. Analyysin on tehnyt METREX-verkosto (Network of European Metropolitan Regions), jossa Uudenmaan liitto on jäsenenä.

Alue- ja yhdyskuntarakennekartasto

Julkaisussa esitellään Uudenmaan maakuntaa teemakarttojen avulla. Julkaisussa kuvataan Uuttamaata alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta: miten väestö, työpaikat, rakennukset, liikenne ja vapaa-ajan alueet lomittuvat suhteessa toisiinsa, miten ne muodostavat verkostoja sekä missä ja minkälaisia tiivistymiä ne muodostavat.

Tilastoaineistot

Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä väestöön liittyviä tilastotietoja on koottu Tietoa Uudestamaasta -osioon.

Maankäytön mallinnusmenetelmä (IPM)

IPM on paikkatietopohjainen maankäytön mallinnusmenetelmä, joka etsii parhaat rakentamiseen soveltuvat alueet ympäristön ominaisuustietoihin ja valittuun liikennejärjestelmään perustuen. Selvityksessä tarkastellaan Tukholman IPM-suunnittelumallia. Esitteissä kuvataan, kuinka mallinnusta käytetään vertailuvaihtoehtojen tuottamiseen maakuntakaavoituksessa.

Etelä-Suomen kehityskäytävät

Etelä-Suomen aluetta yhdistää neljän merkittävän kehityskäytävän verkosto: Helsinki–Turku, Helsinki–Häme–Tampere, Helsinki–Lahti–Kouvola sekä Helsinki–Kotka. Kehityskäytäviä on tarkasteltu Uudenmaan näkökulmasta sekä kolmen eri teeman kautta, joita ovat ihmiset, yritykset ja ympäristö.

Asemanseudut

Selvityksessä avataan Uudenmaan asemanseutujen kehittämiseen liittyviä intressejä eri osapuolten kannalta. Tarkastelussa ovat valtion, kuntien ja yksityisen puolen toimintaa säätelevä lainsäädäntö ja tehtävät. Selvitys on osa Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan toteuttamisen edistämistä, mutta tarjoaa taustatietoa myös Uusimaa-kaavan hiilivapaan yhdyskuntarakenteen ja asemanseutujen suunnitteluun.

Hyvän asumisen työkalupakki

Hankkeessa tutkittiin asumista ja sen kehittämistä Uudellamaalla yhteistyössä kuntien, kiinteistö- ja rakennusalan sekä korkeakoulujen kanssa. Loppuraportin ensimmäisessä osassa käsitellään asumisen hintaa ja laatua, rakennusalan kilpailua sekä asumisen erilaistuvia tarpeita, toinen osa keskittyy täydennysrakentamiseen ja kolmannessa osassa pohditaan maakunnallisen toimijan roolia ja tehtäviä.

Rakennemallit

Rakennemallityössä hahmotellaan erilaisia aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityspolkuja. Lähtökohtana ovat olleet vuoteen 2050 ulottuvat väestö- ja työpaikkaprojektiot, joiden pohjalta Uudellemaalle on muovattu kolme erilaista tulevaisuuden kuvaa: keskittyvä, monikeskittyvä ja hajakeskittyvä malli. Työ toimii pohjana rakennekaavan valmistelussa.

Keskusten profilointi

Profilointityössä hahmotellaan Uudenmaan keskusten kokonaiskuva sekä vahvuudet, kehitystarpeet ja tulevaisuuden potentiaali. Pohjana on paikkatieto- ja tilastoaineistoja. Profilointia voidaan hyödyntää Uusimaa-kaavan keskus- ja palveluverkon kaavaratkaisussa sekä kuntien omassa kehittämistyössä.

Matkailun edistäminen

Matkailun teemasta on selvitetty, millaisia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muissa Etelä-Suomen maakunnan liitoissa on matkailun edistämiseksi käytetty ja miten ne ovat vaikuttaneet alueiden käyttöön ja kehitykseen sekä matkailutoimintoihin. Lisäksi on kartoitettu, mitä muita seudullisia keinoja matkailun edistämiseksi on käytetty sekä miten maakuntakaavoitus kytkeytyy näihin.

Matkailun aluerakenne -esiselvitys

Esiselvityksessä laadittiin Uudenmaan matkailun maankäytön nykytilakuvaus sekä alustavia ajatuksia kehittämisideoista tehtävän jatkotyön pohjaksi. Työssä esitetään nykyisten paikkatietoaineistojen ja toteutettujen työpajojen pohjalta kartalla alustavat tulokset Uudenmaan matkailun aluerakenteesta.

