Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Blogi

Maakuntakaava energiamurroksen suunnannäyttäjänä

Henri Jutila
10.4.2025

Energia on yhteiskuntamme perusta: se mahdollistaa asumisen, liikkumisen, teollisuuden ja lähes kaiken muun toimintamme. Ilmastonmuutoksen myötä olemme siirtymässä fossiilisista polttoaineista kohti kestävämpää, päästötöntä energiajärjestelmää. Tämä energiamurros asettaa uusia vaatimuksia alueelliselle suunnittelulle ja myös maakuntakaavalle.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, joka ohjaa maankäyttöä ja aluekehitystä maakunnan tasolla. Sen tehtävänä on sovittaa yhteen erilaisia alueidenkäyttötarpeita, kuten asumista, elinkeinoelämää, luonnonsuojelua ja infrastruktuuria. Energian tuotanto, siirto ja kulutus ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta.

Uusimaa on energiamurroksen etulinjassa

Uudenmaan liiton hiljattain julkaisemassa energian kehityskuvassa esitellään energiasektorin nykytilaa ja hahmotellaan sen tulevaisuuden näkymiä Uudenmaan näkökulmasta. Kehityskuvassa pohditaan sitä, millaisia energiaan liittyviä tarpeita maakuntakaavaan kohdistuu.

Tiheästi asuttuna maakuntana Uudellamaalla on suuri energiantarve.

Uusimaa on energiamurroksen etulinjassa Suomessa, halusi se sitä tai ei. Tiheästi asuttuna maakuntana Uudellamaalla on suuri energiantarve, mutta samalla sillä on myös merkittävää potentiaalia uusiutuvan energian tuotantoon ja erityisesti energiatehokkuuden parantamiseen.

Maakuntakaavassa voidaan esimerkiksi osoittaa tuulivoimalle ja aurinkovoimalle soveltuvia alueita, linjata energiainfrastruktuurin kehittämistä ja edistää hajautettua energiantuotantoa. Kaavalla voidaan myös edistää yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta.

Energiansiirtoverkosto – nouseva edunvalvontakysymys?

Yksi energiamurroksen keskeisistä haasteista on riittävän ja toimivan energiansiirtoverkon varmistaminen. Kun sähköntuotanto hajautuu ja uusiutuvan energian osuus kasvaa, tarvitaan entistä enemmän siirtokapasiteettia eri puolilta maata. Tämä koskee niin kantaverkkoa kuin alueellisia ja paikallisia jakeluverkkoja.

Kysymys energian siirrosta on erityisen oleellinen Uudellemaalle, koska oma uusiutuvan energian tuotantomme on ainakin toistaiseksi varsin rajallista muun muassa tiiviin yhdyskuntarakenteen takia.

Kun sähköntuotanto hajautuu ja uusiutuvan energian osuus kasvaa, tarvitaan entistä enemmän siirtokapasiteettia eri puolilta maata.

Perinteisesti energiansiirtoverkkojen kehittäminen on ollut pitkälti valtakunnallisten toimijoiden vastuulla. Maakuntien rooli on rajoittunut lähinnä kaavoituksellisten reunaehtojen asettamiseen. Nyt tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa.

On useita syitä, miksi energiansiirtoverkostosta voi olla muodostumassa maakuntien edunvalvontakysymys:

  1. Uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen: Maakunnat haluavat hyödyntää omaa uusiutuvan energian potentiaaliaan, kuten tuulta, aurinkoa ja bioenergiaa. Tämän edellytyksenä on, että tuotettu energia saadaan siirrettyä tehokkaasti kulutuspaikoille.
  2. Huoltovarmuus ja omavaraisuus: Maakunnat voivat nähdä vahvan ja monipuolisen energiajärjestelmän osana alueellista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Toimiva siirtoverkko mahdollistaa energian liikkuvuuden eri alueiden välillä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä tuotantomuodoista tai -alueista.
  3. Aluetaloudelliset näkökulmat: Investoinnit energiainfrastruktuuriin voivat luoda työpaikkoja ja elvyttää alueellista taloutta. Vihreän siirtymän hankkeiden toteutettavuus on suoraan riippuvainen puhtaan energian saatavuudesta alueella. Jos omaa vähähiilistä energiantuotantoa ei maakunnassa ole, tarvitaan tehokkaita ja riittävän kapasiteetin omaavia ylimaakunnallisia energiansiirtoyhteyksiä hankkeiden toteuttamiseksi. Maakunnat voivat olla kiinnostuneita varmistamaan, että nämä hyödyt realisoituvat omalla alueella.
  4. Ympäristövaikutukset ja sosiaalinen hyväksyttävyys: Energiansiirtoverkkojen rakentamisella voi olla ympäristö- ja maisemavaikutuksia, jotka herättävät paikallista vastustusta. Maakuntien roolina on osaltaan varmistaa, että nämä vaikutukset minimoidaan ja että hankkeilla on riittävä sosiaalinen hyväksyntä. Tämä edellyttää usein aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten välillä.

