Maakunnat: Alueidenkäyttölain mahdollisessa uudistuksessa turvattava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu
Suomen maakunnat ottavat kantaa alueidenkäyttölakiin ja vetoavat tulevaan hallitukseen, että mahdollisen lakiuudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, toimivan lain päivittäminen ja täydentäminen. Tavoitteena on oltava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu. Maakuntien kannanotto on toimitettu hallitusneuvottelijoiden käyttöön.
Jos lakiuudistus toteutetaan, sen tulee perustua todellisiin, tunnistettuihin tarpeisiin ja haasteisiin, ja jo koeteltuihin oikeuskäytäntöihin. Uudistuksessa on keskityttävä kaavoituksen sujuvoittamiseen ja tehostamiseen nykyisen suunnittelujärjestelmän sisällä, kannanotossa todetaan. Näin myös vihreän siirtymän vaatimien investointien ja hankkeiden pikainen edistäminen on mahdollista.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta on jo hyväksytty rakentamislaki sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki. Kokonaisuudesta jäljelle jäänyt osa on nyt alueidenkäyttölaki.
Uudistuksessa on keskityttävä kaavoituksen sujuvoittamiseen ja tehostamiseen nykyisen suunnittelujärjestelmän sisällä.
Maakuntakaavaa vahvistettava ketteränä suunnitteluvälineenä
Maakuntakaavan asemaa tulee lakiuudistuksessa vahvistaa, ei heikentää. Maakuntakaava on ainoa kaavataso suuressa osassa Suomea. Se on ketterä suunnitteluväline, joka mahdollistaa uutta maankäyttöä, yhteensovittaa intressiristiriitoja ja mahdollistaa esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeita.
Maakuntakaavalla ratkotaan kuntarajat ja jopa maakuntarajat ylittäviä vaikeita alueidenkäytön kysymyksiä, joihin yksittäiset kunnat eivät toimivaltansa puitteissa voi tarttua. Kuntien maankäytön suunnitteluresurssit vaihtelevat suuresti, ja maakuntakaava suunnitteluvälineenä tasaa tätä epätasapainoa.
Maakuntakaavan asemaa tulee lakiuudistuksessa vahvistaa, ei heikentää.
Suunnitteluhenkilöstön saatavuus ei saa olla pullonkaula
Maankäytön suunnitteluun sekä selvitysten ja päätösten valmisteluun ei tällä hetkellä ole saatavissa riittävästi henkilöstöä sen paremmin kunnissa, maakunnissa, valtiolla kuin konsulteillakaan. Tähän on löydettävä ratkaisuja kiireisesti, kannanotossa vaaditaan.
Maakunnissa esitetään vakava huoli osaavan työvoiman saatavuudesta, sillä henkilöstökysymys on suunnitteluprosessien sujuvoittamisen kannalta keskeinen pullonkaula.
Lisäksi kannanotossa summataan, että kaavoitusta, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja suunnittelujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöuudistusta tulee viedä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja maakuntien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa alueellista ja kunnallista demokratiaa kunnioittaen.
Lisätietoja:
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Mari Siivolan varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.