Matkailun aluerakenne

Työssä on kuvattu Uudenmaan matkailuvyöhykkeiden kehittämispotentiaali, luotu yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tulevaisuuden kehityskuva matkailun osalta sekä laadittu tiekartta tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkailukohteiden saavutettavuus otetaan huomioon tunnistamalla olennaisia yhteys- ja matkaketjujen kehittämistarpeita.

Kaupan palveluverkon kehitys

Kaupan palvelurakenteen selvityksessä on tuotettu tietoa Uudenmaan alueen kaupan menneestä ja tulevasta kehityksestä. Lisäksi selvi­tyksessä verrataan Uudenmaan toisen vaihemaa­kuntakaavan kaupan ratkaisua Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen maakuntakaavaratkaisuihin.

Kaupan palveluverkko

Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan palveluverkkoa, erityisesti vähittäiskauppaa. Kaupan tulevaan mitoitukseen vaikuttaa niin väestön kuin ostovoimankin kehitys. Palvelujen saavutettavuudessa keskeistä on liikkuminen kestävin kulkutavoin. Maakuntakaava ohjaa vain merkitykseltään seudullista kauppaa, muu kauppa osoitetaan kuntakaavoissa.

Selvitystä täydentää eri väestöennusteiden pohjalta tehty herkkyystarkastelu. Tarkastelun kautta on selvitetty vaikutukset kaupan mitoitukseen ja tiiviin pääkaupunkiseudun kaupan alueiden laadun ohjaamisen tarpeeseen. Herkkyystarkasteluun on tehty lisäksi jatkoselvitys koskien laaturajoittamattoman kaupan vaikutuksia keskustojen elinvoimaan.

Kaupan saavutettavuus

Työssä tarkastellaan vähittäiskaupan saavutettavuutta sekä kaupan että asiakkaiden näkökulmista. Saavutettavuutta arvioidaan kulkutavoittain, pääpainon ollessa kestävässä liikkumisessa eli kävelyssä, pyöräilyssä ja joukkoliikenteessä. Tarkastelu on tehty nykytilanteen ohella vuosille 2030 ja 2050.

Kaupan ja keskusten verkkokysely

Selvitys avaa vuonna 2018 tehdyn kaupan ja keskusten teemoihin liittyvän verkkokyselyn tuloksia. Kyselyllä kartoitettiin uusimaalaisten suosituimpia ostospaikkoja, mieluisimpia ostosympäristöjä, liikkumista ostoksille, arvoja ostoskäyttäytymisessä sekä asiointia nettikaupoissa.

Etelä-Suomen liikennekäytävien aluetalous

Selvityksen tarkoituksena on tuottaa pohjatieto, jonka perusteella voidaan määritellä toteuttamisjärjestys Etelä-Suomen kehityskäytävien liikenneinvestoinneille sekä työmarkkinoiden toimivuuden että ylimaakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien näkökulmasta. Vertailun kohteena on liikennehankkeiden vaikutus saavutettavuuteen ja aluetalouteen.

Etelä-Suomen liikennekäytävien logistiikka

Etelä-Suomen kehityskäytävät on selvityksessä priorisoitu ja profiloitu tavaraliikenteen ja logistiikan näkökulmasta. Tarkastellut käytävät ovat Helsinki–Turku, Helsinki–Lahti–Kouvola, Helsinki–Kotka, Helsinki–Tampere, Hanko–Hyvinkää–Porvoo ja Helsinki–Pori. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan yhteyksiä Pietariin ja Tallinnaan sekä erillistarkasteluna Turku–Helsinki–Vaalimaa/Vainikkala -liikennekäytävää.

Helsinki-Vantaan lentoasema

Selvityksessä on tutkittu Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä ja vaikutuksia Uudenmaan alueelle sekä aluetaloudelle nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi on kartoitettu lentoaseman luomat kehittämismahdollisuudet ja taloudelliset vaikutukset eri aluetasoilla sekä toisaalta lentomelun vaikutukset Uudenmaan maankäyttöön.

Saavutettavuusanalyysit (SAVU)

Saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) kuvataan Uudenmaan eri osien seudullista saavutettavuutta vyöhykkeiden avulla. Tavoitteena on tunnistaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta parhaat kehitettävät alueet. Menetelmä on peräisin Helsingin seudun 14 kuntaa kattavasta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (HLJ).

