Kestävämpi ruokatarjonta yleistyy tapahtumissa – Provinssissa muuttui etenkin kysyntä
Ruokavalinnoilla on suuri vaikutus tapahtumien kestävyyteen. Kolmannes maailman ilmastopäästöistä linkittyy ruokaan ja sen tuotantoon(Siirryt toiseen palveluun), ja niistä lähes 60 prosenttia syntyy lihantuotannossa(Siirryt toiseen palveluun). Vastuullinen toimija ei voi myöskään ohittaa teollisen eläintuotannon eläimille aiheuttamaa kärsimystä. Kestävämmät ruokavalinnat väliaikatarjoiluissa, avajaisissa tai festivaalikojujen tarjonnassa ovat yksinkertainen keino vähentää tapahtuman haittavaikutuksia.
Kestävämpi ruokatarjonta on yleistynyt viime vuosina. Helmikuussa 2024 julkisuuteen levisi tieto, että Provinssi ryhtyy antamaan alennusta ruokamyyjille, jotka eivät tarjoa punaista lihaa tai joiden valikoimassa on vain kasvispohjaista tai vegaanista ruokaa. Provinssissa ruuanmyyntipaikan hinta on 22 prosenttia liikevaihdosta: kestävämmät raaka-aineet laskevat hintaa 1–3 prosenttiyksikköä. Uutisoinnista ja somereaktioista ei puuttunut paisuttelua ja draamaa, mutta nettikuohunta ei vaikuttanut itse tapahtumaan, ainakaan kielteisesti. Provinssi teki kesällä 2024 kaikkien aikojen yleisöennätyksensä yli 85 000 kävijällä.
– Suuri osa keskustelijoista oli sellaisia, jotka eivät ole käyneet Provinssissa koskaan tai ainakaan pitkään aikaan. Se, että ilmastoasiat kiinnostavat meitä, selkeästi kiinnostaa uusia kävijöitä, vaikka festivaalien merkittävin sisäänheittäjä on ohjelma, sanoo Provinssin festivaalijohtaja Ville Koivisto.
Hinnoittelun tavoitteena oli kannustaa myyjiä tutkimaan vaihtoehtoja ja siirtymään kestävämpiin raaka-aineisiin. Muutoksen ja julkisuuden myötä myyjiksi haki jonkin verran uusia toimijoita ja Provinssin ruokatarjonta monipuolistui. Aiempina vuosina yleisöltä on tullut palautetta, että kasvis- ja vegaanivaihtoehtoja saisi olla enemmän.
– Saimme paremmat pisteet yleisötutkimuksessa ruuan monipuolisuudesta. Kysyntä on kasvussa ja on tärkeää tarjota vaihtoehtoja. Lihansyöjille on ollut aina paljon vaihtoehtoja ja niin oli nytkin, Koivisto toteaa.
Tarjontaa suurempi muutos tapahtui kysynnässä. Kesän 2024 Provinssissa naudanlihan suhteellinen myynti laski selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas kana- ja vegaaniruokien menekki kasvoi. Provinssissa myytiin noin 60 000 lämmintä ruoka-annosta, joiden yhteenlaskettu hiilikuorma on arviolta 140 000 kg CO2. Myydyn annoksen keskimääräinen hiilikuorma on noin 2,33 kg CO2, mikä on lähes 0,6 kg vähemmän kuin vuonna 2023. Ruualla on merkitystä: kestävämpien valintojen ansiosta tapahtuman ruokamyynnistä aiheutuvat päästöt jäivät arviolta 36 000 kg CO2 pienemmiksi.
– Ajattelen, että festivaalien rooli on merkittävä, jos pystymme tuomaan ihmisten lautasille sellaista, mitä he eivät arjessa testaisi ja jos sitä tulee jatkossa syötyä edes satunnaisesti. Sillä, että sekasyöjä valitsee entistä useammin kasvisannoksen, on iso kerrannaisvaikutus, Koivisto pohtii.
Maailma kylässä -festivaali siirtyi sujuvasti kasvisruokaan
Helsingin Suvilahdessa järjestettävä Maailma kylässä -festivaali siirtyi kesällä 2024 kokonaan kasvispohjaiseen ruokatarjontaan eli kielsi lihaa, kanaa ja vedeneläviä sisältävien ruokien myynnin. Myyjävalinnoissa painottuvat myös vegaanista, luomua ja lähiruokaa tarjoavat toimijat. Lisäksi myyjät sitoutuvat korvaamaan tavanomaisia raaka-aineita vastaavilla Reilun kaupan tuotteilla.
– Kasvisruokalinjausta oli mietitty useampi vuosi, ja edellisenä kesänä yleisöltä tuli paljon palautetta siitä, että miten meillä yhä myydään liharuokia, vaikka olemme kestävän kehityksen festivaali, kertoo viestintäpäällikkö Nelli Korpi.
Linjauksen julkistaminen herätti huomiota: mediakiinnostus oli sävyltään positiivista, somessa tuli suitsutusta mutta myös kitkerää palautetta, joka ei kuitenkaan näkynyt festivaaleilla. Osa ruokamyyjistä suhtautui aluksi epäillen, mutta useimmat pitivät uudistusta hyvänä.
– Viestintä ja tuki olivat tärkeitä. Korostimme myyjille, että pidämme linjauksesta kiinni. Myyjille oli tarjolla infopaketti sekä hygienia- ja kasvisruokakoulutusta. Ilmaiset koulutukset ovat olleet suosittuja ja kiiteltyjä, Korpi sanoo.
Kesällä 2024 ruokamyyjien määrä ja kirjo pysyivät edellisten vuosien tasolla. Tapahtumassa oli 46 ruokamyyjää, joista neljännes tarjosi vain vegaanisia annoksia. Maailma kylässä -festivaalin 45 000 kävijää pääsivät nauttimaan niin tiibetiläisen, senegalilaisen, vietnamilaisen, espanjalaisen kuin suomalaisenkin keittiön mauista. Kävijäkyselyssä palaute oli kiittävää: 87 prosenttia kertoi kasvispohjaisen ruokatarjonnan kiinnostavan paljon tai erittäin paljon ja yhtä moni ilmoitti aikovansa maistella maailman keittiöiden antimia tapahtumassa.
Festivaaleilla kestävämmät ruokavalinnat alkavat olla valtavirtaa. Flow ja Sideways rajasivat liha- ja kanaruuat tarjontansa ulkopuolelle vuonna 2022. Kasvis- ja vegaaniruokaa tarjoavat toimijat saavat alennusta myyntipaikasta myös ainakin Ilosaarirockissa, Weekendissä ja Ruisrockissa, joka aloitti käytännön ilman kohua jo vuonna 2019. Lisäksi yhä useampi festivaali, kuten Tuska, Provinssi, Flow ja Maailma kylässä, edellyttää kaikilta ruokamyyjiltään vähintään yhtä vegaanista vaihtoehtoa.
Kirjoittaja: Saana Katila
LuoTo-hanke
Artikkeli kuuluu luovien alojen kestävyysmurrosta vauhdittavan LuoTo-jatkohankkeen julkaisemaan kestävyysteemaisten artikkelien sarjan. Jatkohanke rahoitetaan vuosina 2024–2025 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuella, joka on Euroopan Unionin rahoittama – NextGenerationEU.
Lisätietoja:
Jaana Eskola
Projektipäällikkö
jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi
Luovat alat, ilmastonmuutos, LuoTo-hanke
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.