Kansanedustajat: Pääkaupunkiseudun haasteet haltuun yhteistyöllä hallituksen kanssa
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta käsitteli 20.1. pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita varapuheenjohtaja Tiina Elon (vihr.) johdolla. Kansanedustat vaativat uudelta hallitukselta lisää aloituspaikkoja koulutukseen ja keinoja segregaation pysäyttämiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hallituksen ja pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämistä.
Yhteistyö on tärkeää kaupunkien talouden, kasvun ja investointikyvyn vahvistamiseksi sekä osaamisen, korkeakoulutuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseksi ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Kuten hallitusohjelmatavoitteissa kiteytetään, pääkaupunkiseutua tarvitaan koko Suomen menestyksen rakentamisessa.
Pääkaupunkiseudun tavoitteet neuvottelukunnalle esitellyt Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toi esiin seudun väestörakenteen haasteet. Pääkaupunkiseudulla asuu 22 prosenttia Suomen väestöstä, 24 prosenttia Suomen nuorista ja puolet Suomen vieraskielisistä. Pääkaupunkiseutu kasvaa noin kahdellakymmenellä tuhannella asukkaalla vuosittain, ja kasvusta 80 prosenttia koostuu vieraskielisistä.
Opiskelupaikkoja suhteellisesti vähiten
Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla on väkilukuun nähden vähiten opiskelupaikkoja verrattuna Suomen muihin alueisiin. Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) nosti esiin korkeakoulujen aloituspaikkamäärien tarpeen. Muualla Suomessa osa aloituspaikoista jää täyttämättä, kun Uudellamaalla vain osa halukkaista pääsee omalle alueelleen opiskelemaan.
Uudeltamaalta lähdetäänkin usein ulkomaille opintojen perässä, mikä lisää väestökatoa ja aivovuotoa. Tähän tarvitaan muutos ensi hallituskaudella, kokouksessa todettiin. Opiskelun aloituspaikkoja tulee keskittää sinne, missä väestö kasvaa ja työvoimapula on suurin.
Erityisen paha tilanne on varhaiskasvatuksessa. Koulutetusta työvoimasta on jo nykyisellään 2 000 hengen vaje. Ritva Viljanen korosti varhaiskasvatuksen keskeistä roolia jo kielen oppimisenkin näkökulmasta. Hän painotti tilanteen vaativan yhteisponnisteluja valtion ja kuntien kesken.
Alueellista eriytymiskehitystä hillittävä
Edustaja Pia Lohikoski (vas.) kysyi miten tulevan hallituksen ohjelma voisi tukea kuntia segregaation hillinnässä. Pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteissa edellytetään kansallista tukea kaupunkien alueellisen eriytymiskehityksen estämiseksi. Keinoina tähän nähtiin muun muassa varhaiskasvatuksen, kieliopetuksen ja työllisyystoimien resursointi. Jatkuvaa ”hankehumppaa” kritisoitiin ja toivottiin siirtymistä riittävän perusrahoituksen malliin.
Myös yhteistyöhön juuri käynnistyneiden hyvinvointialueiden ja kaupunkien välillä kaivataan askelmerkkejä tulevalla hallituskaudella. Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula nosti esille, että oppilashuollon terveydenhoitajat ja koulupsykologit tulisi siirtää takaisin kuntien järjestämis- ja toteutusvastuulle.
Neuvottelukunta totesi, että tulevalla hallituskaudella ei riitä, että hallitus informoi kuntia, vaan on siirryttävä dialogiin ja yhteiseen kehittämiseen sekä molemminpuoliseen tavoitteenasetantaan.
Ritva Viljanen peräänkuulutti valtiolta metropolipolitiikkaa ja yhtenäiskuntamallista luopumista. Kuntien ongelmat ovat erilaisia ja vaativat erilaisia vastauksia.
– Isojen kaupunkien osalta on siirryttävä normiohjauksesta kumppanuuteen, Viljanen vaati.
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2024
Koheesiopolitiikan vaikuttavuus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui eduskunnassa 3.12. Kokouksen aiheena oli koheesiopolitiikan tulevaisuus Etelä- ja Länsi-Suomen näkökulmasta katsottuna. Puhetta johti neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eemeli Peltonen (sd).
Uutinen
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.