Luovista aloista voimaa kestävyysmurroksen vauhdittamiseen – Toimenpideohjelma esittelee konkreettiset toimet
Monimuotoiset luovat alat kestävyyttä rakentamassa – Luovien alojen ekologisen kestävyysmurroksen toimenpideohjelma viitoittaa luovien alojen siirtymää ekologisesti kestävään tulevaisuuteen, jossa toiminta sovitetaan planetaarisiin rajoihin ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamiseksi. Luovilla aloilla on jo käynnissä useita merkittäviä kestävyyshankkeita, ja toimenpideohjelma kokoaa ensimmäisenä luovien alojen kestävyystyön yksiin kansiin. Työtä on rahoittanut ympäristöministeriö, Sitra ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Meidän tulee tunnistaa luovien alojen valtava potentiaali kestävyysmurroksen vauhdittajana. Ei vain siinä, miten luovat alat voisivat toimia kestävämmin, vaan myös siinä, mikä vaikutus niillä on muuhun yhteiskuntaan. Luovilla aloilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa kulttuurin ja käyttäytymisen muutokseen hahmottamalla visioita tulevaisuuden kestävämmästä maailmasta, toteaa Jaana Eskola, joka toimii projektipäällikkönä toimenpideohjelmaa valmistelleessa LuoTo-hankkeessa.
Toimenpideohjelma syntyi laajassa yhteistyössä
Toimenpideohjelmaan on koottu keskeiset huomiot luovien alojen kestävyyshankkeista, kestävyystyön haasteista sekä suosituksia jatkotoimenpiteiksi luovien alojen kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi. Tavoitteena on myös nostaa esiin luovien alojen roolia yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen vauhdittajana sekä mahdollisia kytköksiä eri luovien alojen kestävyysratkaisujen välillä.
Kaikilla aloilla tarvitaan merkittäviä muutoksia ekologisen kriisin ratkaisemiseksi. Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys korostaa luovien alojen kestävyystyön olevan osa kokonaisuutta tavoiteltaessa hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
– Uudellamaalla on reilusti yli puolet Suomen kulttuurialan toimijoista ja sen liikevaihdon maakunnan alueella on arvioitu olevan ennen pandemiaa lähes 10 miljardia euroa. Se on maakunnallemme tärkeä toimiala, Tynys taustoittaa.
LuoTo-hankkeen toteuttajakonsortioon kuuluvat Uudenmaan liitto, Creasus ry, MyStash, ympäristöministeriö, Taideyliopisto ja Aalto-yliopisto. Hanketta ovat rahoittaneet Sitra, ympäristöministeriö, Uudenmaan liitto ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Merkittävä työllistäjä ja kestävyysvaikuttaja
Parhaimmillaan luovat alat voivatkin kirittää yhteiskunnan muita sektoreita maaliin kestävyystavoitteiden suhteen.
– Yhteisiä nimittäjiä luovien alojen kestävyystyössä ovat energiaratkaisut, liikkuminen, tarjoilut ja kiertotalousratkaisut. Vaikka alat eroavat toisistaan merkittävästi, ekologisen kestävyyden vahvistamisessa on kuitenkin tunnistettavissa yhteisiä voittavia ratkaisuja, Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtava asiantuntija Anu Mänty avaa mahdollisuuksia.
Julkisen sektorin ja erityisesti kuntien ja maakuntien rooli on keskeinen ekologisen kestävyyden edistämisessä luovilla aloilla. Toimenpideohjelman tavoitteena on vauhdittaa luovien alojen ekologista kestävyysmurrosta myös kuntatoiminnan kautta sekä antaa välineitä ja konkretiaa julkisen hallinnon kestäville kulttuuritoimintaa tukeville ratkaisuille.
LuoTo-hankkeessa on kerätty tietoa luovien alojen kestävyystyön nykytilanteesta ja kartoitettu tavoitteiden edellyttämiä toimenpiteitä. Keväällä 2023 järjestettiin yhdeksän luoville aloille suunnattua kestävyystyöpajaa.
Luovia aloja ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen ala, esittävät taiteet, kirjallisuus, muotoilu, kuvataide, tekstiili- ja muotiala, museot ja elävä kulttuuriperintö, musiikki, pelit, tapahtumat ja festivaalit. Luovat alat työllistävät yli 100 000 henkilöä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä on 3–5 prosenttia.
Luovilla aloilla on yhteiskunnallinen vaikutusvoima
Luovat alat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Esimerkiksi peliala on kasvattanut vuotuisen liikevaihtonsa yli kolmen miljardiin euroon, kirjastoista tehdään yli 80 miljoonaa lainaa vuodessa ja musiikkia kuunnellaan keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Useimmiten luovien alojen vaikuttavuus ei ole kuitenkaan tilastoitavissa. Taide ja kulttuuri kuuluvat sivistykseen, joka ohjaa kaikkea yhteiskunnallista ajattelua. Esimerkiksi kuvamme maailmasta olisi toisenlainen ilman taiteen kuvauksia ja kertomuksia.
Tutustu toimenpideohjelmaan
LuoTo-hanke jatkaa luovien alojen kestävyystyön tukemista
Luovien alojen toimijoiden kestävyysosaamisen kehittämiselle on suuri tarve. Tämä havainto nousi esille kaikissa keväällä 2023 järjestetyissä LuoTo-työpajoissa. Ympäristötyön käynnistämiseen kaivataan tukea joko asiantuntijapalveluna kestävyysalan ammattilaisilta tai lisäresursseina oman kestävyysosaamisen kehittämiseen.
LuoTo-hankkeen toinen vaihe tulee vastaamaan osaltaan tähän tarpeeseen järjestämällä luovien alojen ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta, osaamista vahvistavia verkostoitumistilaisuuksia sekä luomalla mentorointijärjestelmän vertaisoppimisen vahvistamiseksi vuosina 2024–2025. Jatkohanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetukiavustuksella, joka on Euroopan Unionin rahoittama – NextGeneration EU.
Lisätietoja:
Jaana Eskola
Projektipäällikkö
jaana.eskola@uudenmaanliitto.fi
Luovat alat, ilmastonmuutos, LuoTo-hanke
Heta-Elena Heiskanen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, puh. 0295250380, heta-elena.heiskanen@gov.fi
Tutustu myös näihin
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Artikkeli
25.9.2024
”Ilmastopäästöjen kumoaminen kuuluu kestävyystyöhön” – näin vältät hiilimarkkinoiden sudenkuopat
– Vastuullinen toimija selvittää ilmastopäästönsä, asettaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, vähentää päästöjä ripeästi ja kumoaa jäljelle jäävän osuuden täysimääräisesti, myös siirtymäkauden aikana, toteaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.