Helsinki–Tallinna-tunneli

Esiselvityksessä tutkittiin, onko Helsinki−Tallinna-tunneli teknisesti toteutettavissa, mitkä ovat sen taloudelliset kustannukset ja hyödyt ja kannattaako suunnittelua jatkaa. Työ oli osa Harjun maakunnan, Helsingin ja Tallinnan kaupunkien sekä Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia.

Uudenmaan liitto kumppaneineen selvitti EU-rahoituksella Helsinki–Tallinna-tunnelin toteutusmahdollisuuksia. Kaksivuotisessa FinEst Link -hankkeessa rautatietunnelia tutkittiin teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmista. Uusien teknologioiden haasteesta saatiin useita vaihtoehtoisia ideoita tunnelin toteutukseen.

Tietoa FinEst Link -hankkeesta on myös liiton päättyneiden hankkeiden sivulla:

Arviointiraportti pitää sisällään Tallinna-tunnelin FinEst Link -projektissa laadittujen vaikutusten arviointien koonnin sekä näitä arviointeja täydentävän arvioinnin alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Arviointi on laadittu maakuntakaavoitusta palvelevalla tarkkuustasolla.

Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus 

Selvityksessä tarkastellaan maakunnallisia henkilöliikenteen hankkeita ja niihin linkittyviä maankäytön hankkeita liikennekäytävittäin Uudenmaan näkökulmasta. Yhteenvedossa esitellään maakuntakaavoituksen näkemys hankkeiden toteutusjärjestyksestä maankäytön ja aluetalouden kannalta.

Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenne

Selvityksessä tutkitaan Porvoon ja Lohjan suuntien joukkoliikenteen kehittämistarpeita ennen mahdollisten ratahankkeiden toteutumista. Tarkasteltavana ovat reittivaihtoehdot, liikenteen sujuvuus, vaihtopysäkit ja terminaalit sekä niiden kytkennät pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelmiin ja -hankkeisiin.

Lentorata

Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle suunniteltu uusi kaksiraiteinen tunnelirata. Vaihtoehtona sille tutkitaan kahden uuden raiteen rakentamista Pasilan ja Keravan välille pääradan nykyisten raiteiden viereen. Selvityksissä vertaillaan hankkeita ja niiden vaikutuksia.

Tikkurila–Porvoo-rata

Selvityksessä tutkitaan Porvoon ja Tikkurilan välisen kaupunkiradan edellytyksiä. Uutta rataa varten on määritelty toteutuskelpoinen maastokäytävä, ja sen sisälle kolme eri ratalinjausta. Asemat olisivat Tikkurilassa, Söderkullassa, Kuninkaanportissa ja Porvoossa. Lisäksi on valittu yksi ratalinjaus, jonka hyötyjä, vaikutuksia ja kannattavuutta on arvioitu tarkemmin.

Helsingin seudun tieverkon luokitus

Työssä määritellään pääkaupunkiseudun tieverkolle yhtenäinen luokitus sekä suuntaa-antavat sanalliset palvelutasotavoitteet luokittain. Seudullisesti keskeisen tieverkon palvelutasoa arvioidaan muun muassa liikenneturvallisuuden, toimintavarmuuden, sujuvuuden ja maankäytön kehittämisen näkökulmista.

Kerava–Nikkilä-rata

Selvitys päivittää vuonna 2015 tehtyä Kerava–Nikkilä-radan henkilöliikenteen tarveselvitystä, tarkentaa lyhyen aikavälin bussivaihtoehdon suunnittelua ja tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa rataosan henkilöliikenteelle avaamisen vaikutuksista. Työ palvelee MAL 2019 -suunnitelmaa ja Uusimaa-kaavaa.

Itärata

Selvityksessä on vertailtu kolmea Itä-Suomen ja pääkaupunkiseudun välistä junayhteyttä nopeuttavaa ratalinjausta sekä muita keinoja nopeuttaa Itä-Suomen ratayhteyksiä. Raportin mukaan mikään kolmesta uudesta ratalinjauksesta (Lentoasema–Porvoo–Kouvola, Lentoasema–Porvoo–Kotka–Luumäki ja Lahti–Heinola–Mikkeli) ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Raportissa on esitelty lisäksi Kouvolan kautta kulkevan linjauksen laajempia vaikutuksia.

Raskaan raideliikenteen varikot

Uusi lähijunaliikenne Espoon suuntaan vaatii myös uuden junavarikon. Selvityksessä tutkitaan ja vertaillaan kolmea mahdollista junavarikon paikkaa rantaradalla. Yksi niistä sijoittuisi Espooseen (Mankki) ja kaksi Kirkkonummelle (Luoma ja Vuohimäki).

Helsingin Ilmalan nykyisen ratapihan kapasiteetti on jo lähes kokonaan käytössä. Selvityksessä tarkastellaan uusien junavarikkojen sijoittamista Keravalle ja Kirkkonummelle. Lisäksi tutkitaan ratojen kunnossapidon ja rakentamisen tarpeita rataosilla Helsinki–Riihimäki, Helsinki–Karjaa ja Helsinki–Lahti.

Rantaradan varikkoa koskevaan aineistokoosteeseen on kerätty maisemaan, kulttuuriympäristöön ja viheryhteyksiin liittyviä lähtötietoja kohdealueelta ja arvioitu mahdollisen uuden varikon suhdetta näihin. Tarkastelut on tehty suhteessa maakuntakaavan yleispiirteiseen suunnittelutasoon.

Ympäristö tarjoaa ihmiselle välttämättömiä voimavaroja, kuten happi, vesi ja ravinto. Luonnonvaroja hyödynnetään esimerkiksi energiantuotannossa ja raaka-aineiden lähteenä. Viherrakenne eli viheralueiden ja vesialueiden verkosto ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa monipuolisia hyötyjä ihmiselle. Vetovoimatekijöitä ovat muun muassa viihtyisä asuinympäristö, virkistysmahdollisuudet ja arvokas kulttuuriympäristö.

Luontoselvitykset

Luontotietoina on Uusimaa-kaavan valmistelussa hyödynnetty sekä maakuntakaavoitusta varten laadittuja luontoselvityksiä että muita luontotietojen lähteitä.

Alla on kaksi luontoselvitystä, joihin on koottu vuosina 2014–2019 Uudenmaan liiton tilauksesta tehdyt arviot luontokohteiden maakunnallisesta arvosta. Kohteiden arvo on määritelty luonnonympäristöjen arvottamisen kriteereillä (LAKU) sekä olemassa olevan luontotiedon että maastoselvitysten avulla.

Muista luontotietojen lähteistä voi tehdä tietopyynnön osoitteeseen: toimisto@uudenmaanliitto.fi. Kerro viestissä selkeästi, miltä alueelta haluat tiedot.

Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteerit

Kriteerit maakunnallisesti arvokkaille luonnonympäristöille on kehitetty aiempien maakuntakaavojen yhteydessä.

Ekologiset verkostot

Selvityksessä tunnistetaan uusin menetelmin (Zonation) Uudenmaan ekologisia verkostoja. Verkostot ovat hyvin toisiinsa kytkeytyneiden, ekologisesti arvokkaiden kohteiden muodostamia, ympäröivästä maisemasta erottuvia mosaiikkeja, joita tulee tarkastella kaavoituksessa ja luonnonhoidossa kokonaisuuksina. Työ päivittää ja laajentaa aiempia ekologisen verkoston selvityksiä.

Muut taustaselvitykset

Suuri osa ympäristön voimavaroja ja vetovoimaa kuvaavista tiedoista on koottu jo 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. 

Hiilineutraalisuuden edistäminen

Uudenmaan tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitetta on aikaistettu 15 vuodella, joten myös tiekartta on päivitetty. Tiekartta esittelee energiatehokkuuteen, energiantuotantoon ja liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä, jotka auttavat tavoitteen saavuttamisessa.


Selvityksessä tarkastellaan Uudenmaan metsien bioenergiapotentiaalia nyt ja tulevaisuudessa. Myös maakuntakaavan merkintöjen vaikutuksia puuntuotannon mahdollisuuksiin on kartoitettu. Lisäksi selvitys tarjoaa yleistä tietoa metsistä ja metsäbiotaloudesta. Bioenergian logistiikkaan liittyviä käyttö-, käsittely- ja varastopisteitä käsitellään vain yleisellä tasolla.

Energia ja ilmasto

Selvityksessä perehdytään Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöihin ja pohditaan keinoja hillitä päästöjä maakuntatasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään lähinnä viherrakenteen näkökulmasta. Lisäksi esitetään lähtökohdat energiahuollon käsittelylle Uusimaa-kaavassa.

