Lunastuslakiin voidaan vielä tehdä pieni muutos, jolla on suuri merkitys
Eduskunta käsittelee helmikuussa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Hallituksen esityksessä lunastettavasta maasta maksettaisiin markkinahinnan päälle vielä 25 prosentin korotus. Tämä herättää huolta kunnissa, joiden maanhankinta perustuu lähes täysin vapaaehtoisiin kauppoihin.
− Lakiuudistus tekisi lunastuksesta taloudellisesti erittäin houkuttelevan vaihtoehdon maanomistajalle. Samalla se lamauttaisi kuntien maanhankinnan, sanoo maapolitiikkaan perehtynyt Tiina Hartman Kuntaliitosta.
Hallitus tavoittelee lunastuslailla vahvempaa omaisuudensuojaa. Hartmanin mukaan taustalla vaikuttavat tuulivoimahankkeiden epäreiluiksi koetut lunastuskorvaukset. Ne kannattaisi hänen mukaansa hoitaa erillislainsäädännöllä.
Mitä käy kuntien maanhankinnalle, jos lunastuksista tulee uusi normaali?
Hangon kaupunginjohtaja Petra Ståhl arvioi, että lakiuudistuksen myötä vapaaehtoisten kauppojen määrä kunnissa vähenisi huomattavasti ja lunastuksiin jouduttaisiin yhä useammin.
− Lunastukset vaatisivat kunnilta lisää resursseja ja hidastaisivat kaupunkikehittämistä, sillä lunastusprosessiin menisi arviomme mukaan vähintään kolme vuotta, täydentää Porvoon tonttipäällikkö Pekka Söyrilä.
Ståhl pitää todennäköisenä, että lunastusta tarvittaisiin jatkossa monenlaisissa tilanteissa, jotka nykyisin pystytään hoitamaan yhdessä neuvotellen ja nopeasti.
− Lain vaikutukset olisivat merkittävimmät voimakkaasti kasvavissa kunnissa, joissa maata kaavoituksen tarpeisiin hankitaan eniten, Ståhl toteaa.
Jos ehdotettu korotusprosentti tulisi käyttöön täysimääräisenä, maanhankintaan tarvittaisiin käytännössä lisää rahaa. Söyrilä arvioikin, että Porvoossa olisi viimeisen kolmen vuoden aikana lakiehdotuksen mukaisilla hinnoilla mennyt maanhankintaan noin kaksi miljoonaa euroa enemmän.
− Kunnan näkökulmasta lakiehdotus on epäonnistunut, sillä siinä veronmaksajien osuutta yhdyskuntarakentamisen kustannuksista lisätään, tiivistää Söyrilä.
Ståhlin mukaan lakiuudistus olisi selkeä heikennys kuntien maapoliittisiin työkaluihin. Lisäksi sillä voisi olla ennakoimattomia vaikutuksia kuntien kaavoitukseen.
Tarvitaan vain pieni viilaus prosentteihin, jotta lakiehdotus paranisi
Uudenmaan liitto on ehdottanut yhdessä useiden muiden tahojen kanssa lakiehdotukseen pientä muutosta, jolla olisi suuri merkitys: Kirjaus kiinteästä 25 % korotuksesta kannattaa muuttaa 0–25 % haarukaksi, jonka harkinta jää lunastustoimikunnille.
− Korjausehdotuksella vapaaehtoisille, neuvotteluun perustuville kaupoille annetaan mahdollisuus, sanoo Ståhl.
Myös Söyrilä pitää korjausehdotuksen haarukkaa oikean suuntaisena. Korjausehdotuksella maanomistajille voidaan myöntää korotus niissä lunastustapauksissa, joissa se on tarpeen ja oikeudenmukainen. Raakamaan osalta hintataso on vakiintunut eikä tarvetta korotuksille ole.
Kuntien tehtävä on tuottaa hyvää ympäristöä
- Kuntien yksi keskeinen tehtävä on luoda edellytyksiä asumiselle, yrittämiselle ja hyvälle ympäristölle.
- Kunnat ostavat pääasiassa ns. raakamaata, jolla on tulevan kaavoituksen aiheuttamaa odotusarvoa ja tästä syystä ne maksavat 3–5-kertaisen hinnan verrattuna maa- ja metsätalousmaan hintoihin.
- Nykyisin kuntien maanhankinta perustuu 95-prosenttisesti vapaaehtoisiin kauppoihin ja pääosin niin, että maanomistajat itse tekevät aloitteen. Kuntien maksamat hinnat ovat vakaita, sillä kuntien on kohdeltava kaikkia maanomistajia yhdenvertaisesti.
- Lunastukseen kunnat päätyvät yleensä tilanteessa, jossa maanomistaja haluaa korkeampaa hintaa kuin muut.
- Yhdyskuntarakentamisen kokonaisuus maanhankintoineen ei tuota voittoa kunnille. Maan muuttaminen tonteiksi maksaa, ja lisäksi tarvitaan katuja, puistoja, virkistys- ja suojelualueita.
Lähde: Kuntaliitto
Lisätietoja:
Mari Siivola
Johtaja, aluesuunnittelu
mari.siivola@uudenmaanliitto.fi
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaminen
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.2.2025
Tervetuloa Näkymiä Uudenmaan tulevaisuuteen -webinaariin 3.3.
Miltä Uusimaa näyttää 25 tai 35 vuoden kuluttua? Uudenmaan liitossa olemme tarkastelleet maakunnan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä väestön ja työpaikkojen kehittymistä pitkällä tähtäimellä. Esittelemme Uudenmaan skenaariotyön ja väestö- ja työpaikkaprojektioiden tuloksia webinaarissa maanantaina 3. maaliskuuta klo 9.00–11.00.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.