Innovaatioiden merkitys geopoliittisessa murroksessa oli käsittelyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa
Tulevaisuustutka-webinaarissa 11. syyskuuta keskusteltiin siitä, mitä geopoliittisen murroksen vaikutukset tarkoittavat Suomella ja Uudellemaalle. Asiantuntijapuheenvuoroissa käytiin läpi muun muassa tämänhetkistä tilannetta ja innovaatiopolitiikan tarpeita ja mahdollisuuksia.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa toi puheenvuorossaan esiin, että geopolitiikka tarvitaan väistämättä vahvemmin mukaan alueelliseen kehittämiseen ja innovointiin. Hänestä tärkeä on tunnistaa nykyiset riippuvuudet vaikkapa rahoituksen, omistajuuden ja arvoketjujen kautta.
– Alueellista resilienssiä tulee parantaa ja tarvitaan myös uutta innovaatiotoimintaa kestävyys- ja turvallisuusalan rajapinnassa. Näen, että tässä tulee uusia mahdollisuuksia puhtaalle teknologialle ja ratkaisuille EU:n sisämarkkinoilla, hän sanoi.
Kivimaa totesi, että vaikka meillä on käsillä akuutti turvallisuuskriisi, niin ei saa unohtaa ympäristö- ja ilmasto-ongelmia, koska ne vääjäämättä tuo tulevaisuudessa uusia turvallisuusriskejä ja ne vaikuttavat myös taloudelliseen kestävyyteemme.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa työskentelevä professori Veli-Pekka Tynkkynen kuvasi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän asemaa energia- ja teollisuusmurroksessa näiden suhteellisen aseman kautta esimerkiksi raaka-aineiden tai teknologian tuottajana.
Tarkastelu osoittaa selvästi myös EU:n riippuvuudet, esimerkiksi Kiinaan suhteessa puhtaaseen siirtymään. Toisaalta Venäjän ja Yhdysvaltojen mahdollinen yhteistyö fossiilisten energialähteiden saralla sekä suurvaltojen pakottavan kauppapolitiikan yleistyminen aiheuttavat isoja haasteita Euroopan Unionille. EU:n kehityksessä on nähtävissä kolmenlaista suuntaa ja riippuu sisäisestä koheesiosta millaiset ovat EU:n mahdollisuudet vaikuttaa.
Ajankohtaiseen teemaan syvennyttiin Business Finlandin rahoittaman CIPGeS-hankkeen kautta. Hanketta toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto ja Utrechtin yliopisto. Uusimaa on yksi CIPGeS -hankkeen tutkimusalue Suomessa.
Katso tilaisuuden tallenne
Tulevaisuustutka-webinaareissa syvennytään eri ilmiöihin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Uutinen
3.6.2026
Eurooppa haluaa kaksinkertaistaa sirutuotannon – 13 000 uutta työpaikkaa Suomeen
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnell, korostaa, että kehitys avaa merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti Uudellemaalle. Alueella sijaitsevat Suomen keskeisimmät siruteollisuuden keskittymät.
Uutinen
21.5.2026
Tulevaisuustutkassa 21.5. käsiteltiin kulttuurin roolia osallisuuden vahvistamisessa ja kriisinkestävyydessä
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. toukokuuta puhuttiin kulttuurista, jolla on tärkeä rooli sekä osallisuuden vahvistamisessa että kriisinkestävyyden rakentamisessa.
Uutinen
12.3.2026
Sopeutumistoimet toteutettava nopeasti, monihyötyisesti ja oikeudenmukaisesti
Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhtenäistä toimintakehystä, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja ennakoimaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton tulevaan toimintakehykseen.
Blogi
9.3.2026
Ammattikorkeakoulujen vaikuttava TKI-toiminta tarvitsee riittävän rahoituksen
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) nojaa vahvasti ulkoiseen rahoitukseen. Vuonna 2024 kaikkien Uudenmaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämismenot olivat noin 48,5 miljoonaa euroa.