Aurinkoenergia

Selvityksessä ja oppaassa tutkitaan keinoja edistää aurinkoenergian tuotantoa Uudellamaalla. Pääpaino on teollisen mittakaavan eli usean sadan kilowatin aurinkosähköjärjestelmissä, jotka sopivat esimerkiksi kunnan omiin kiinteistöihin tai teollisuusalueille. Lisäksi käsitellään aurinkoenergiaan liittyvän rakentamisen ohjaustarvetta ja -keinoja eri suunnittelutasoilla.

Tuulivoima

Tuulivoima oli teemana mukana Uusimaa-kaavan valmistelussa. Ehdotuksen lausuntovaiheessa maakuntahallitus kuitenkin päätti, että tuulivoimaa ei käsitellä Uusimaa-kaavan ehdotuksessa, vaan 4. vaihemaakuntakaavan neljä tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta Porvoossa ja Loviisassa jäävät voimaan.

Hiilitase

Raportissa tarkastellaan Uudenmaan hiilitasetta, eli biomassan ja maaperän hiilivarastojen arvioitua kokoa ja muutosnopeutta. Hiilinieluja ovat alueet, joilla varastot kasvoivat ja päästölähteitä alueet, joilla varastot pienenivät. Vaihtelu on alueellisesti pientä, mutta maakuntatasolla ja pitkällä aikavälillä kaikilla metsäalueilla on tarvetta turvata niiden kykyä toimia hiilinieluina.

Kilpilahden suuronnettomuusriskit

Kilpilahden teollisuusalue Porvoossa on Pohjoismaiden suurin öljyjalostamo- ja petrokemianteollisuuden kokonaisuus. Alueen teollisuuslaitokset käsittelevät, varastoivat, vastaanottavat ja lähettävät merkittäviä määriä vaarallisia kemikaaleja. Selvitykseen on päivitetty tiedot alueen suuronnettomuusriskeistä maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tueksi.

Ampumaradat

Ampumaratalain mukaisessa kehittämissuunnitelmassa kuvataan Uudenmaan ampumaratojen nykytilanne, ja arvioidaan niiden riittävyyttä asetyypeittäin ja alueittain. Lisäksi tunnistetaan maakunnalliset ampumaurheilukeskukset ja esitetään suosituksia ampumaratojen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Puolustusvoimien alueet

Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on käytössään lukuisia maa-alueita eri puolilla Suomea. Selvitykseen on koottu alueiden suunnittelun kannalta olennainen ja ajantasainen tieto maanpuolustustoiminnasta Uudellamaalla.

Kaava pääosin voimassa 

Uusimaa-kaava 2050 tuli pääosin voimaan 24.9.2021, jolloin Helsingin hallinto-oikeus antoi päätöksen kaavakokonaisuudesta tehdyistä valituksista. Suurin osa valituksista hylättiin.  

Uusimaa-kaavan vaiheet 

Kaikki maankäytön keskeiset teemat yhteen kokoavaa maakuntakaavaa valmisteltiin vuosina 2016−2020. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavakokonaisuuden 25.8.2020, ja maakuntahallitus päätti kaavojen voimaantulosta 7.12.2020.  

Helsingin hallinto-oikeus kielsi kuitenkin 22.1.2021 välipäätöksillään valtuuston hyväksymispäätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella. 24.9.2021 hallinto-oikeus totesi, ettei täytäntöönpanokieltoa ollut enää aihetta pitää voimassa hylättyjen valitusten osalta, ja kaavakokonaisuus tuli pääosin voimaan. 

Joitakin osia kaavoista kumottiin 

Hallinto-oikeus kumosi joitakin osia kaavoista. Valitusten perusteella kumottiin maakuntavaltuuston päätökset niiltä osin, kun päätöksillä oli kumottu aiempien maakuntakaavojen voimassa olleita luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueiden merkintöjä. Nämä aiempien maakuntakaavojen suojelumerkinnät jäivät siis voimaan.  

Lisäksi hallinto-oikeus kumosi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kaavamääräyksestä osan, joka koski vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajoja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. 

Uusimaa-kaavan voimassa olevat osat 

Uusimaa-kaavan kokonaisuudesta voimassa ovat 

Sivu päivitetty viimeksi: 10.5.2022