Liikenteen rahoitus puhutti uusimaalaisia kansanedustajia
Timo Kievari liikenne- ja viestintäministeriöstä esittelemässä.
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kokoontui tiistaina 13. kesäkuuta eduskuntatalossa. Puhetta johti varapuheenjohtaja Eemeli Peltonen (sd)., ja aiheena oli Uudenmaan liikennekysymykset. Mukana oli myös alueen kuntajohtajia.
Lähtökohtana keskustelulle oli se tosiasia, että Uudenmaan ELY-keskuksen saama raha tienpitoon on vähäisempi kuin muualla maassa, mikä tulee aiheuttamaan ongelmia koko Suomelle.
Uudenmaan ELY-keskuksen saama raha tienpitoon on vähäisempi kuin muualla maassa.
Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Petri Suominen esitteli kansanedustajille liikenteen saamaa rahoitusta alueittain. Väyläviraston kehittämishankkeiden maakuntakohtaisessa rahoituksessa Uusimaa on asukasta kohden keskitasoa. Sen sijaan alueellisten ELY-keskusten saama perustienpidon rahoitus suhteutettuna alueen ajosuoritteeseen on maan pienin.
– Tulee muistaa, että esimerkiksi suurin osa Uudenmaan tavaraliikenteestä ohjautuu Uudenmaan ulkopuolelle. Jos Uusimaa sakkaa, niin koko Suomi sakkaa, painotti Suominen.
Valtion otettava vastuuta väyläverkosta
Strategiajohtaja Sini Puntanen HSL:stä korosti valtion vastuuta väyläverkosta. Uudellamaalla on tavallista, että kunnat maksavat puolet hankkeista. Näin ei kuitenkaan toimita muualla maassa.
Valtio on investoinut vuosina 2013–2022 Helsingin seudun ratoihin ja teihin keskimäärin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikana kuntien investoinnit ratoihin, teihin ja pääkatuihin olivat keskimäärin 395 miljoonaa euroa vuosittain.
Lisäksi kuntien alueelliset katuinvestoinnit olivat vuosina 2013–2022 keskimäärin 295 miljoonaa vuodessa. Investoinnin rasittavat myös HSL:n taloutta tulevaisuudessa yhä raskaammin.
– Koko kansantalous hyötyy, jos Helsingin seudun ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti, Puntanen korosti.
Koko kansantalous hyötyy, jos Helsingin seudun ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti.
Priorisointia ja edunvalvontaa
Kehittämisyksikön johtaja Timo Kievari liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoi, että digitalisaatio tuo mahdollisuuksia raideverkon kapasiteetin tehostamiseen, ja Liikenne 12 -suunnitelman myötä myös muu tehostaminen on mahdollista. Varsinaista helpotusta hän ei kuntien tienpidon tarpeisiin lupaillut.
Kansanedustaja Leena Meri (ps) toivoi, että MAL-prosessissa olevien, pienten kustannustehokkaiden hankintojen muuntojoustavuutta kuntien päätöksenteossa voitaisiin parantaa korostaen kuntademokratiaa. Edustaja Tiina Elo (vihr) puolestaan toivoi, ettei kustannuspaineiden myötä pääkaupunkiseudun joukkoliikenne muutu liian kalliiksi käyttäjille. Kievari vastasi molemmille, että tarvitaan tarkkaa panos-tuotos-suhteen arviointia ja resurssien kohdentamisen priorisointia.
Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä (kok) sanoi, että uusimaalaisten kansanedustajien on tällä hallituskaudella uskallettava aiempaa reippaammin ajaa Uudenmaan etua. Hän muistutti esimerkiksi Keskon uuden logistiikkakeskuksen vaatimista infraparannuksista.
Tutustu Petri Suomisen esitysdioihin:
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.