Kaikki muovi kiertää -hanke on luonut uutta suuntaa ja toimintatapoja
Mia Johansson työskentelee kiertotalouden asiantuntijana Espoon kaupungilla. Viimeiset vuodet hän on keskittynyt Kaikki muovi kiertää -hankkeen projektipäällikön tehtäviin.
Kaikki muovi kiertää – aluekokeiluilla käytäntöön -hankkeessa kehitetään muovin kierrättämisen tietotaitoa ja liiketoimintamalleja yhdessä useiden Uudenmaan ja Päijät-Hämeen muoviosaajien kanssa. Hanketta koordinoi Espoon kaupunki ja se on jatkoa vuonna 2018 alkaneelle Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudelle.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Olen ollut nyt viisi vuotta Espoon kaupungilla ja tällä hetkellä työni painottuu pitkälti muovin kiertoon. Koulutukseltani olen kauppatieteilijä, ja minulla oli jo opiskeluaikoina vahva tunne, että haluan työskennellä kestävyysteemojen parissa.
Olen ollut vuosien varrella kolmessa eri projektissa kiertotalouteen liittyen, joista kaksi on keskittynyt muoviin. Aloitin työni Kieppi-nimisessä hankkeessa, joka oli kattava lähestymistapa kiertotalouteen erityisesti kaupunginosien näkökulmasta. Tuolloin kiertotalouden kehittäminen kaupunkitasolla oli vielä alkumetreillä. Kiepin jälkeen tieni on vienyt muovin kierron suuntaan.
Mitä Kaikki muovi kiertää -hanke tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Muovin kierto ja kiertotalous vähentävät tarvetta ensiömuoville. Näin vähennetään päästöjä ja riippuvuutta fossiilisista tai fossiiliperäisistä raaka-aineista, mitä käytetään paljon muovin raaka-aineena. Tälläkin hetkellä noin kymmenes fossiilisen öljyn tuotannosta menee muovin valmistukseen.
Muovin kierrätysasteen nosto edellyttää niin parempaa lajittelua, muovin tehokkaampaa käsittelyä kuin lisää uusiokäyttöön soveltuvaa hyvälaatuista materiaaliakin. Kaikki muovi kiertää -hankkeessa olemme edistäneet näitä asioita laajasti erilaisilla kokeiluilla, selvityksillä ja piloteilla.
Olemme selvittäneet muovin kierron nykytilaa verrattuna ensimmäisen Kaikki muovi kiertää -hankkeen käynnistymisvuoteen 2018 ja suunta on positiivinen. Erilliskerätyn muovin määrä on noussut vuoden 2018 13 prosentista 17 prosenttiin vuonna 2022. Muovin todellinen kierrätysaste on puolestaan kasvanut viiden vuoden aikana 9 prosentista 11 prosenttiin.
Mikä hankkeessa on juuri nyt ajankohtaista?
Hanke päättyy lokakuun lopussa, joten pidimme syyskuussa päätöstilaisuuden, jossa kävimme läpi hankkeen tuloksia sekä sitä, miten työ muovin kierron ja kiertotalouden edistämisen parissa jatkuu hankkeen kahdeksalla eri osapuolella. Tulossa on muun muassa paljon tutkimushankkeita, esimerkiksi kemialliseen kierrätykseen liittyen. Kemiallinen kierrätys potentiaalinen kierrätystapa muoveille mekaanisen kierrätyksen rinnalla.
Espoon kaupungin osalta meillä jatkuu työ aluekehittämisen kautta. Espoon Kiviruukkiin kehitetään tunnettuudeltaan Otaniemen veroista kiertotalouden keskittymää erityisesti tekstiilin ja muovin kiertotalouden sekä kestävän ruokajärjestelmän innovaatioiden, liiketoiminnan ja osaamisen kasvualustaksi. Tällä hetkellä Kiviruukissa sijaitsee esimerkiksi VTT:n bio- ja kiertotalouden tutkimuslaitos.
