Korona vaurioittanut Uudenmaan nuorten työllisyyttä
Koronan vaikutukset osuvat etenkin uusimaalaisiin nuoriin. Erityisesti alle 25-vuotiaiden työllisyystilanne on heikentynyt pääkaupunkiseudulla. Nuorten työllisyystilanteessa on kuitenkin vaihtelua Uudenmaan kunnissa.
Juuri julkaistun Helsinki Graduate School of Economicsin Uudenmaan tilanneraportin mukaan erityisesti alle 25-vuotiaat ovat palkkasummassa kokeneet jyrkimmän laskun ja erityisesti Uudellamaalla. Palkkasumma kuvaa työntekijöille maksettuja bruttopalkkoja.
Muualla Suomessa pääsääntöisesti yli 25-vuotiaiden palkkasumma on kasvanut, poikkeuksena on 50–54-vuotiaat. Uudellamaalla palkkasumma on kasvanut vasta yli 30-vuotiailla, samoin poikkeuksin.
Nuorten työllisyyskehitys Uudellamaalla vaihtelee kunnittain
Eri ikäluokkien palkkasumman muutokset vaihtelevat kunnittain, kun verrataan vuosien 2019 ja 2020 tietoja. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on jyrkkä pudotus alle 25-vuotiaiden palkkasumman osalta ja se hieman lievenee alle 25–29-vuotiaissa kääntyen tätä vanhemmissa hienoiseen nousuun. Alle 25-vuotiaiden osalta kehitys on poikkeuksellisesti lievästi positiivista joissakin Uudenmaan kunnissa, kuten Mäntsälässä, Karkkilassa, Hangossa ja Askolassa.
Tammikuun 2019 ja 2021 palkkasummia vertailtaessa alle 25-vuotiaiden tilanne on edelleen jakautunut pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien jyrkästä pudotuksesta muun Uusimaan kunnittain vaihteleviin ja jopa positiivisiin lukuihin, kuten Karkkilassa, Mäntsälässä tai Vihdissä. Useassa kunnassa on havaittavissa lievää tilanteen paranemista 25–29-vuotiaiden ikäryhmästä tätä vanhempiin ikäryhmiin.
Työllisten määrä on laskenut Uudellamaalla
Tilanneraportin mukaan Uudellamaalla tammikuun 2021 palkkasumma oli vuoden 2020 tasoa alempana, mutta helmikuussa tavoitti vuoden 2020 tason. Huhtikuusta 2020 eteenpäin palkkasumma oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuotta 2019 matalammalla tasolla, suurimman pudotuksen ajoittuessa toukokuuhun.
Muun Suomen osalta palkkasummaa vertailtaessa kymmeneen suurimpaan nousijaan ja laskijaan selviää, että kehitys Uudellamaalla on ollut poikkeuksetta negatiivista. Se on toisin kuin muualla Suomessa. Useampi Uudenmaan kunta olisi mahtunut muun Suomen kymmenen suurimman laskijan joukkoon. Iso osa tästä laskusta tuli luultavasti loppukeväästä ja alkukesästä.
Helmikuussa 2021 palkkasumman osalta tilanne on parantunut vuoden takaisesta niin muulla Suomessa kuin Uudellamaallakin, jossa vahvoja nousijoita ovat myös suurimmat kaupungit.
Uusimaa on jäänyt muuta Suomea jälkeen työllisten lukumäärässä, joka Uudellamaalla on laskenut päinvastoin kuin muualla Suomessa. Suhteellista muutosta tarkasteltaessa havaitaan, että Uudellamaalla työllisten lukumäärä on vuoden 2021 alussa heikentynyt selvästi muuta Suomea heikommalle, -3 % tasolle. Kehitys on samansuuntainen vähintään 1000 € ja vähintään 2500 € kuukaudessa ansaitsevien osalta. Huomioitavaa on, että vaikka yli 2500 € ansaitsevien määrä muualla Suomessa on kasvanut vuoden 2019 vertailuajankohtaan nähden noin 3 %, niin Uudellamaalla se on vastaavasti vähentynyt noin 1–2 %.
Työttömien ja lomautettujen määrät ovat lisääntyneet Uudellamaalla kaikilla toimialoilla maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta vuonna 2020. Erittäin voimakasta tilanteen heikkeneminen on ollut kaupan, logistiikan, teollisuuden ja majoitus- ja ravintola-alan toimialoilla.
Muun Suomen osalta selvästi voimakkain tilanteen huononeminen on kohdistunut teollisuuteen, kauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan. Alkuvuonna 2021 vaikea tilanne on jatkunut etenkin majoitus- ja ravitsemusalalla koko maassa ja Uudellamaalla lisäksi logistiikan, teollisuuden ja virkistyspalveluiden toimialoilla.
Edelliseen vuoteen verrattuna asumistukihakemusten määrä on kasvanut Uudellamaalla voimakkaimmin kaikista maakunnista. Vuoden 2020 aikana yhteensä yli 100 000 Uudellamaalla asuvaa on hakenut asumistukea. Heinä-lokakuussa asumistukihakemusten määrä oli Uudellamaalla lähellä edellisvuoden tasoa, mutta marraskuussa se kasvoi jälleen.
Uudenmaan tilanneraportti kuvaa koronakriisin vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin
Kahden viikon välein Helsinki School of Economicsin (Helsinki GSE:n) julkaiseman Uudenmaan tilanneraportin avulla alueen kunnat ja muut toimijat pystyvät seuraamaan yhä tarkemmin koronakriisin etenemistä.
Tilastotorstaissa kuullaan tuoreita tietoja koronan vaikutuksista
Tilastotorstai-tapahtumissa esitellään samana päivänä julkaistun Uudenmaan tilanneraportin tietoja ja keskustellaan koronan vaikutuksista eri teemoihin.
Koronan vaikutukset nuorten työllisyystilanteeseen oli esillä Tilastotorstai-tapahtumassa 25.3. Aihetta oli kommentoimassa kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio Helsingin kaupungilta.
Katso tilaisuuden tallenne
Lisätietoja:
Ari Lainevuo
Tutkimuspäällikkö
ari.lainevuo@uudenmaanliitto.fi
Älykäs erikoistuminen – Ihmisten kaupunki, Nopea laajakaista, Uudenmaan liiton tietopalvelut, valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistus
Professori, akateeminen johtaja Otto Toivanen, Helsinki Graduate School of Economics, puh. 050 353 7651, otto.toivanen@aalto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
19.11.2024
Uudenmaan tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksien kasvu ennätyksellisen nopeaa
Tilastokeskuksen tuoreiden tutkimus- ja kehitystoiminnasta kertovien tilastojen mukaan Uudenmaan t&k-menot kasvoivat viime vuonna nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Edellisestä vuodesta menot kasvoivat 329 miljoonaa euroa ja nousivat kokonaisuudessaan 4,2 miljardiin euroon.
Uutinen
24.10.2024
Tilastokeskuksen tuore väestöennuste: Uudenmaan väkiluku lähes 2,2 miljoonaa vuonna 2045
Uudenmaan väestö jatkaa nopeaa kasvuaan seuraavan 20 vuoden aikana Tilastokeskuksen 24. lokakuuta julkaistun väestöennusteen mukaan. Kahden miljoonaan asukkaan rajan ennustetaan menevän rikki vuonna 2035. Ennustejakson lopussa vuonna 2045 maakunnan väkiluvun arvioidaan olevan noin 2 180 000 eli yli 400 000 asukasta nykyistä suurempi.