Kuukauden ilmastokasvo Johanna Kuusisto edistää työssään ilmastotyön näkyvyyttä
Johanna Kuusisto työskentelee ilmasto-ohjelmapäällikkönä Keravan kaupungilla. Keravalla ja Järvenpäässä kehitetään ilmastojohtamista ja toimenpideohjelmia tukevaa toimintatapaa Ilmastovahtia hyödyntäen.
Katso video, jolla Kuusisto kertoo työstään, kaupungin ilmastotavoitteista ja siitä, mikä juuri nyt on ajankohtaista Keravan ilmastotyössä. Alla hän kertoo tarkemmin työn alla olevasta Ilmastovahti-palvelun kehittämistä.
Miten Ilmastovahti sai alkunsa?
Vuosi sitten Järvenpään kaupungilla oli valmistumassa resurssiviisauden tiekartta ja Keravalla oli käynnistymässä kestävän ilmasto- ja toimintasuunnitelman teko. Kaipasimme työhön jotain sellaista, että suunnitelmat eivät jää vain paperille, vaan asioiden tekemisestä tulee vuorovaikutteista, eri tahot ovat sitoutuneita toimenpiteisiin ja raportointi olisi jouhevaa.
Olimme Järvenpään kaupungin edustajien kanssa Kuuma-seudun ilmastoryhmässä, jossa esillä oli ympäristöministeriön haku kuntien ilmastohankkeille. Keskustelimme siitä, että Helsingin Ilmastovahti on ”makee” palvelu. Haimme yhdessä omalle hankkeelle tukea, jotta saisimme Ilmastovahdin käyttöön myös Keravalle ja Järvenpäähän. Lisäksi hankkeessa on mukana Vantaan ja Helsingin kaupungit. Kehitämme palveluamme Helsingin Ilmastovahdin pohjalta.
Miksi kehitätte Ilmastovahtia?
Toivomme, että tämä sitouttaa ilmasto- ja resurssiviisaustyöhön kaupungin eri toimialoja ja yleisesti ottaen antaa merkitystä raportoinnille. Tarkoituksena on, että teknisesti olisi sellainen ratkaisu, jota voi käyttää erilaisiin toimintasuunnitelmiin ja voi irrottaa toiseen kontekstiin. Nyt valitsemme teknistä toteuttajaa ja palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön ennen kesää 2021. Rinnalla teemme Ilmastovahdin hyödyntämisen toimintamallin kehittämistä asiantuntijoiden kanssa.
Uusilla työkaluilla voimme raportoinnista tehdä kiinteämmän osan toimintaa. Kuntalaiset voivat myös helpommin seurata, miten toimenpiteiden tekeminen sujuu. Tekniikka mahdollistaa, että jatkossa kuntalaiset voisivat ehdottaa toimenpiteitä tai voisi käydä keskustelua, mitä halutaan saada aikaiseksi.
Mikä on ollut haastavaa? Entä mikä on toiminut hyvin?
Ilmastovahdin teknisen toteutuksen hankinta on ollut minusta haastavaa. Olemme olleet uuden äärellä, mutta kaupungin sisällä osaamista yhdistämällä olemme saaneet hankintaa eteenpäin. Yhteistyö on minusta sujunut todella hyvin niin meidän kuin Järvenpään IT-puolen kanssa ja myös muidenkin Järvenpään kaupungin työntekijöiden kanssa. Myös jatkoideoita yhteistyöhön on syntynyt.
Miten muut kunnat voivat hyötyä teidän tekemästä työstä?
Keräämme materiaalia yhteen, jotta muiden kuntien ei tarvitsisi lähteä tyhjästä, jos he haluavat pohtia vastaavaa palvelua käyttöön. Tulemme avaamaan erilaisia mahdollisuuksia, joita muut kunnat voivat vertailla.
Materiaalien saatavuutta voi seurata Keravan kaupungin Ilmastovahti-sivulta tai tiedustella meiltä mukana olevilta viimeistään elokuussa, jos ei ole siihen muuten törmännyt. Olemme suunnitelleet tulostilaisuuden järjestämistä elokuulle.
Helpottaako ilmastovahti kunnan ilmastotyöhön liittyviä raportointivelvoitteita?
Ainakin jonkin verran. Ilmastovahti auttaa toimenpiteiden toteutukseen seurantaa, mutta on rajapintaratkaisuista kiinni, kuinka automatisoitua raportoinnista saadaan. Ilmastovahti sisältää eri toimenpiteille mittareita, joiden arvot päivitetään vielä manuaalisesti näin alkuun.
Tällä hetkellä raportoitavat tiedot pitää käytännössä viedä raportointijärjestelmiin käsin, mutta rajapintaratkaisuja on mahdollista toteuttaa. Olemme mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa (KETS) sekä kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelmassa (SECAP) ja raportoimme toimistamme niihin liittyen.
Miten korona on vaikuttanut Ilmastovahdin kehittämiseen?
Suunnittelimme hankkeen vuosi sitten ja silloin näkemys maailmasta ja maailmanmenosta oli hyvin erilainen, koska koronaa ei osattu ennakoida. Tähän hankkeeseen korona ei isosti vaikuttanut. Koronan aikana tekninen kehitys ja se, miten ihmiset käyttävät eri ohjelmia, ovat tehneet isot harppaukset eteenpäin vuoden aikana. Tämä on ollut hankkeelle kokonaisuudessaan hyvä asia, mutta ehkä myös juurisyy hankinnan vaikeuksille.
Ilmastotyön merkitys ei ole viimeisen vuoden aikana vähentynyt. Tuntuu, että olemme edelleen tärkeän asian äärellä.
Tutustu myös näihin
Blogi
19.12.2024
Ilmastonmuutos haastaa jokapäiväistä arkeamme ja yhteiskunnan toimivuutta – ilmastoriskitilaisuudessa tarkasteltiin Uudenmaan merkittävimpiä ilmastoriskejä
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt – ja tulee vaikuttamaan lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin – arjen toimivuuteen. Uudellamaalla on nyt tarkasteltu millaisia ilmastoriskejä alueelle ja sen toimijoihin kohdistuu sekä miten erilaiset alueelliset erityispiirteet näihin vaikuttavat.
Artikkeli
19.12.2024
Ilmastokasvo Simo Karetie on mukana luomassa kiertotalouden kotipesää Uudellemaalle
Simo Karetie työskentelee Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa, jonka tavoitteena on viedä Uuttamaata ja Suomea kohti maailman terävintä kiertotalouden kärkeä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden, yritysten, kuntien ja organisaatioiden kanssa.