Maakunnat: Alueidenkäyttölain mahdollisessa uudistuksessa turvattava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu
Suomen maakunnat ottavat kantaa alueidenkäyttölakiin ja vetoavat tulevaan hallitukseen, että mahdollisen lakiuudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, toimivan lain päivittäminen ja täydentäminen. Tavoitteena on oltava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu. Maakuntien kannanotto on toimitettu hallitusneuvottelijoiden käyttöön.
Jos lakiuudistus toteutetaan, sen tulee perustua todellisiin, tunnistettuihin tarpeisiin ja haasteisiin, ja jo koeteltuihin oikeuskäytäntöihin. Uudistuksessa on keskityttävä kaavoituksen sujuvoittamiseen ja tehostamiseen nykyisen suunnittelujärjestelmän sisällä, kannanotossa todetaan. Näin myös vihreän siirtymän vaatimien investointien ja hankkeiden pikainen edistäminen on mahdollista.
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta on jo hyväksytty rakentamislaki sekä rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki. Kokonaisuudesta jäljelle jäänyt osa on nyt alueidenkäyttölaki.
Uudistuksessa on keskityttävä kaavoituksen sujuvoittamiseen ja tehostamiseen nykyisen suunnittelujärjestelmän sisällä.
Maakuntakaavaa vahvistettava ketteränä suunnitteluvälineenä
Maakuntakaavan asemaa tulee lakiuudistuksessa vahvistaa, ei heikentää. Maakuntakaava on ainoa kaavataso suuressa osassa Suomea. Se on ketterä suunnitteluväline, joka mahdollistaa uutta maankäyttöä, yhteensovittaa intressiristiriitoja ja mahdollistaa esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeita.
Maakuntakaavalla ratkotaan kuntarajat ja jopa maakuntarajat ylittäviä vaikeita alueidenkäytön kysymyksiä, joihin yksittäiset kunnat eivät toimivaltansa puitteissa voi tarttua. Kuntien maankäytön suunnitteluresurssit vaihtelevat suuresti, ja maakuntakaava suunnitteluvälineenä tasaa tätä epätasapainoa.
Maakuntakaavan asemaa tulee lakiuudistuksessa vahvistaa, ei heikentää.
Suunnitteluhenkilöstön saatavuus ei saa olla pullonkaula
Maankäytön suunnitteluun sekä selvitysten ja päätösten valmisteluun ei tällä hetkellä ole saatavissa riittävästi henkilöstöä sen paremmin kunnissa, maakunnissa, valtiolla kuin konsulteillakaan. Tähän on löydettävä ratkaisuja kiireisesti, kannanotossa vaaditaan.
Maakunnissa esitetään vakava huoli osaavan työvoiman saatavuudesta, sillä henkilöstökysymys on suunnitteluprosessien sujuvoittamisen kannalta keskeinen pullonkaula.
Lisäksi kannanotossa summataan, että kaavoitusta, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja suunnittelujärjestelmää koskevaa lainsäädäntöuudistusta tulee viedä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä kuntien ja maakuntien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa alueellista ja kunnallista demokratiaa kunnioittaen.
Lisätietoja:
Ossi Savolainen
Maakuntajohtaja, virkavapaalla
ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi
Liiton toiminnan, talouden ja hallinnon johtaminen, asioiden valmistelu maakuntahallituksen käsiteltäväksi
Palvelee myös ruotsiksi
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
25.8.2023
Logistiikan selvitys laittaa Uudenmaan tiet ja radat tärkeysjärjestykseen
Valmisteilla oleva selvitys kokoaa tietoa Uudenmaan logistiikan viime vuosien kehityksestä, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä priorisoi ja profiloi maakunnan tiet ja radat tärkeysjärjestykseen.
Blogi
15.6.2023
Tuulivoima ei ole ratkaisu Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteisiin
Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta uusimpien analyysien perusteella esteitä etenkin suuremmille hankkeille on vielä paljon. Tämän vuosikymmenen ratkaisut kohti hiilineutraaliutta tulee etsiä muualta, kirjoittavat Kaarina Rautio ja Henri Jutila.