Innovaatioiden merkitys geopoliittisessa murroksessa oli käsittelyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa
Tulevaisuustutka-webinaarissa 11. syyskuuta keskusteltiin siitä, mitä geopoliittisen murroksen vaikutukset tarkoittavat Suomella ja Uudellemaalle. Asiantuntijapuheenvuoroissa käytiin läpi muun muassa tämänhetkistä tilannetta ja innovaatiopolitiikan tarpeita ja mahdollisuuksia.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa toi puheenvuorossaan esiin, että geopolitiikka tarvitaan väistämättä vahvemmin mukaan alueelliseen kehittämiseen ja innovointiin. Hänestä tärkeä on tunnistaa nykyiset riippuvuudet vaikkapa rahoituksen, omistajuuden ja arvoketjujen kautta.
– Alueellista resilienssiä tulee parantaa ja tarvitaan myös uutta innovaatiotoimintaa kestävyys- ja turvallisuusalan rajapinnassa. Näen, että tässä tulee uusia mahdollisuuksia puhtaalle teknologialle ja ratkaisuille EU:n sisämarkkinoilla, hän sanoi.
Kivimaa totesi, että vaikka meillä on käsillä akuutti turvallisuuskriisi, niin ei saa unohtaa ympäristö- ja ilmasto-ongelmia, koska ne vääjäämättä tuo tulevaisuudessa uusia turvallisuusriskejä ja ne vaikuttavat myös taloudelliseen kestävyyteemme.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa työskentelevä professori Veli-Pekka Tynkkynen kuvasi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän asemaa energia- ja teollisuusmurroksessa näiden suhteellisen aseman kautta esimerkiksi raaka-aineiden tai teknologian tuottajana.
Tarkastelu osoittaa selvästi myös EU:n riippuvuudet, esimerkiksi Kiinaan suhteessa puhtaaseen siirtymään. Toisaalta Venäjän ja Yhdysvaltojen mahdollinen yhteistyö fossiilisten energialähteiden saralla sekä suurvaltojen pakottavan kauppapolitiikan yleistyminen aiheuttavat isoja haasteita Euroopan Unionille. EU:n kehityksessä on nähtävissä kolmenlaista suuntaa ja riippuu sisäisestä koheesiosta millaiset ovat EU:n mahdollisuudet vaikuttaa.
Ajankohtaiseen teemaan syvennyttiin Business Finlandin rahoittaman CIPGeS-hankkeen kautta. Hanketta toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja Utrechtin yliopisto. Uusimaa on yksi CIPGeS -hankkeen tutkimusalue Suomessa.
Katso tilaisuuden tallenne
Tulevaisuustutka-webinaareissa syvennytään eri ilmiöihin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
29.9.2026
Uudenmaan tärkeimmät luvut nyt helposti yhdessä paikassa
Uudenmaan liiton uudistettu tilastopalvelu kokoaa yhteen keskeiset luvut maakunnan väestöstä, taloudesta, työmarkkinoista, matkailusta, päästöistä ja TKI-toiminnasta. Tilastoja voi tarkastella ja vertailla kunnittain tai koko maakunnan tasolla.
Uutinen
24.9.2026
Ruoka kiertoon! – Tervetuloa ruoan kiertotalouden afterworkeille 8.10.
Tervetuloa ruoan kiertotalouden afterwork-tilaisuuteen kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja ja tapaamaan alan toimijoita torstaina 8.10. Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampukselle.
Uutinen
23.9.2026
Vieraskielisen väestön määrä Uudellamaalla voi kaksinkertaistua vuoteen 2045 mennessä
Uudellamaalla asuvan vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan noin 339 500 henkilöstä noin 674 000 henkilöön vuoteen 2045 mennessä. Kasvu painottuu edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin.