Jalotuksen syntytarina: Anna Evilän visiossa yhdistyy kiertotalous ja kestävyysajattelu
Kun Anna Evilä esitteli ideansa vuonna 2018 Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Ronnulle ja Sitran asiantuntija Sari Laineelle, vastaanotto oli innostunut. Kaupunki päätti osoittaa Keravan kartanon alueella sijainneen navettarakennuksen kiertotalouskeskuksen käyttöön. Perustamisrahoituksen mahdollistivat kaupunki ja Sitra.
Evilä itse työskenteli tuolloin kaupungin yhteisöllisyyden ja kaupunkiaktivismin edellytysten edistämisen projektissa kokemusasiantuntijana ja projektipäällikkönä. Kaupungin projektin jälkeen kiertotalouskeskuksen toiminta jatkui Evilän luotsaaman Jalotus ry:n muodossa.
Usein uuden kokeilun käynnistämiseen riittää, että kaupungin sisällä on edes yksi vaikuttava henkilö, joka on valmis kokeilemaan uutta.
Jalotuksen synnyn taustalla oli Evilän halu tuoda yhteen kiertotalouden toimijat ja kestävyydestä kiinnostuneet ihmiset. Ajatuksena oli, että kestävä elämä ja arjen kiertotalous tarvitsevat käytännön esimerkkejä ja mallinnuksia. Tänä päivänä Jalotus on kasvanut toimimaan paikallisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti.
Evilä on kiitollinen siitä, että kaupunki osoitti rohkeutta ja luottamusta ideaa kohtaan. Hänen mukaansa selkeän vision laatiminen on tärkeää missä tahansa kokeilussa.
− Visio toimii kaupungin suuntaan viestiessä, ja sen avulla voi osoittaa, että toiminta on linjassa kaupungin tulevaisuuskuvan kanssa. Innostava visio saa mukaan myös vapaaehtoiset ja muut kansalaistoimijat.
Kokeilukulttuuri mahdollistaa kehittämisen
Evilän mukaan kaupunkiorganisaatioiden sisällä tarvitaan kokeilumielisyyttä. Usein uuden kokeilun käynnistämiseen riittää, että kaupungin sisällä on edes yksi vaikuttava henkilö, joka on valmis kokeilemaan uutta.
− Luottamusta tarvitaan siinä mielessä, että kaupungin sisällä oivalletaan, ettei kokeilua tarvitse ymmärtää kokonaisuudessaan, tai ettei kokeilun tarvitse aina onnistua. Riittää, että idea ymmärretään tarpeeksi hyvin luottaakseen siihen ja antaakseen sen käynnistyä. Kokeilulle asetetaan toki raamit, Evilä lisää.
Hän korostaa myös kolmannen sektorin toimijoiden ketteryyttä.
− Kolmannen sektorin toimijat ovat hyviä kokeilukumppaneita, sillä niiden organisaatiot ovat usein hyvin joustavia ja nopeita toimimaan. Voitettavaa on paljon enemmän kuin hävittävää, ja epäonnistuneissakin kokeiluissa häviää eniten vain aikaa, Evilä rohkaisee.
Jatkuvuus ei ole itsestäänselvyys
Vaikka kolmannen sektorin toimijat ovat usein joustavia ja lyhyessä ajassa saatetaan toteuttaa useampi projekti, aiheuttavat eroavat aikakäsitykset kunnan ja yhdistyksen välillä toisinaan haasteita.
Evilän mukaan pienelle yhdistykselle vuosi on pitkä aika, kun taas kaupungin voi olla vaikea ehtiä edes reagoimaan kaikkeen vuoden sisällä. Päätöksenteolle ei ole pikaväyliä.
− Itse haluaisin saada varmuuden siitä, jatkuuko toimintamme ensi vuonna Keravan kartanolla vai ei. Pitääkö yrittää ottaa kaikki irti nyt, jos toiminta loppuu pian? Vastauksia ei saa nopeasti, Evilä pohtii.
Vaikka Jalotus on toiminut Keravan kartanon alueella jo vuodesta 2018 lähtien, sen tulevaisuus on epävarma. Nykyinen vuokrasopimus päättyy vuoden 2025 lopussa, ja Keravan kaupunki aikoo järjestää avoimen kilpailutuksen kartanon alueelle.
Tällä hetkellä monet kolmannen ja neljännen sektorin toimijat ovat vailla omaa ’kotipesää’ kaupungin sisällä.
− Kilpailutus voi olla hyväkin asia, sillä se pakottaa kaupungin päättämään, miten aluetta tulevaisuudessa halutaan käyttää ja millaisia toimijoita sinne halutaan. Tämä mahdollistaa pitkäaikaisten vuokraussopimusten teon, jos toimija on oikeankaltainen, Evilä sanoo.
Tällä hetkellä moni kysymys on kuitenkin vielä avoinna.
− Kilpailutuksen yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Tai edes se, myydäänkö rakennukset kilpailutuksessa vai vuokrataanko ne. Ostohinta ei voi olla kovin suuri, mutta korjausvelka on, Evilä summaa.
Hänen mielestään pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi kaupungin tulisi miettiä, miten uudenlaiset yhteisötoimijat sopivat osaksi kaupungin rakenteita. Tällä hetkellä monet kolmannen ja neljännen sektorin toimijat ovat vailla ’kotipesää’ kaupungin sisällä. Perinteisesti kotipesä löytyy kulttuuri-, sosiaali-, liikunta- ja nuorisoyhdistyksille.
− Jos Jalotuksella olisi kotipesä ympäristöpalveluiden tai vaikka kuvitteellisten yhteisöllisyyspalveluiden alla, kaupungin sisällä olisi helpompi ymmärtää, millainen vaikuttavuus työllämme on, ja millaisia palveluita kaupunkiin tuotamme. Tällä hetkellä keskustelemme asioista kaupungin tilojen vuokraajan kanssa, Evilä toteaa.
Hänen mukaansa moni virkamies ja poliitikko onneksi ymmärtää, että toiminnan vaikuttavuus ulottuu paljon vuokranmaksua pidemmälle. Mutta eivät kaikki.
Tie toimivampaan yhteistyöhön
Evilä muistuttaa, että kunnilla on paljon tyhjillään olevia rakennuksia, joiden käytön suunnitteleminen voisi tapahtua yhteisöjen ja poliittisten päättäjien yhteistyönä.
− Olisi hyvä, jos kunnalla olisi selkeä ajatus, millaiseen toimintaan se toivoisi tyhjillään olevia tiloja käytettävän, ja kun on, se kutsuisi toimijat suunnittelemaan niiden käyttöä kanssaan, laatisi ehdot ja osoittaisi mahdollisuudet.
Tyhjien rakennusten käyttö hyödyttäisi Evilän mukaan kaikkia osapuolia enemmän kuin tilojen pitäminen tyhjillään, ja järjestely voisi olla myös väliaikainen.
Hänen mielestään jokaisen kolmannen sektorin toimijan kannattaa jollain tasolla tietää ja ymmärtää, miten kunnallinen päätöksentekoprosessi toimii, jotta sillä on edellytyksiä edistää omaa asiaansa.
− Minullekin on ollut etua siitä, että olen ollut aiemmin sekä kaupungilla töissä että kaupunginvaltuutettuna. Jos en yhtään tietäisi, miten homma kaupungin sisällä toimii, Jalotuksen toiminta olisi mennyt seinään jo aikoja sitten, Evilä naurahtaa.
Jos en yhtään tietäisi, miten homma kaupungin sisällä toimii, Jalotuksen toiminta olisi mennyt seinään jo aikoja sitten.
Evilä ei itsekään ennen ymmärtänyt täysin kolmannen sektorin yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta.
− Helposti ajatellaan, että yhdistystoiminta on sellaista harrastelijoiden puuhastelua. Nyt tiedän, että kansalaisyhteiskunta on yksi demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista.
Evilä pohtii, miten julkisen sektorin toimija voisi oivaltaa paremmin kolmannen sektorin laajan toimintakentän, eri yhdistysten merkityksellisyyden sekä arvon kaupungin palveluiden tuottajana. Lopuksi hän kannustaa proaktiivisuuteen.
− Jos jokin asia on pielessä ja sinulla on idea ratkaisuksi, tee asialle jotain! Ei kannata odottaa, että joku muu tulee ratkaisemaan sen.
Jalotus
Suomalainen kestävää elämäntapaa edistävä liike, kokeilukeskus ja kestävän elämäntavan kehittäjä. Yhdistyksen toimipiste sijaitsee Keravan kartanon alueella, lisäksi se toimii valtakunnallisesti sekä kansainvälisissä verkostoissa.
Jalotus on ollut tiiviisti mukana myös Uudenmaan liiton koordinoimassa We make transition -hankkeessa, jonka tavoitteena on tiivistää julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan yhteistä kestävyystyötä.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Artikkeli
28.4.2025
We make transition -hankkeessa laadittiin kaikille avoin sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin toimintamalli
Vuonna 2024 päätettiin teettää pienimuotoinen kokeilu, jonka We make transition -hankkeen kohderyhmät valitsivat. Äänestyksen voitti sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin teettäminen kansalaisyhteiskunnan toimijalle.
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.