Millaista yhteistyötä olette toteuttaneet?
Hankkeen puitteissa on tehty paljon erilaista yhteistyötä ja se onkin ollut yksi antoisimmista asioista vuosien varrella. Koska Espoon kaupungilla ei luonnollisesti ole muovitutkimuksen taustaa, on ollut opettavaista päästä työskentelemään tutkimusorganisaatioiden ja muihin muoviin perehtyneiden organisaatioiden kanssa. On myös hienoa, miten olemme tavoittaneet erilaisia muovialan tai muoviin liittyviä yrityksiä, joita olemme pystyneet auttamaan erilaisten kokeilujen kautta.
Mikä on ilahduttanut tai mistä olet tullut erityisen iloiseksi tämän hankkeen aikana?
Olen todella iloinen siitä, miten olemme pystyneet yhdistämään voimat usean muun hankkeen kanssa. Muovin kiertoon liittyviä hankkeita on tällä hetkellä paljon ja yhteistyö on ollut luontevaa, koska on meillä on samat tavoitteet ja sama yleisö. Olemmekin pystyneet järjestämään yhdessä esimerkiksi useita tapahtumia. Yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistamme on ollut Uudenmaan kiertotalouslaakso.
Myös yhteistyö pienten ja keskisuurten yritysten kanssa on ollut erittäin onnistunutta. Yritykset ovat lähestyneet meitä apua tarvitessaan, joten olemme pystyneet aidosti palvelemaan markkinan tarpeita ja toiveita.
Yksi esimerkki tästä on yritys, joka on kehittänyt keinon kierrättää styroksimuovia eli EPS-muovia. Styroksi on erityisen haastavaa, koska palat ovat isoja mutta kevyitä, joten niiden kuljettaminen raskaalla liikenteellä synnyttää runsaasti päästöjä. Yritys on kehittänyt laitteen, joka tiivistää styroksin lämmön ja paineen avulla muutamaan prosenttiin alkuperäisestä tilavuudesta. Yritys etsi pilottikohdetta eurooppalaiselle asiakkaalleen, joka halusi ostaa kierrätettyä styroksimuovia. Hankkeemme kautta he löysivät kalatukun, jonka kalalaatikoita on päästy tiivistämään, ja ensimmäinen erä kierrätettyä styroksia on jo lähtenyt maailmalle.
Tarkoitus on, että tällaisia kokeiluja voidaan laajentaa ja skaalata niin, että niistä tulisi valtavirtaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki kokeilut jatkuvat jollain tapaa. Kaiken tarkoitushan on luoda uutta suuntaa ja uusia toimintatapoja.
Mitä muuta haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Kannattaa nojautua verkostoihin ja yhteistyön voimaan. Niin tavoitetaan oikeat ihmiset ja saadaan laajemman yleisön huomio. Esimerkiksi yrityspuolella on niin paljon menoja ja kilpailua, että yhteistyö on ollut korvaamaton keino luoda kiinnostavaa sisältöä ja näin tavoittaa oikea yleisö.
Kaupunkinäkökulmasta ilmastotyö tai tarvittava muutos ei pysähdy kaupungin rajalle. Koska meillä Uudenmaan toimijoilla on niin paljon yhteistä, on luontevaa työskennellä koko alueena kohti yhteisiä tavoitteita.
Lisätietoja:
Tutustu myös näihin
Uutinen
13.11.2024
Pääkaupunkiseudulle haetaan uusia kasvu- ja innovaatioliiketoimintaa edistäviä EAKR-hankkeita
Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimusta toteuttava EAKR-rahoitushaku on avoinna 15.1.2025 asti. Etsimme rahoitettavaksi hankkeita, joilla parannetaan tutkimus- ja innovointivalmiuksia, kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, digitalisaation hyödyntämistä sekä PK-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Rahoitusta on jaossa 2 670 000 euroa.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.