Maakuntakaava tarjoaa alustan vuoropuhelulle

Maakuntakaava tarjoaa foorumin edunvalvontanäkökulmien tuomiseksi esiin ja ottamiseksi huomioon energiansiirtoverkkojen suunnittelussa. Kaavassa voidaan esimerkiksi varata alueita uusille voimajohdoille ja sähköasemille, mikä voi helpottaa hankkeiden toteuttamista myöhemmin. Voimajohtomerkintä ei ole kuitenkaan yhteyden toteuttamisen edellytys.

Kaavassa voidaan myös asettaa tavoitteita ja periaatteita sille, miten siirtoverkkoa tulisi kehittää maakunnan alueella, esimerkiksi painottaen tiettyjä reittejä, osoittamalla yhteystarpeita sekä ohjeellisia yhteyksiä.

Kaavaprosessi voi toimia alustana, jossa eri alueelliset toimijat, kuten kunnat, energiayhtiöt ja elinkeinoelämän edustajat, voivat käydä vuoropuhelua energiansiirtoon liittyvistä kysymyksistä. Maakuntakaava voi myös olla keino tuoda maakunnan näkemyksiä esiin valtakunnallisissa energiapolitiikan ja -suunnittelun prosesseissa.

Yksittäisen maakunnan intressit eivät aina välttämättä ole yhteneväisiä koko maan edun kanssa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että energiansiirtoverkko on valtakunnallinen kokonaisuus. Sen suunnittelu ja kehittäminen edellyttävät usein laaja-alaista yhteistyötä eri maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tärkeimmät maakuntien yhteistyökumppanit tässä ovat kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Gasgrid.

Yksittäisen maakunnan intressit eivät aina välttämättä ole yhteneväisiä koko maan edun kanssa. Viimeistään taloudelliset realiteetit asettavat rajat sille, missä kantaverkkoyhteyksiä rakennetaan ja parannetaan.

Energiansiirtoverkkojen rakentaminen on monimutkainen prosessi, joka vaatii teknistä osaamista, merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua. Maakuntien rooli tässä prosessissa on ensisijaisesti strateginen ja ohjaava.

Kohti vihreämpää tulevaisuutta

Energiamurros muuttaa energiantuotannon ja -kulutuksen maisemaa perusteellisesti. Tässä muutoksessa myös maakuntien rooli energiakysymyksissä korostuu. Erityisesti energiansiirtoverkoston kehittäminen on nousemassa yhä tärkeämmäksi maakuntien edunvalvontakysymykseksi.

Maakuntakaava tarjoaa arvokkaan työkalun, jonka avulla voidaan sovittaa yhteen alueellisia tarpeita ja valtakunnallisia tavoitteita energiansiirron osalta. Aktiivisella osallistumisella suunnitteluun ja vuoropuheluun maakunnat voivat varmistaa, että energiainfrastruktuuri palvelee parhaalla mahdollisella tavalla sekä asukkaiden että elinkeinoelämän tarpeita nyt ja tulevaisuudessa.

Uudenmaan uusi maakuntakaava keskittyy vihreän ja puhtaan siirtymän teemoihin, joita avataan blogisarjassa. VISIO-kaavan sisältöjä, tavoitteita ja etenemistä kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kommentoitavana 10.3.–29.4.2025.

Tutustu:

Lisätietoja:

Henri Jutila

Kirjoittaja työskentelee ympäristöpäällikkönä Uudenmaan liitossa.

Yhteystiedot

puh. 044 551 4745,

Avainsanat:

Maakuntakaava

Tutustu myös näihin

Valkovuokkoja, päällä sininen puhekupla ja teksti haemme ympäristöpäällikköä. Avoimet työpaikat

28.3.2025

Haemme ympäristöpäällikköä

Haluatko johtaa Uudenmaan kestävää kehitystä ja ympäristösuunnittelua? Etsimme joukkoomme kokenutta ja tavoitteellista ympäristöpäällikköä vakituiseen tehtävään.

Lisää ajankohtaisia aiheita